Nuoret ja sukupolvet -tutkimusohjelma 2011–2013

Tutkimusohjelman yhteisenä tavoitteena on analysoida sitä, mikä on sukupolven mieli – niin käsitteenä kuin ilmiönä – kun tarkastelun lähtökohtina ovat erityisesti monitieteisen nuorisotutkimuksen kehykset.

Tutkimusohjelman tutkijat

• VTT Sanna Aaltonen (Sukupolvien väliset suhteet ja nuorten siirtymät aikuisuuteen)
• FM Veronika Honkasalo (Monikulttuurinen seksuaalikasvatus sukupolvisuhteina – miten tiedot ja käytännöt kohtaavat?)
• FM Tuukka Tomperi (Lasten ja nuorten poliittinen sosialisaatio perheissä)
• YTT, dos. Atte Oksanen (Vihan ja väkivallan verkko? Kartoituksia virtuaalisesta sukupolvesta ja nuorisokulttuurisesta muutoksesta 2010-luvun Suomessa)

Tutkimusohjelman vetäjinä toimivat Tommi Hoikkala ja Leena Suurpää. Ohjelmaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö.

Tutkimusohjelma pyrkii osaltaan vahvistamaan keskustelua yhteiskunnan rakenteellisten kysymysten (esim. sosiaali- ja talouspolitiikka) sekä nuorten arjen ja sen nuorisokulttuuristen ilmiöiden välillä. Tällainen vuoropuhelu on nykyisellään suhteellisen ohutta. Myös sukupolvien välistä vuorovaikutusta tai sen katkoksia analysoidaan ohjelman tutkimuksissa. Millä tavalla historialliset ja paikalliset ympäristöt jäsentävät näitä yhteisöllisiä suhteita? Milloin kohtaamiset koetaan onnistuneiksi (puolin ja toisin) ja millaista sukupolvien välistä ohipuhumista tapahtuu? Miten erilaiset yhteiskunnalliset ja kulttuuriset jaot, kuten sukupuoli, etnisyys, alue tai yhteiskuntaluokka määrittävät arjen sukupolvikokemuksia?

Sukupolvisuhteisiin ja -kokemuksiin liittyviä teemoja voidaan lähestyä yhtä lailla erilaisissa virallisluontoisissa yhteyksissä, kuten koulussa, työelämässä tai viranomaiskohtaamisissa kuin epämuodollisemmissa tiloissa, esimerkiksi vapaa-ajalla – niin fyysisesti kuin virtuaalisesti. Sukupolvi poliittisena kategoriana ja kokemuksena voi virittää tarkastelemaan mm. valtasuhteiden muutosta ja nykytilaa sekä nuorten vaikuttamisen ja vastarinnan teemoja. Sukupolvitarkasteluun voivat asettua myös nuorten elämää kehystävät ammatilliset sukupolvet kuten nuorisotyön sukupolvet. Sukupolvinäkökulma inspiroi tuoreita avauksia nuorison ja nuoruuden paikantumiseen yhteiskunnan murroksessa, esimerkiksi suhteessa monikulttuuristumisen kysymyksiin.

Tutkijoiden omien aineistojen rinnalla tutkimusohjelman osatutkimuksissa hyödynnetään jo koottuja monipuolisia aineistoja (mm. Nuorisobarometrit). Tutkimusohjelman tutkijoilla on käytössään vuonna 2010 yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Nuoren Voiman Liiton kanssa kerätty laadullinen aineisto, joka koostuu kirjoituskilpailun kautta syntyneistä eri-ikäisten omaelämäkerrallisista teksteistä (Nuoruuden sukupolvet -hanke).

Tutkimusohjelman hankkeet

Sukupolvien väliset suhteet ja nuorten siirtymät aikuisuuteen

Hankkeen kesto 1.1.2011–31.12.2012
Hankkeen tutkija: VTT Sanna Aaltonen

Tutkimuksen taustalla on ajatus perhesuhteista ja -sukupolvista keskeisenä kontekstina, jossa nuoret kuvittelevat itselleen mahdollisia tulevaisuuksia ja jossa luokka-asemaa uusinnetaan. 

Tutkimusta ohjaa kiinnostus tarkastella kvalitatiivisin menetelmin ylisukupolvittaisen liikkuvuuden ja yhteiskuntaluokan dynamiikkaa, vanhempien ja lasten suhteita sekä sitä, miten resursseja ja positioita siirretään ja haastetaan.  Tavoitteena on analysoida peruskoulun päättävien nuorten siirtymiä aikuisuuteen sukupolvien välisten sukulaisuussuhteiden kontekstissa. Erityishuomio on sukupolvien välisissä suhteissa elämänvaiheissa, joissa asiat eivät mene toivotulla tavalla tai joissa nuoret tarvitsevat – ainakin ulkopuolisten arvioiden mukaan – jonkinlaista erityistukea koulussa tai vapaa-aikanaan. Vanhempien ja nuorten välisten suhteiden ohella nostetaan tarkasteluun perheiden viranomaisinterventiot ja -kohtaamiset erityisesti nuoren asioihin liittyen.

Tutkimuksen aineisto on hankittu vuosina 2008-2010 kahden moniammatillisen, pääkaupunkiseudulla nuorille tukea tarjoavan hankkeen piirissä ja osana Suomen Akatemian vuosina 2008–2010 rahoittamaa Aaltosen tutkijatohtoriprojektia ”Mahdollisia ja todennäköisiä tulevaisuuksia?”.

Monikulttuurinen seksuaalikasvatus sukupolvisuhteina – miten tiedot ja käytännöt kohtaavat?

Hankkeen kesto 1.7.2011–31.12.2013
Hankkeen tutkija: FM Veronika Honkasalo

Lasten ja nuorten poliittinen sosialisaatio perheissä

Hankkeen kesto 1.1.2011–31.12.2012
Hankkeen tutkija: FM Tuukka Tomperi

Tutkimuksessa selvitetään perhekontekstin ja sukupolvien vuorovaikutuksen merkitystä lasten ja nuorten poliittisessa kansalaistumisessa ja poliittis-yhteiskunnallisten käsitysten ja valmiuksien omaksumisessa.

Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on poliittisen sosialisaation käsite ja monitieteinen tutkimusperinne (sosiaalitieteet, politiikan tutkimus, psykologia, kasvatustieteet). Tutkimus ei kohdistu vanhempien tietoisiin kasvatuskäsityksiin vaan vanhempien ja lasten keskinäisen vuorovaikutuksen muotoihin, perheeseen vuorovaikutusympäristönä monitahoisessa yhteiskunnallisessa kontekstissa sekä sukupolvikokemuksiin, joita lapsilla ja nuorilla poliittisessa sosialisaatiossaan on.

Ilmiötä tulkitaan lasten ja nuorten ”poliittisen pääoman” käsitteen kautta: millaiset valmiudet poliittiseen osallistumiseen lapset ja nuoret saavat perhekontekstissa ja millaista vaihtelua näin muodostuvassa poliittisessa pääomassa on. Tällä tavoin tulkittu poliittinen pääoma on yhteiskuntaan integroitumisen ja osallistumisen näkökulmasta keskeinen osa myös sosiaalisen pääoman rakentumista. Uusimman sosialisaatiotutkimuksen viitoittamaan tapaan asetelmaa kuvataan integraatio-, toimijuus- ja valtamuotojen yhdistelmänä, jossa sekä perheiden sosioekonominen asema että kulttuurinen pääoma, sosiaalinen pääoma ja poliittinen pääoma vaikuttavat, limittyvät ja kietoutuvat toisiinsa.

Vihan ja väkivallan verkko? Kartoituksia virtuaalisesta sukupolvesta ja nuorisokulttuurisesta muutoksesta 2010-luvun Suomessa

Hankkeen kesto 1.1.2012–31.12.2013
Hankkeen tutkija:
YTT, dos. Atte Oksanen

Internet on 2000-luvulla mullistanut sosiaalista elämänpiiriä. Erityisesti viime vuosien teknologinen kehitys on ollut käänteen tekevää, esimerkkinä sosiaalisen median räjähdysmäinen kasvu. Ilmiselvistä myönteisistä puolista huolimatta Internet tarjoaa myös kanavan aggressiolle ja vihalle. Verkkoviha ulottuu yksittäisistä verbaalisista aggression ilmauksista järjestäytyneeseen toimintaan. Väkivallan ihannointi on myös saanut verkossa uusia muotoja, esimerkkinä koulusurmia ihannoivat yhteisöt. Projektissa tarkastellaan Internetin vihayhteisöjä sekä erilaisia aggression, vihan ja väkivallan ilmauksia. Tarkastelun kohteena ovat erilaiset aggression, vihan, nihilismin ja väkivallan ilmaukset ja niiden suhde nuorisokulttuuriin. Tutkimus kartoittaa verkon nuoria koskevia viharyhmiä muodon ja sisällön osalta. Projektissa analysoidaan myös Internetissä levitetyn vihan ja aggression mahdollisia vaikutuksia nuoriin ja nuorisokulttuureihin.