Miten koronatiedonkeruun 2. kierros toteutettiin?

Kirjoitusta muokattu 16.12.2021: Korjattu osoitetietojen lähdettä ja kiintiöintiluokkia. Täsmennetty, että koululaisia tai opiskelijoita oli 66 prosenttia yli 14-vuotiaista, ei kaikista vastaajista.

Riku Laine & Jenni Lahtinen

Nuorisotutkimusverkosto toteutti touko-kesäkuussa 2021 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella tiedonkeruun, jossa selvitettiin puhelinhaastatteluilla nuorten korona-ajan kokemuksia sekä korona-ajan vaikutuksia nuorten arkeen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä palvelukokemuksiin. Tiedonkeruu on jatkoa syksyllä 2020 toteutetulle tiedonkeruulle. Palveluiden osalta selvitettiin kokemuksia nuoriso-, terveys- ja työllisyyspalveluiden käytöstä, riittävyydestä, saavutettavuudesta sekä toimivuudesta. Korona-ajalla tarkoitetaan tutkimuksessa pandemian alkua maaliskuusta 2020 aina aineiston keruuhetkeen saakka.

Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen aineistonkeruun toisen kierroksen kohderyhmänä olivat 12–24-vuotiaat Suomessa asuvat henkilöt. Tiedonkeruuta varten hankittiin yhteensä 16 597 nuoren yhteystiedot. Nuoret haastateltiin puhelimitse ja haastattelujen määrät kiintiöitiin sukupuolen (luokat: mies ja nainen), ikäluokan (12–14, 15–19, 20–24) ja äidinkielen (suomi, ruotsi, muu) mukaan. Aineisto painotettiin vastaamaan perusjoukkoa iän ja sukupuolen mukaan.

Tiedonkeruun toiseen kierrokseen osallistui yhteensä 1 020 nuorta. Vastausprosentti oli alhainen: tutkimukseen tavoitettiin yhteensä 5 833 nuorta, joista 4 813 (83 %) kieltäytyi haastattelusta tai ei ollut muuten kykenevä vastaamaan kielivaikeuden tai sairauden vuoksi. Vastausprosentti oli hieman alhaisempi kuin edellisellä kierroksella (17 % vs. 23 %). Yhteystietoja oli yhteensä 16 597 nuorelle, loput heistä (10 764) laskettiin muuhun vastaajakatoon. Heitä ei joko tavoitettu ollenkaan tai sitten kyseinen vastaajakiintiö oli tullut täyteen, minkä vuoksi soittopyyntö oli peruutettu tai muu tavoittelu keskeytetty. Puhelinhaastattelut toteutti Feelback Group Nuorisotutkimusverkoston toimeksiantona.

Taustatiedot

Tutkimuksen taustatiedot on kerätty pääosin nuorilta itseltään. Siten vastaukset kertovat nuorten oman käsityksen asiasta. Esimerkiksi työssäkäyvä opiskelija voi pitää pääasiallisena toimintanaan joko opiskelua tai palkkatyötä. Tätä ei tarvitse välttämättä pitää virhelähteenä, mutta se tulee ottaa huomioon tuloksia tulkittaessa. Pyöristyksistä johtuen alla esitetyt prosenttiosuudet eivät välttämättä summaudu sataan prosenttiin. Esitetyt luvut on laskettu painotetusta aineistosta.

Sukupuoli

Nuorista 49 prosenttia (n=495) ilmoitti sukupuolekseen naisen/tytön ja 51 prosenttia (n=522) miehen/pojan. Lisäksi yksi vastaajista ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen ja kaksi vastasi ”Muu”. Vaikka vastaajien ikähaitari on laaja, Nuorisotutkimusverkoston säännöllisissä tiedonkeruissa, kuten Nuorisobarometreissa, on selkeyden vuoksi valittu kirjoittaa pääosin tytöistä ja pojista. Seuraamme tätä linjaa myös koronatiedonkeruun tuloskirjoituksissa.

Ikäryhmät

Nuorista 24 prosenttia (n=240) oli iältään 12–14-vuotiaita. Vanhemmista ikäluokista 15–19-vuotiaita oli 384 vastaajaa (38 %) ja 20–24-vuotiaisiin kuului 39 prosenttia (n=396) vastanneista.

Äidinkieli

Haastattelut tehtiin kiintiöidysti niin, että suomen- ja ruotsinkielisten sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuudet vastasivat perusjoukkoa. Analyyseissä käytämme vastaajien itse ilmoittamaa äidinkieltä. Vastaajista 87 prosenttia ilmoitti äidinkielekseen suomen, 5 prosenttia ruotsin ja 8 prosenttia muun kuin suomen tai ruotsin. Haastattelut tehtiin suomeksi tai ruotsiksi, eli kaikki vastaajat hallitsivat hyvin ainakin toisen näistä kielistä.

Pääasiallinen toiminta ja opiskelupaikka

Yli 14-vuotiailta vastaajilta (n=780) kysyttiin heidän pääasiallista toimintaansa vastaushetkellä. Heistä 66 prosenttia ilmoitti itsensä koululaiseksi tai opiskelijaksi (n=514). Haastattelut tehtiin osittain kesälomakaudella ja koululaisista ja opiskelijoista viidennes (19 %) ilmoittikin olevansa kesätöissä. Vanhemmista vastaajista palkkatyössä tai yrittäjänä toimi 24 prosenttia (n=187) ja työttömäksi itsensä määrittelivät vastaushetkellä vajaat viisi prosenttia (n=37). Loput yli 14-vuotiaista (n=41) ilmoitti jonkin muun toiminnan, kuten vanhempainvapaan tai asepalveluksen, pääasialliseksi toiminnakseen. Yksi vastaaja ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen. Alle 15-vuotiaat vastaajat (n=240) luokiteltiin aineistossa päätoimisuudeltaan peruskoulussa opiskeleviksi koululaisiksi tai opiskelijoiksi.

Koululaisista ja opiskelijoista 46 prosenttia (n=348) oli peruskoulussa, 18 prosenttia (n=138) lukiossa, 12 prosenttia (n=90) ammatillisessa koulutuksessa, 9 prosenttia (n=69) ammattikorkeakoulussa ja 13 prosenttia (n=96) yliopistossa. Lisäksi reilu prosentti (n=11) ilmoitti olevansa koulussa jossain muualla kuin edellä mainituissa ja yksi vastaajista ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen.

Vastaajilta kysyttiin myös heidän suorittamaansa ylintä tutkintoa, mutta tallennusteknisen virheen vuoksi kysymystä ei kysytty nykyisiltä opiskelijoilta ja koululaisilta.

Asuinmuoto ja -paikka

Yli 14-vuotiailta vastaajilta (n=780) tiedusteltiin myös heidän asumismuotoaan. Pääosa heistä (53 %) asui yhden tai useamman huoltajan kanssa, hieman vajaa kolmannes asui yksin. Puolison kanssa asunnon jakoi noin 11 prosenttia vastaajista, puolison ja lasten kanssa asui 14 vastaajaa (2 %). Soluasunnossa tai muun kämppiksen kanssa asui nelisen prosenttia vastaajista, yksinhuoltajia oli kuusi ja muissa asumis- ja perhemuodoissa olevia viisi vastaajaa. Alle 14-vuotiaat vastaajat (n=240) luokiteltiin aineistossa vanhemman tai huoltajan kanssa asuvaksi.

Vastaajista noin puolet kertoi asuvansa ison kaupungin keskustassa tai sellaisen lähiössä tai muulla laita-alueella. Maaseutuympäristössä ilmoitti asuvansa 14 prosenttia vastaajista ja loput ilmoittivat asuvansa pikkukylien keskustoissa (18 %) tai pikkukylien laita-alueella (16 %).

Aluemuuttujana käytettiin edellä mainitun asuinpaikan luonnetta kuvaavan muuttujan lisäksi NUTS 2 -tason alueluokitusta, eli suuraluetta. Helsinki-Uusimaalla asui 31 prosenttia, Etelä-Suomessa 19 prosenttia, Länsi-Suomessa 27 prosenttia ja Pohjois- ja Itä-Suomessa 24 prosenttia vastaajista. Aineistossa oli myös yksi Ahvenanmaalla asuva vastaaja, joka on luokiteltu Länsi-Suomessa asuvaksi.