Tutkimushankkeet

Nuorisotutkimusverkoston tutkimustoiminta tehdään laajuudeltaan ja kestoltaan vaihtelevissa tutkimushankkeissa, joissa työskentelee vuosittain noin 20-25 tutkijaa. Tutkimushankkeet ja niissä työskentelevät tutkijat tekevät yhteistyötä nuorisotutkimuksen keskeisiä näkökulmia edustavilla painopistealueilla, jotka kokoavat Nuorisotutkimusverkostossa tehtävän tutkimuksen keskeisiä näkökulmia.

Painopistealueiksi - niin kutsutuiksi tiedon kentiksi - on kiteytetty seuraavat osa-alueet:

1. Sukupolvisuhteet, elämänkulku, siirtymät
2. Demokratia, yhdenvertaisuus, eriarvoisuus
3. Nuorisotyö, nuorisotoiminta, nuorten palvelut

 

Sukupolvisuhteet, elämänkulku, siirtymät

Tämän tiedon kentän kokoavana lähtökohtana on sukupolvisuhteiden, elämänkulun ja siirtymien moniulotteinen tarkastelu. Sukupolvia tutkitaan moninaisissa ympäristöissä ja merkityksissä, joihin kytkeytyy toisaalta neuvotteluja hyvää elämää koskevista käsityksistä, toisaalta materiaalisia olosuhteita ja ehtoja. Sukupolvinäkökulma kiinnittää huomion paitsi nuoruuden ikä- ja sukupolviin, myös kysymyksiin perheistä, ylisukupolvisuudesta sekä elämänkulun siirtymistä lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden jännitteissä. Elämänkulkua ja siirtymiä tulkitaan yhtä lailla yksilöiden kokemuksista käsin kuin sosiaalisina ja institutionaalisina prosesseina.

Elämänkulun näkökulma merkitsee myös seuranta- ja pitkittäistutkimusasetelmien tuomista yhä vahvemmaksi osaksi Nuorisotutkimusverkoston tiedontuotantoa, jotta nuorten elämänkulun suuntia ja arjen katkoksia voidaan identifioida aiempaa monipuolisemmin.

Tutkimushankkeet

Demokratia, yhdenvertaisuus, eriarvoisuus

Tämän tiedon kentän kautta tarkastellaan demokratian, yhdenvertaisuuden ja eriarvoisuuden kysymyksiä. Tutkimusaiheet koskevat nuorten elämän sosiaalisia rakenteita, kuten etnisyyden, seksuaalisuuden, perheen ja politiikan alueita, sekä sosiaalista toimintaa, kuten yhteiskunnallista vaikuttamista sekä elämää perheissä ja muissa lähisuhteissa. Tutkimushankkeita kokoava tiedonintressi kohdistuu nuorten erilaisiin instituutiosuhteisiin ja -käytäntöihin. Teoreettiset käsitteet – kansalaisuus, syrjäytyminen, syrjintä ja syrjäyttäminen, rakenne ja toimijuus, kehollisuus, vastarinta ja poikkeavuus – yhdistävät tämän tiedon kentän alla toimivia tutkimushankkeita. Tätä tiedon kenttää leimaavat monitahoiset arkaluontoisiin tutkimusaiheisiin liittyvät tutkimuseettiset erityiskysymykset.

Tutkimushankkeet

Nuorisotyö, nuorisotoiminta, nuorten palvelut

Tässä tiedon kentässä kiinnostus kohdistuu nuorten toimintaympäristöihin ja palveluihin sekä näiden rakenteellisiin taustaehtoihin. Tarkastelun kohteena ovat yhtä lailla palvelujen luonne ja niiden paikka nuorisopolitiikan kentillä kuin niiden merkitys nuorille yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen tasolla. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten asemaan, kansalaisuuteen, osallisuuteen ja toimijuuden ehtoihin sekä nuorten omaehtoisessa toiminnassa kuin nuorille suunnatuissa toiminnoissa. Laajemmin kyse on nuorten ja yhteiskunnan välisestä vuorovaikutuksesta sekä sen erilaisista ilmenemistavoista nuorten elämässä. Tavoitteena on tuoda näkyviin nuorten kokemusmaailma sekä tarve muokata nuorisotyön ja -politiikan lähtökohtia nuorten kannalta mielekkäiksi.

Tämän tiedon kentän menetelmät vaihtelevat perinteisistä tiedonkeruun lähtökohdista kehittävään tutkimukseen ja toimintatutkimukseen. Osa-alueen tutkimukset toteutetaan usein dialogissa nuorisotyön ja -politiikan moninaisten kenttien kanssa.

Tutkimushankkeet

Osaamiskeskus-tutkimus

Nuorisotutkimuksen osaamiskeskuksessa tuotetaan luotettavaa ja ajantasaista nuorten elinoloja ja nuorisoalaa koskevaa tutkimustietoa palvelemaan niin nuorisopoliittista päätöksentekoa, kuin koko nuorisotoimialaa. Osaamiskeskukset ovat opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämiä nuorisoalan toimijoita, jotka kehittävät toimialaa valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman (VANUPO) 2017–2019 tavoitteiden mukaisesti. Osaamiskeskus-tutkimuksen osuus ministeriöltä saatavasta kokonaisavustuksesta on noin neljännes ja sen puitteissa toteutetaan neljä erillistä tutkimushanketta.