Posterit

Seminaarissa esitellään kaksi posteria, joiden abstraktit ovat alla. Posterit ovat esillä kahvitaukojen yhteydessä.

1. Mari Säisä (Turun yliopisto): Opiskelijayhteisön vaikutus nuoren aikuisen hyvinvoinnille. Tapausesimerkkinä Turun yliopiston osakunnat
2. Tanja Moilanen (Itä-Suomen yliopisto): Nuorten kokemuksia terveysvalintojen eettisistä näkökulmista: oikeudet, velvollisuudet ja vastuu

1. Opiskelijayhteisön vaikutus nuoren aikuisen hyvinvoinnille. Tapausesimerkkinä Turun yliopiston osakunnat

Mari Säisä (Turun yliopisto)

Aikuisuutta voidaan pitää kypsyytenä ja täysi-ikäistymisenä. Aikuisen olemukseen liittyy vastuunotto ja sitoutuminen. Aikuisuus ei suinkaan ala heti täysi-ikäisyyden koittaessa vaan usein sitä edeltää liminaalitila, jossa olevia kutsutaan nuoriksi aikuisiksi. Aikana jolloin yliopisto-opiskeluun liitetään ajatus nopeasta valmistumisesta työelämään, opiskelijoiden hyvinvointi nousee yhä useammin esiin. Viimeistään korkeakoulun aloittaessaan nuori aikuinen irtautuu lapsuudenkodistaan ja etsii itseään. Identiteetin kehityksessä tärkeänä osana toimii muun muassa eri yhteisöjen tarjoamat turvaverkot. Toimivaa yhteisöllisyyttä ilmenee pienissä aktiivisesti toimivissa joukoissa ja luokka- tai vuosikurssisidonnaisissa opetusryhmissä. Koska suurin osa korkeakouluopinnoista on kurssimuotoista, korostuu vapaa-ajan yhteisöjen merkitys entisestään. Opiskelijakulttuuriin liittyy erilaiset tavat harjoitella turvallisesti aikuisuutta muun muassa pöytäjuhlien ja luottamustehtävien muodossa. Samalla yhteisö tukee nuoren aikuisen kasvamista yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Yhteisöllisyyttä korkeakoulussa voi tarkastella monella tasolla: koko korkeakoulu, tiedekunta, laitos, ylioppilaskunta, ainejärjestö/kilta, seminaariryhmä, osakunta tai harrastusjärjestö. Osakuntien ollessa kyseessä esiin nousee kysymys kotiseudusta yhteisön yhteensitovana voimana. Toisin kuin Helsingin yliopiston osakunnissa, ei Turun yliopiston osakunnissa syntyperä ole yhtä tiukka määre osakuntaan liitettäessä vaan ennemminkin mielikuva kustakin osakunnasta yhteisönä.

Väitöskirjatutkimuksessani pohdin opiskelijayhteisön merkitystä suhteessa nuoren aikuisen hyvinvointiin. Käyttäen osallistuvaa havainnointi ja haastatteluja koostan autoetnografista tutkimusta, jossa nostan Turun yliopiston osakuntia tapausesimerkkinä tiiviistä opiskelijayhteisöstä. Haasteena tutkimukselle on sukupolvikokemus, jonka käsitettä sovelletaan tässä opiskelijamaailmaan. Peilaan aineistoa omaan kokemukseeni osakunta-ajastani, joka on erilainen nykyisten aktiivien kokemuksesta. Posterissani esitän tutkimusaineistosta nousseiden havaintojen lisäksi taustaa opiskelijan hyvinvoinnin tutkimiselle sekä autoetnografiselle metodille. Aineistosta nousee erilaiset kokemukset yhteisöön kuulumisesta sekä sen merkitys yksilölle. Osakuntatoimintaan liitetään kiinteästi itse perustoiminnan lisäksi myös perinteet ja jatkuvuuden tärkeyden korostaminen. Kokemus mahdollisuudesta olla osana jotain suurempaa opiskelijasukupolvien ketjua, on yksi tärkeä tekijä kyseisten yhteisöjen jäsenten kokemusta.

2. Nuorten kokemuksia terveysvalintojen eettisistä näkökulmista: oikeudet, velvollisuudet ja vastuu

Tanja Moilanen (Itä-Suomen yliopisto)

Nuorten terveysvalinnat vaikuttavat keskeisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Ne ovat lisäksi yhteyksissä laajeneviin terveyseroihin sekä nuorten hyvinvoinnin eriarvoistumiseen. Terveysvalinnat voivat olla itsenäisiä päätöksiä tai seurausta eriarvoisista olosuhteista ja mahdollisuuksista. Eriarvoisuuteen vaikuttaminen edellyttää syvempää ymmärrystä nuorten terveysvalintojen eettisistä näkökulmista, sillä tarvitaan tietoa siitä, miksi näitä terveysvalintoja tehdään. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää nuorten kokemuksia arkipäivän terveysvalintoihin liittyviä oikeuksia, velvollisuuksia ja vastuuta. Tutkimuksessa toteutettiin teemahaastattelut 15- 16-vuotiaille nuorille (n=67) ryhmähaastatteluina (n=14). Aineisto analysoitiin fenomenologis-hermeneuttisella menetelmällä.

Tutkimustulosten mukaan terveysvalinnat olivat nuorille itsenäisiä päätöksiä sekä mahdollisuutta vaikuttaa itseä koskeviin asioihin. Terveysvalinnat mahdollistivat itsenäisyyden kokemuksen sekä vapauden tunteen vanhempien ja koulun säännöistä. Nuoret ajattelivat, että muut ihmiset voivat ohjata heitä valintojen tekemisessä, mutta muut eivät voi päättää heidän puolestaan. Nuorten mukaan heillä on oikeuksia, jotka he kuvasivat asioiksi jotka kuuluvat heille sekä toimiksi, mitä he saavat tehdä omaan terveyteensä liittyen. Oikeudet kohdistuivat perustarpeisiin, itsenäisiin valintoihin, terveydenhuollon palveluihin sekä koulutukseen liittyen. Nuorille velvollisuudet olivat asioita, jotka tulisi toteuttaa ja ne kohdistuivat itsestä ja muista huolehtimiseen sekä määriteltyjen tehtävien täyttämiseen. Nuorten käsitys oli, että he olivat ja heidän tulee olla vastuussa omista terveysvalinnoista, mutta myös muista ihmisistä. Nuorten näkemysten mukaan oikeudet, velvollisuudet ja vastuu oli yhdenvertaista ja kuului kaikille nuorille, mutta niiden toteuttamiseen vaikuttivat kuitenkin yksilön voimavarat sekä yhteisön ja yhteiskunnan olosuhteet, jotka voivat tuottaa eriarvoistumista.

Jatkossa nuorten terveysvalintoihin liittyvien oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuun tunnistamiseen ja tukemiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, jotta voidaan vahvistaa terveyden edistämisen toimintoja sekä edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. Siten voidaan tukea nuorten mahdollisuuksia toteuttaa oikeuksia, velvollisuuksia ja vastuuta käytännössä.