Uraohjauksella nuoresta kelpo koulutus- ja työmarkkinakansalainen?

Anne-Mari Souto & Toni Kosonen (Itä-Suomen yliopisto)

Nuorten syrjäytyminen koulutus- ja työmarkkinoilta on toistuva yhteiskunnallinen huolenaihe. Ohjauspalveluiden lisääminen ja lakisääteisyys, muun muassa Ohjaamoiden valtakunnallistaminen ja lukiolaisten jälkiohjausvelvoite, ovat ajankohtaisia esimerkkejä, kuinka nuoria ei haluta jättää yksin joskus mutkikkaissakin koulutus- ja työmarkkinasiirtymissä. Toisaalta elämme arkea, jossa ohjauksen resurssit ja lähitavoitteet asetetaan yhä suoraviivaisemmin välittömän taloudellisen rationaliteetin näkökulmasta kuin nuorten moninaisista, konkreettisista tarpeista. Näkökulmat sekä ohjaustoimenpiteiden resurssit ja reunaehdot eivät siis välttämättä kohtaa toisiaan.

Ohjauksen etiikka lähtee ohjattavan kunnioittamisesta ja hänen erityisten vahvuuksien ja kehitystarpeidensa huomioon ottamisesta. Samaan aikaan koulutuspolitiikka tähtää entistä sujuvampiin ja suoraviivaisempiin koulutus- ja urapolkuihin, jotka tuottavat joustavalla ja yleispätevällä työllistettävyydellä varustettuja työmarkkinakansalaisia. Ohjauksellisen tiedon näkökulmasta politiikalle ei aina löydy perusteita.

Miten ohjauksen ammattilaiset kohtaavat jännitteisten muutosten eettiset haasteet ja siitä, millaisia uusia toimintatapoja ja välineitä ohjauksessa näihin haasteisiin vastaamiseksi kehitetään. Miten suoritusten ja työllistettävyyden mittaaminen ja elämänkulun monimutkaistuvat polut liitetään yhteen? Millainen tila jää ohjaukselle, mitä ja miten nuoria ohjataan? Mitä ohjauksen yhdenvertaisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittavat? Entä miten ohjauksella tuotetaan - tai haastetaan - valitsevia koulutus- ja työmarkkinakansalaisuuden ehtoja?

Työryhmä kokoontuu perjantaina 8.11. klo 9-11 ja 12-13.30.

***

Potentiaali – Stereotypioita purkavan ohjauksen kehittämishanke: havaintoja alkukartoituksesta

Jenni Lahtinen (Nuorisotutkimusverkosto) & Jukka-Pekka Jänkälä & Tina Lauronen (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö)

Potentiaali-hankkeessa kehitetään sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen ohjauksen toimintamallia ja työvälineitä opetus- ja ohjaushenkilöstölle ja kytketään ne osaksi uraohjausta. Hankkeen kohderyhmänä on sekä ohjauspalveluita tarjoavien tahojen henkilökunta (kuten Ohjaamot, TE-toimistot) että yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opettajat ja ohjaajat. Hankkeessa edistetään myös opiskelijoiden ja asiakkaiden osaamisidentiteetin kehittymistä ja kykyä nähdä vaihtoehtoisia urapolkuja.

Hankkeen taustalla on kysymys segregaatiosta eli koulutus- ja ammatinvalintojen vahva sukupuolittuminen nais- ja miesenemmistöisille aloille. Vahvinta segregaatio on toisen asteen ammatilliseen koulutukseen siirryttäessä. Avainasemassa segregaation purkamisessa ovat ohjaajat ja opettajat, joiden kanssa opiskelija tai asiakas pohtii opintojaan ja uraansa eri koulutusasteilla sekä erilaisissa ohjauspalveluissa. Potentiaali-hankkeessa kartoitetaan oppilaan valinnanmahdollisuuksia koskevia sukupuoleen, kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen asemaan liittyviä asenteita ja näihin liittyviä ohjauksen ongelmakohtia. Hankkeessa tuotetaan työskentelymenetelmiä ja välineitä, joiden avulla segregaatiota ylläpitäviä ajatusmalleja ja toimintatapoja on mahdollista purkaa.

Potentiaali-hanke jatkaa osittain siitä, mihin Nuorisotutkimusseuran ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen Purkutalkoot-yhteistyöhanke päättyi syksyllä 2019. Purkutalkoissa huomio kiinnittyi nuorten koulutusvalintoihin, niiden taustatekijöihin sekä stereotyyppisiin käsityksiin eri sukupuolista ja kullekin sukupuolelle sopivista ammateista. Työryhmäesityksessä esittelemme Potentiaalin alkukartoituksen havaintoja, joita pohjustamme Purkutalkoot-hankkeen tuloksilla. Mitä koulutusvalintojen taustoista tiedetään ja miten niihin on pyritty vaikuttamaan? Pyrimme herättämään keskustelua ohjauksen välineiden ja menetelmien juurtumisen haasteista

Potentiaali – Stereotypioita purkavan ohjauksen kehittämishanke (S21690) toteutetaan vuosina 2019–2021. Hanketta toteuttavat: Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Hämeen AOKK, Oulun AOKK, Jyväskylän AOKK, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Nuorisotutkimusseura. Hanketta osarahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö ohjelmasta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 (toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus ja erityistavoite 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen.

”Älä tyydy vähempään, minkä ansaitset!”.  Oppimateriaalin tuotantoprosessi vammaisten oikeuksista työhön.

Katariina Hakala (Tampereen ammattikorkeakoulu) & muut esittäjät Setlementti Tampereen NEO-OmaPolusta, Omillaan osuuskunnasta ja Kehitysvammaliitosta                 

Puheenvuorossa esitellään opintopiirityöskentelyyn oppimateriaaliksi toteutettu video ja sen tuotantoprosessi. Video löytyy osoitteesta: https://youtu.be/n7y_NXZg1PA.

Video tuotettiin opintopiirissä, joka toteutettiin Verneri.netin selkotoimituksen, Setlementti Tampereen NEO OmaPolun sekä Omillaan osuuskunnan mediastudion yhteistyönä. Verneri.netissä on työstetty opintopiiriaineistoa YK:n yleissopimuksesta vammaisten henkilöiden oikeuksista (Finlex 27/2016) osana STEA-rahoitteista hanketta (Paikka auki II, Kehitysvammaliitto, STEA 2018-2019). Verneri.net on verkkosivusto kehitysvammaisuudesta. Sen yhteydessä on osio selkokielellä ja se on sivuston määritelmän mukaan ”Kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten oma selkokielinen verkkopalvelu”. NEO-OmaPolku on ”nuorten elämänhallintaa ja osallisuutta” tukevaa toimintaa toteuttava Setlementti Tampereen työmuoto, jossa toimitaan kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja heidän läheistensä kanssa. Työskentely toteutetaan yksilöohjauksena, kulttuuri- ja taidepainotteisena pajatoimintana, kansalaistaitoryhmissä sekä ammatillista kehittymistä ja työllisyyttä tukevana toimintana. Omillaan osuuskunta on kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä perustama tuettu yritys. Osuuskunnan työntekijöinä ovat kehitysvammaiset henkilöt, joiden työnteon tuki järjestetään NEO-OmaPolun toimintana.

NEO OmaPolun nuorten ja Omillaan osuuskunnan mediastudion kanssa paneuduttiin tuottamaan oppimateriaaliksi tarkoitettu video YK-sopimuksen artikla 27:stä Työ ja työllistyminen. Vernerin opintopiirityöskentely on suunniteltu toteuttamaan yhteiskuntatieteellisen vammaistutkimuksen keskeistä näkökulmaa, jossa vammaispalveluiden käyttäjät kutsutaan tutkimuskumppaneiksi. Tutkimuskohteeksi asetetaan vammaispalvelujärjestelmän käytännöt ja niiden kulttuuriset ja yhteiskunnalliset rakenteet palveluiden käyttäjien kokemusnäkökulmasta. Opintopiirien pedagogiikassa keskitytään voimauttaviin ja valtauttaviin menetelmiin. Vernerin opintopiirisivuston rakentamisessa tavoitteeksi on asetettu myös selkeän ja saavutettavan oppimateriaalin tuottaminen YK-sopimuksesta. NEO-Omapolun, Vernerin ja Omillaan osuuskunnan yhteistyössä toteutettiin opintopiiri, jonka tavoitteeksi asetettiin oppimateriaaliksi tuotettavan videon käsikirjoitus YK-sopimuksen artiklasta 27. Työ ja työllistyminen. Työskentelyssä oli tavoitteena myös kokeilla ja kehittää opintopiirityöskentelyn käytäntöjä.

Opintopiirityöskentely toteutettiin neljässä työpajassa touko-syyskuussa 2019 NEO OmaPolun ja Omillaan osuuskunnan toimitiloissa Tampereella. Työpajoja ohjasi Katariina Hakala ja Kehitysvammaliiton koulutusassistentti Karoliina Olkkonen Paikka auki II -hankkeesta toimi hänen apuohjaajanaan. OmaPolusta työpajoihin osallistui viisi nuorta sekä heidän ohjaajansa. Omillaan osuuskunnasta mukana olivat mediastudion kaksi työntekijää ja heidän ohjaajansa. Käsikirjoituksen työstämiseen osallistuivat myös NEO-Omapolun yksikönjohtaja Valtteri Rantanen sekä Verneri.netin selkotoimittaja Mira Vihmo."

Neuvoteltu koulutuspolku - Maahanmuuttotaustaisuuteen sidostuva ohjaustyö

Mira Kalalahti & Janne Varjo (Helsingin yliopisto)

Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutussiirtymät vaativat erityistä huomiota. Verrattuna valtaväestöön heidän polkunsa toiselle asteelle ovat usein monipolvisempia ja katkonaisempia. Hakukohteita saatetaan etsiä pidempään ja reitti saattaa kulkea valmistavien opetusten kautta.

Eräs tärkeimmistä keinoista tukea yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia on kehittää nuorten ohjaustyötä. Ohjaustyön näkökulmasta haasteena on soveltuvien koulutuspaikkojen etsiminen - myös suoraviivaisten koulutuspolkujen rinnalla esiintyvien valmistavien ja täydentävien opintojen vaihtoehtojen parista. Myös ammatillisten opintojen kautta kulkevat reitit korkeakoulutukseen voisivat toimia nykyistä useammin päämäärätietoisina tavoitteina.

Ohjaustyön ideaalit ja muodot ovat kuitenkin vielä usein jäykät ja suoraviivaiset. Ne eivät ole erityisen sensitiivisiä tai joustavia tunnistamaan ja tukemaan yksilöllisiä ratkaisuja. Opiskelupaikkojen löytämisen lisäksi ohjaustyö edellyttää neuvottelua ja ymmärrystä nuoren toimijuutta sitovista tekijöistä.

Tarkastelemme tässä esityksessä nelivuotisen tutkimushankkeemme rakentamaa kuvaa maahanmuuttotaustaisten ja valtaväestön nuorten koulutussiirtymistä ja niihin liittyvien valintojen dynamiikasta yhdeksänneltä luokalta toiselle asteelle. Monimetodinen aineistomme sisältää seurantana toteutettuja kyselyitä (N = 445 vuonna 2015, ~ 60 % pysynyt seurannassa) ja haastatteluaineistoa (n = 112 vuonna 2015, n = 35 vuonna 2018). Seuranta on sijoittunut vuosille 2015 ja 2018. Esityksessä hyödynnämme myös ohjaustyön ammattilaisille suunnatun teemahaastatteluaineiston (n = 10) tuottamia tuloksia. Hankkeen aineistot on toteutettu teoreettisena otantana.

Kysymme esityksessämme, miten nuorten koulutukselle kohdistamat tavoitteet toteutuvat ja muuttuvat toisen asteen aikana. Tuomme esiin nuorten ja ohjaustyön ammattilaisten näkemyksiä ohjaustyöstä. Kuvaamme johtopäätöksissämme, miten nuorten kokema ohjaustyö on usein neuvottelujen sarja, jossa nuoren valintapäätökset ilmentävät nuoruuteen, koulukokemuksin, mutta myös etniseen erilaisuuteen sidoksista toimijuutta. Ohjaustyön neuvottelutilanteita sitovat kielikysymykset, nuorten ja perheiden koulutusodotukset, koulukokemukset sekä ennen kaikkea nuorten asettuminen erilaisiin tavoitteisiin ja heille tarjottuihin positioihin. Keskustelemme ohjaustyön reunaehdoista näissä neuvottelutilanteissa.

Katkoksellista ohjausta - etnisyyden ja rasismin merkitysten ohittaminen opinto-ohjauksessa   

Anne-Mari Souto (Itä-Suomen yliopisto)

”Ei kyse ole siitä, mitä minä haluan tehdä, vaan missä minut hyväksytään Suomessa” vastasi somalitaustainen, 17-vuotias Mohamed haastattelukysymykseeni hänen ammatillisista suunnitelmistaan. Tutkimuksessani olen kiinnostunut yhtäältä siitä, millaisia merkityksiä etnisyys ja rasismi saavat nuorten koulutuspolkujen muotoutumisessa, ja toisaalta siitä, miten opinto-ohjaajat tunnistavat ja tarvittaessa myös kyseenalaistavat näitä merkityksiä uraohjauksessa. Tutkimuksessani peilaan nuorten (31) ja ohjaajien (16) haastatteluita keskenään, ja tässä esityksessä keskityn ohjaajien näkemyksiin ja kokemuksiin monikulttuurisesta ohjauksesta. 

Analyysini osoittaa, että yhteiskunnalliset ja kulttuuriset erot ja eronteot, esimerkiksi juuri sukupuoli, etnisyys ja rasismi, nousevat harvoin keskustelunaiheiksi ohjaustilanteissa. Huomio on pikemminkin yksilössä ja hänen resursseissaan – ja etenkin niissä, joita tulee vielä kehittää. Esitänkin kriittisesti, onko yksilökeskeinen diskurssi työllistettävyystavoitteineen (employability) kaventanut – jopa korvannut – ohjauksen tehtävää hyvän elämän tavoittelemisessa – niin yksilön kuin yhteisöjenkin näkökulmasta. Voiko kyse olla myös tunteista ja siitä, että emme uskalla kohdata sitä kaikkea, mitä ohjattava voi ohjaustilanteeseen tuoda mukanaan? Kannatteleva ja yhdenvertaisuutta tavoitteleva ohjauskohtaaminen edellyttää myös rohkeutta tarkastella yksilön ohella häntä ympäröivää yhteiskuntaa sellaisena, jona se aukeaa tai sulkeutuu hänen asemastaan ja elämänhistoriastaan. Aineiston analyysissä olen hyödyntänyt Sanna Vehviläisen jaottelua ohjauksen orientaatioista sekä ”social justice in career guidace”–teoreettista keskustelua.

Ohjaamot aitiopaikalla nuorten uraohjauksessa

Ulla Nuutinen & Sanna Heino & Marko Kallionpää (HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu)

Nuorille (15-29 vuotta) aikuisille suunnattu Ohjaamo-palvelu on vastannut ohjaukselliseen kysyntään leviämällä nopealla aikataululla kaikkiin maakuntiin ympäri Suomea.  Ohjaamo-toimipaikkoja on yhteensä jo noin 70 ja lisää palvelupisteitä avataan tasaisella tahdilla. Ohjaamojen ydinajatuksena on tarjota monialaisia palveluja matalan kynnyksen periaatteella ja ajatuksella, jonka mukaan nuori on oman elämänsä paras asiantuntija ja tulevaisuutensa rakentaja. Nopeassa muutossyklissä oleva työelämä ja esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformin muuttamat koulutuspolut edellyttävät laaja-alaista uraohjausosaamista. Ohjaamo-työn osallistavan luonteen takia, kaikkien asiakastyötä tekevien ohjaamolaisten tulisi hallita uraohjauksen perusteita.

Ohjaamot ovat nopealla aikataululla ottaneet paikkansa täydentävänä palveluna ja toiminnan tärkeydestä on harvinaisen laaja-alainen yhteisymmärrys. Kun Ohjaamojen ydintoimintaa on kaikki nuoren elämään liittyvä, voidaan henkilöstöltä odottaa laaja-alaista taustaosaamista sekä valmiuksia ennakkoluulottomaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Tämä haastaa Ohjaamo-työntekijöitä uudenlaiseen uraohjausajatteluun, jossa keskeisinä sisältöinä ovat elämänkulun sattumat, työelämän muutoksen ymmärtäminen ja yksilön näkeminen oman elämänsä arkkitehtinä.

Monialaisista taustoista ja erilaisilla toimintarooleilla tulevilla Ohjaamo-työntekijöillä on hankala löytää yhteisiä käsityksiä uraohjauksen olemuksesta ja tavoitteista. Taustaorganisaatioiden ideologia ja näkemykset uraohjauksesta poikkeavat toisistaan paljon, mikä tekee Ohjaamon yhteisestä monialaisen uraohjauksen toimintamallista haasteellista. Yhteisen ymmärryksen löytämiseksi jokaisen ohjaajan on hyvä pysähtyä oman eettisen ajattelunsa ja arvojensa äärelle, jotka muodostavat oman ohjauksen – ja uraohjauksen – perustan.

Ohjaamo-toiminnan vakauttaminen ja tasalaatuisuuden varmistaminen vaativat myös yhteisiä ja koko valtakuntaan ulottuvia malleja. HAMKin ja JAMKin Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteisprojekti URAA! – Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa (ESR), on vahvistamassa Ohjaamoissa toimivien asiantuntijoiden monialaista uraohjausosaamista toimintakautenaan 2018–2020. Projektin yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on rakentaa Ohjaamojen uraohjaukselle toimiva ja käyttöön otettava mallinnus."

Siksak-elämän uraohjaus mosaiikkimaista osaamisidentiteettiä rakentamassa

Anu Raudasoja & Sanna Heino & Soili Rinne (HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu)

Siksak-elämä ja episodiura haastavat ohjauksen rakenteita ja samalla uraohjaukseen liittyvän ajattelun. Tarvitsemme uudenlaisia ja monenlaisia tapoja järjestää ohjausta, uraohjausta ja koulutusta sekä tukea jatkuvaa oppimista niin työssä, vapaa-ajalla, harrastuksissa kuin perheiden arjessa. 

Osaamisperusteinen ammatillinen koulutus ja työn muutokset vaikuttavat opiskelijan käsitykseen itsestään oppijana, osaajana ja työn tekijänä. Osaamisidentiteetin kehittyminen on uniikki, dynaaminen ja jatkuva prosessi, jonka aikana opiskelija kehittää, rakentaa ja soveltaa kuvaa itsestään osaajana. On tärkeää, että opiskelija oppii tunnistamaan omaa osaamistaan ja kykenee asettamaan itselleen opintoihin ja työelämään liittyviä tavoitteita, tässä prosessissa ohjauksella on suuri rooli.

Opiskelijan mosaiikkimaisen osaamisidentiteetin rakentumisen kannalta työelämälähtöinen ammatillinen koulutus on merkityksellistä, jotta opiskelija hankkii itselleen sellaista ammatillista ja yleissivistävää osaamista, joiden avulla hän voi työllistyä osaamistaan vastaaviin tehtäviin tulevaisuuden episodiuralla. Episodiura voi muodostua erilaisten projektien, tilapäisten työtehtävien tai freelance-töiden ympärille, joissa korostuvat erityisosaamiset, mutta samalla niiden parista joustetaan muihinkin tehtäviin.

Työelämän jatkuvat muutokset, osaamisen päivittämisen haasteet, jatkuvan oppimisen ideologia ja siksak-elämä haastavat opiskelijan tarkastelemaan osaamisidentiteettiään säännöllisesti. 

OSATA-hankkeessa on kehitetty osaamisperusteinen Life Design -ohjausmalli, jonka lähtökohtana on kokonaisvaltainen ohjattavan toimijuuden tukeminen siten, että hän tunnistaa oman elämänsä viitekehyksen, oman osaamisensa ja sen kehittämiseen liittyvät näkökulmat ja tilanteet sekä oman mosaiikkimaisen osaamisidentiteettinsä palat, joiden avulla hän rakentaa pala kerrallaan uramuuntuvuuden avulla reittiä episodiuralle.