Parempaa tietoa, parempaa politiikkaa - 27 maan nuorisopolitiikka yhdestä osoitteesta


Youth Wiki on vuonna 2017 julkaistu online-tietokanta, jonka tavoitteena on koota tieto Euroopan maiden toteuttamasta nuorisopolitiikasta yhteen osoitteeseen. Englanninkielisen tietokannan tavoitteena on tukea Euroopan laajuista yhteistyötä, edistää tietoon ja tutkimukseen pohjautuvaa päätöksentekoa sekä tehdä hyviä käytäntöjä näkyväksi. Kaikille avoimen tietokannan kohdeyleisöä ovat kansalliset ja eurooppalaiset poliitikot ja virkamiehet, tutkijat, journalistit ja media. Tietokannan tuottaminen on rahoitettu kahdesta lähteestä: Erasmus+ rahoituksella ja kansallisella osuudella.

1. Nuorisopolitiikka
2. Vapaaehtoistyö
3. Työllisyys ja yrittäjyys
4. Sosiaalinen osallisuus
5. Osallistuminen
6. Koulutus ja harjoittelu
7. Terveys ja hyvinvointi
8. Luovuus ja kulttuuri
9. Nuoret ja maailma
Youth Wiki tarkastelee nuorisopolitiikkaa ja nuorten tilannetta EU:n nuorisostrategian (2010–2018) yhdeksän teeman osalta

Youth Wikiin sisältöä tuottavat tahot sen 27 osanottajamaassa toimivat erilaisista rooleista käsin. Joissakin maissa kirjoittavat tahot työskentelevät suoraan valtionhallinnossa, toisissa yhteistyö on toteutettu erilaisin ratkaisuin. Suomen osiot on tuotettu Nuorisotutkimusseuran Youth Wiki -hankkeessa tehden yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä lukuisten nuorisoalan toimijoiden kanssa. Suomen osioita ovat olleet mukana tuottamassa tutkijat Anu Gretschel, Karla Malm, Anu Heinonen ja Sami Myllyniemi. Päivitystyötä edellä mainituista tekee Anu Gretschel. Jokaisessa maassa tehdään yhteistyötä nuorisopolitiikasta vastaavan ministeriön kanssa, joka myös tavalla tai toisella Youth Wikin kansallisesta rahoitusosuudesta.

Youth Wiki lukuina

Osallistuvia maita on 27 vuonna 2018.
Kirjoittaminen alkoi vuonna 2015, ohjeistuksena sadan sivun manuaali.
Suomen osuus on 185 sivua.
Julkistettiin Brysselissä 2017.
Sisältö päivittyy noin kerran vuodessa.

Tiedon vertailtavuus – toteutuuko tavoite?

Youth Wiki tarjoaa kattavan läpileikkauksen nuoria koskevaan lainsäädäntöön ja keskeisiin ohjelmiin. Sen painopiste on pitkälti rakenteissa: eri osioissa kuvataan lainsäädäntöä, kansallista nuorisostrategiaa, toimenpideohjelmia, maan hallituksen linjauksia, opetussuunnitelmaa ja muita asiakirjoja, jotka piirtävät raamit maassa toteutetulle nuorisopolitiikalle. Youth Wikin pyrkimyksenä on tarjota paitsi taustoittavaa tietoa, myös varsin konkreettisia esimerkkejä, millä tavoin EU:n nuorisostrategian päämäärät näkyvät kunkin maan kansallisessa nuorisopolitiikassa.

”Mielessä kannattaa kuitenkin pitää, ettei Youth Wikikään kerro kaikkea kyseisen maan nuorten tai vaikkapa demokratian tilanteesta. Kuten kaikkien lähteiden kanssa, Youth Wiki tarjoaa yhden näkökulman – hyödynnettäväksi yhdessä toisten tiedonlähteiden kanssa”, toteaa Youth Wikin Suomen kirjeenvaihtaja Anu Gretschel.

Vaikka tiedon vertailtavuus on yksi keskeisistä tavoitteista ja vaikka Youth Wikin kirjeenvaihtajilla, kuten tietokannan kirjoittajia kutsutaan, on käytössään varsin yksityiskohtainen manuaali ja ohjeistus, on vertailtavuuden toteuttaminen käytännössä vaikeaa. Eri maiden osiot ovat paikoitellen hyvinkin erilaisia. Niiden yksityiskohtaisuus, painotukset tai tulkinnat kysymyksenasettelusta eroavat, mikä näkyy muun muassa osioiden pituudessa. Myös teemat synnyttävät väistämättä tulkinnanvaraisuutta. Ilmiöt ovat usein kompleksisia, jolloin niihin ei löydy yksiselitteistä ”kyllä” tai ”ei” vastausta.

Vaikka Youth Wikissä kiinnitetään katse rakenteisiin, avoimeksi jää kysymys siitä, onko kuvailevan tekstin perusteella mahdollista tuottaa esimerkiksi karttoja tai listoja maissa käytössä olevista käytännöistä. Youth Wikin Brysselissä työskentelevä tukitiimi tekee parasta aikaa tämäntyyppisiä raportointikokeiluja.

Youth Wikin sisältöä voi selata ja halutessaan vertailla sekä maittain että teemoittain.

Mistä puhumme, kun puhumme kulttuurista?

Youth Wiki tekee näkyväksi myös asioiden käsitteellistämisen ja politiikan välisen yhteyden ja herättää kysymyksiä nuorisopolitiikan nykyrakenteiden toimivuudesta. Tätä havainnollistaa esimerkiksi luovuuden (creativity) ja kulttuuripolitiikan sidos. Kaunopuheisesti voisi kysyä mistä puhumme, kun puhumme luovuudesta? Kysymys ei ole ainoastaan filosofinen. Kun se käännetään politiikan kielelle, siitä tulee varsin konkreettinen: mikä on luova harrastus ja kulttuuria? Millaisia harrastuksia tukimuodot tunnistavat rahoitettavaksi kulttuuriksi?

Nuorten käsitykset luovuudesta ja kulttuurista ylittävät monin paikoin perinteiset rajanvedot kulttuuri- ja urheiluharrastuksiin: esimerkiksi nyrkkeilyä, ratsastusta ja jalkapalloa saatetaan pitää luovina harrastuksina. Lisäksi sosiaalisen median tuomat mahdollisuudet saattavat hämärtää vanhoja raja-aitoja entisestään. Pelillistäminen, vlogit, Tubecon ja koodaaminen ovat aktiviteetteja, joilla on oma roolinsa nuorten kulttuurisina areenoina. *

Edellä kuvatun kaltaiset muutokset herättävät pohtimaan, millä tavoin nuorten omilla ehdoillaan harrastama kulttuuri ja ohjaamattomat harrastukset näkyvät rakenteellisella tasolla eri maiden harjoittamassa nuorisopolitiikassa. Esimerkiksi Suomen kontekstissa valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan esiin nostama tavoite harrastustakuusta – vähintään yhden mieluisan harrastuksen takaamisesta jokaiselle lapselle ja nuorelle – tekee ajankohtaiseksi kysymyksen, millä tavoin viranomaisten ymmärrys luovuudesta vastaa nuorten ilmaisemia käsityksiä ja kiinnostuksenkohteita. Suomessa tähän muutokseen on toki ainakin jossain määrin jo herätty. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemassa Kulttuuripolitiikan strategiassa 2025 todetaan väestörakennemuutosten monipuolistavan kulttuurin kulutustapoja sekä palveluodotuksia ja -tarpeita. Tämäkin tieto löytyy Youth Wikistä Suomea koskevasta osiosta 8. Luovuus ja kulttuuri (Creativity and Culture), alaluvusta Yleistä (General context).

Millaista nuoriin liittyvää keskustelua Suomessa parhaillaan käydään?

Youth Wikin tarkoituksena on ilmentää kunkin maan nuorisopolitiikkaa. Siksi Suomenkin osiota tehdään tiiviissä yhteistyössä nuorisoalan toimijoiden kanssa. Kunkin teemaosion lopusta löytyy kuvaus siitä, millaista ajankohtaista nuoriin liittyvää keskustelua on käynnissä. Ideoita ja ajatuksia voi lähettää Suomen osion päivityksestä vastaavalle Anu Gretschelille

*Lähteet:

Lauha, Heikki (toim.) (2014) Nuorisotyö pelaa. Verke - Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus (Viitattu 30.5.2018).

Merikivi, Jani & Myllyniemi, Sami & Salasuo, Mikko (toim.) ( 2016) Media hanskassa. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016 mediasta ja liikunnasta. Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja nro 104. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion liikuntaneuvosto, Nuorisoasiain neuvottelukunta & Nuorisotutkimusverkosto. (Viitattu 29.5.2018).

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:20.

Vilmilä, Fanny & Mulari, Heta (2016) Medioitunutta vapaa-aikaa – näkökulmia vuorovaikutukseen ja mediaharrastuksiin. Teoksessa Merikivi, Jani & Myllyniemi, Sami & Salasuo, Mikko (toim.) Media hanskassa. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016 mediasta ja liikunnasta. Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja nro 104. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion liikuntaneuvosto, Nuorisoasiain neuvottelukunta & Nuorisotutkimusverkosto. (Viitattu 29.5.2018).

Youth Wiki Database. Brussels: European Commission.

Euroopan tasolla Youth Wikiä tuottaa Brysselistä käsin Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA). Youth Wikin lisäksi tarjolla on esimerkiksi tietoa Euroopan maiden koulutusjärjestelmistä ja niiden vertailuista Eurydice-tietokannassa