Miten koronatiedonkeruun 5. kierros toteutettiin?
Kirjoittajat: Alix Helfer, Joel Manner & Konsta Happonen
Nuorisotutkimusverkosto toteutti marras-joulukuussa 2022 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella tiedonkeruun, jossa selvitettiin puhelinhaastatteluilla nuorten korona-ajan kokemuksia sekä korona-ajan vaikutuksia nuorten arkeen, vapaa-aikaan, sekä palvelukokemuksiin. Tiedonkeruu on jatkoa syksyllä 2020, keväällä 2021, syksyllä 2021 ja keväällä 2022 toteutetuille tiedonkeruille. Korona-ajalla tarkoitetaan tutkimuksessa pandemian alkua maaliskuusta 2020 aina aineiston keruuhetkeen saakka.
Verrattuna aikaisempiin tiedonkeruihin, koronatilanne ei samalla tavalla enää rajoittanut arkea ja erinäisistä rajoituksista oli luovuttu. Viidennessä tiedonkeruukierroksella kysyttiin pääasiassa samoja teemoja kuin aiemminkin, keskittyen viimeaikaisiin poikkeuksellisiin tapahtumiin. Nuorilta kysyttiin muun muassa heidän palvelukokemuksistansa ja korona-ajan näkemyksistänsä. Mukana oli myös kysymyksiä ajankohtaisista aiheista – kuten muuttuneesta maailmanpoliittisesta tilanteesta ja turvattomuuden tunteista. Uusina kysymyksinä nuorilta kysyttiin heidän näkemyksiään yhteisöön kuulumisesta, kaverien näkemisestä, hintojen noususta sekä uutena avokysymyksenä tiedusteltiin asioita, joilla nuoria toivottiin tuettavan tällä hetkellä.
Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen aineistonkeruun viidennen kierroksen kohderyhmänä olivat 12–24-vuotiaat Suomessa asuvat henkilöt. Nuoret haastateltiin puhelimitse ja haastattelujen määrät kiintiöitiin sukupuolen (luokat: mies ja nainen), ikäluokan (12–14, 15–19, 20–24) ja äidinkielen (suomi, ruotsi, muu) mukaan. Aineisto painotettiin vastaamaan perusjoukkoa iän ja sukupuolen mukaan.
Tiedonkeruun viidennellä kierroksella haastateltiin 1 005 nuorta. Vastausprosentti oli yhä pieni: tutkimukseen tavoitettiin yhteensä 8966 nuorta, joista 7961 (89 %) kieltäytyi haastattelusta tai ei ollut muuten kykenevä vastaamaan kielivaikeuden tai sairauden vuoksi. Tämän kierroksen vastausprosentti (11 %) oli siis alempi kuin edellisellä 4. kierroksella, sekä selkeästi matalampi kuin aiemmilla kierroksilla (1. kierros 23 %, 2. kierros 17 % ja 3. kierros 14 %). Yhteystietoja oli yhteensä 16 994 nuorelle, loput heistä (8028) laskettiin muuhun vastaajakatoon. Heitä ei joko tavoitettu ollenkaan tai sitten kyseinen vastaajakiintiö oli tullut täyteen, minkä vuoksi soittopyyntö oli peruutettu tai muu tavoittelu keskeytetty. Puhelinhaastattelut toteutti Feelback Group Oy Nuorisotutkimusverkoston toimeksiantona.
Taustatiedot
Alla mainitut taustatiedot on kerätty pääosin nuorilta itseltään. Siten vastaukset kertovat nuorten oman käsityksen asiasta. Esimerkiksi työssäkäyvä opiskelija voi pitää pääasiallisena toimintanaan joko opiskelua tai palkkatyötä. Tätä ei tarvitse välttämättä pitää virhelähteenä, mutta se tulee ottaa huomioon tuloksia tulkittaessa. Pyöristyksistä johtuen alla esitetyt prosenttiosuudet eivät välttämättä summaudu 100 prosenttiin. Esitetyt luvut on laskettu painotetusta aineistosta, eivätkä siten esitä todellisia henkilömääriä.
Sukupuoli
Nuorista 48 prosenttia (n = 479) ilmoitti sukupuolekseen naisen/tytön ja 51 prosenttia (n = 516) miehen/pojan. Lisäksi kolme vastaajaa ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen ja seitsemän vastasi ”muu”. Vaikka vastaajien ikähaitari on laaja, käytämme Poikkeustila-kirjoitussarjassa myös sanoja tyttö ja poika.
Ikäryhmät
Vastanneista 23 prosenttia (n = 231) oli iältään 12–14-vuotiaita. Ikäluokkaan 15–19-vuotta kuului 37 % vastanneista (n = 375) ja 20–24-vuotta 40 % (n = 399).
Äidinkieli
Haastattelut tehtiin kiintiöidysti niin, että suomen- ja ruotsinkielisten sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuudet vastasivat perusjoukkoa. Analyyseissä käytämme vastaajien itse ilmoittamaa äidinkieltä. Vastaajista 875 (87 %) ilmoitti äidinkielekseen suomen, 50 (5 %) ruotsin ja 80 (8 %) muun kuin suomen tai ruotsin. Haastattelut tehtiin kuitenkin suomeksi tai ruotsiksi, eli kaikki vastaajat hallitsivat hyvin ainakin toisen näistä kielistä.
Pääasiallinen toiminta ja opiskelupaikka
Viisitoista vuotta täyttäneiltä vastaajilta (n = 774) kysyttiin heidän pääasiallista toimintaansa vastaushetkellä. Heistä 62 prosenttia (n = 481) ilmoitti itsensä koululaiseksi tai opiskelijaksi. Palkkatyössä tai yrittäjänä toimi 27 prosenttia (n = 212), ja työttömäksi itsensä määritteli vastaushetkellä viisi prosenttia (n = 38). Loput yli 14-vuotiaista (n = 43) ilmoitti jonkin muun toiminnan, kuten vanhempainvapaan tai asepalveluksen, pääasialliseksi toiminnakseen.
Koululaisista ja opiskelijoista 41 prosenttia (n = 295) oli peruskoulussa, 19 prosenttia (n = 136) lukiossa, 15 prosenttia (n = 106) ammatillisessa oppilaitoksessa, 11 prosenttia (n = 75) ammattikorkeakoulussa ja 13 prosenttia (n = 92) yliopistossa. Lisäksi reilu prosentti (n = 8) ilmoitti olevansa koulussa jossain muualla kuin edellä mainituissa.
Alle 15-vuotiaat vastaajat (n = 231) luokiteltiin aineistossa päätoimisuudeltaan peruskoulussa opiskeleviksi koululaisiksi tai opiskelijoiksi.
Suoritettu koulutus
Viisitoista vuotta täyttäneiltä vastaajilta (n = 774) kysyttiin myös heidän suorittamiaan koulutuksia. Heistä 88 prosenttia (n = 683) oli suorittanut peruskoulun. Ammatillinen tutkinto oli 220:llä heistä (28 %) ja lukion oli käynyt 31 prosenttia (n = 237), ylioppilastutkinnon oli suorittanut 26 prosenttia (n = 203) vastanneista. Ammattikorkeakoulututkinnon oli suorittanut 12 vastaajaa, alemman korkeakoulututkinnon 16 ja ylemmän korkeakoulututkinnon viisi vastaajaa. Viisitoista vuotta täyttäneistä 38 (5 %) vastasi ettei heillä ole mitään mainituista tutkinnoista tai koulutuksista, yksi ei antanut vastausta tai ei osannut vastata kysymykseen.
Asuinmuoto ja -paikka
Viisitoista vuotta täyttäneiltä (n = 774) tiedusteltiin myös heidän asumismuotoaan. Pääosa heistä (49 %) asui yhden tai useamman huoltajan kanssa, noin kolmannes asui yksin. Kaksin puolison kanssa asunnon jakoi noin yhdeksän prosenttia, puolison ja lasten kanssa asui 21 vastaajaa (3 %). Soluasunnossa tai kämppiksen kanssa asui neljä prosenttia. Vastaajista viisi oli yksinhuoltajia. Yksi vastaaja ilmoitti asuvansa muulla tavalla.
Alle 15-vuotiaat vastaajat (n = 234) luokiteltiin aineistossa vanhemman tai huoltajan kanssa asuvaksi.
Kaikista vastaajista 151 (15 %) kertoi asuvansa ison kaupungin keskustassa, ja 361 (36 %) ison kaupungin lähiössä tai muulla laita-alueella. Maaseutuympäristössä ilmoitti asuvansa 139 vastaajaa (14 %), pikkukylien tai pikkukaupunkien keskustoissa 189 (19 %) ja pikkukylien tai pikkukaupunkien laita-alueilla 160 (16 %) vastaajaa. Viisi vastaajaa ei osannut tai halunnut vastata.