Nuorisotutkimuspäivät 2007

Kuudennet Nuorisotutkimuspäivät - Nuoret polarisoituvassa yhteiskunnassa

Kuudennet nuorisotutkimuksen päivät järjestettiin 7.11.2007 Helsingissä Tieteiden talolla teemalla Nuoret polarisoituvassa yhteiskunnassa.

Polarisaatioteesin mukaan hyvin- ja pahoinvointi kasautuvat ja myös nuoria ympäröivässä maailmassa on meneillään isoja polarisaatioprosesseja. Polarisaatio on monimerkityksinen puhetapa, jonka kielikuvat kytkeytyvät myös vallankäyttöön. Sen avulla hahmotetaan ja osittain tuotetaan maailmaa tietynlaiseksi. Kun puhutaan nuorista ja polarisaatiosta, mistä puhutaan ja kenen näkökulmasta? Nuoret eivät käytä polarisaation kaltaisia termejä – kenelle käsite sitten on käyttökelpoinen?

Kuudensilla nuorisotutkimuspäivillä lähestyttiin polarisaatio-käsitettä muun muassa seuraavien kysymysten kautta: Mitä polarisaatiolla tarkoitetaan, kun se liittyy nuorisotutkimukseen? Mitä sen avulla voidaan kertoa nykypäivän nuorista, heidän elinoloistaan ja hyvinvoinnistaan? Mitä polarisaatiosta tiedetään, ja kuinka sitä tutkitaan?

Päivän pääsessioissa tarkasteltiin polarisaatiota historiallisesta näkökulmasta sekä pohdittiin "syrjäytyneiden" nuorten asemaa suhteessa erilaisiin instituutioihin.

Pääsessioiden lisäksi päivillä kokoontuu viisi työryhmää teemoilla: Koulutus ja polarisaatio (2 alaryhmää), Päihteet ja polarisaatio, Sukupuoli ja polarisaatio sekä Osallisuus ja polarisaatio.

Seminaariohjelma

9.00-9.30     Ilmoittautuminen päiville
9.30    Päivien avaus, Terhi-Anna Wilska (Nuorisotutkimusseuran puheenjohtaja / Turun kauppakorkeakoulu) (sali 104)
9.45    Suomen Akatemian lasten, nuorten ja perheiden tutkimusohjelma, Johtaja Pirjo Hiidenmaa (Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikkö)

10.00    Nuorisobarometrin 2007 julkistaminen (sali 104)
Puheenvuorot: Valtiosihteeri Stefan Johansson, Ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede (Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma), Tilastosuunnittelija Sami Myllyniemi (Nuorisotutkimusverkosto)

Paneelikeskustelu, jossa puhujina tilastosuunnittelija Sami Myllyniemi (Nuorisotutkimusverkosto), johtaja Olli Saarela (OPM nuorisoyksikkö), kansanedustajaOuti Mäkelä (Nuorisoasiain neuvottelukunnan PJ), lehtori Ulla-Maija Takkunen (PIRAMK)

11.30    Sessio I: Polarisaatiokeskustelu historiallisessa katsannossa (sali 104)
Polarisaatiota koskevat väittämät ovat nousseet eri aikakausina esiin vaihtelevasti. Kansan kahtiajakautumista on suomalaisen yhteiskunnan lähihistoriassa nähty vaihtelevasti ja vaihtelevin perustein. Moraalinen rappio tai sen uhka, köyhyys, epäterveelliset elämäntavat tai muut milloin mitäkin kansanryhmää tai nuorison osaa "uhkaavat" ilmiöt, niitä koskeva puhe ja niihin liittyvät kontrollin ja vallankäytön legitimaatiot kertovat aina laajemminkin aikakaudestaan.

Puhuja: VTT, dosentti Antti Häkkinen (Helsingin yliopisto), kommenttipuheenvuoro VTT, professori Katja Forssen (Turun yliopisto)

12.30    lounastauko (omakustanteinen lounas lähialueen ruokapaikoissa)
13.30    Työryhmäsessiot
Ia Koulutus ja polarisaatio (sali 312)
Ib Koulutus ja polarisaatio (sali 309)
II Päihteet ja polarisaatio (sali 404)
III Sukupuoli ja polarisaatio (sali 405)
IV Osallisuus ja polarisaatio (sali 505)

15.40  Kahvitauko
16.15  Nuorisotutkimuksen gradupalkinnon julkistaminen ja palkinnon saajan puheenvuoro (sali 104)

17.00    Sessio II: Vahvat ja heikot nuoret (sali 104)
Yhteiskunnallinen polarisaatio synnyttää nuorten keskuudessa erilaisia syrjäytymisprosesseja. Nuorten asema suhteessa erilaisiin instituutioihin ei ole aina vahva, mutta toisaalta nuoria ei voi tutkimuksen näkökulmasta kohdella vain 'heikkoina' vaan myös vahvoina toimijoina.
Puhuja: YTT, professori Tarja Pösö (Tampereen yliopisto), kommenttipuheenvuoro YL, toiminnanjohtaja Petri Paju (Lasten Kesä)

18.00–
20.00    Jatkot: Stilimba
(5. kerros)

Työryhmät

Ia Koulutus ja polarisaatio
Vetäjä: Anna-Liisa Lämsä (Ammattiopisto Luovi)

Ib Koulutus ja polarisaatio
Vetäjä: Tero Järvinen (Turun yliopisto)

Työryhmissä pohditaan koulutuksen merkitystä nuorten polarisoitumisen tuottajana ja ehkäisijänä. Miten koulutusjärjestelmän tuottama polarisaatio ilmenee ja keitä ovat koulutuksen hyvä- ja huono-osaiset tämän päivän Suomessa? Minkälaisia nuoria koulutusjärjestelmä ”tempaa mukaansa” ja minkälaiset nuoret puolestaan ovat vaarassa karsiutua koulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista? Työryhmän tarkastelussa ovat erityisesti siirtymät perusopetuksesta ylemmille asteille. Tällöin esimerkiksi perinteinen ”kiltit tytöt” ja ”vallattomat pojat” -jako saattaa tulla kyseenalaistetuksi. Koulutuksellisten siirtymien lisäksi polarisaatiota tarkastellaan myös koulutusjärjestelyjen näkökulmasta. Minkälaiset koulutuspoliittiset, hallinnolliset ja pedagogiset ratkaisut tuottavat ja minkälaiset toimilla voidaan ehkäistä koulutuksellista polarisaatiota?

II Päihteet ja polarisaatio
Vetäjät: Jaana Lähteenmaa (Helsingin yliopisto) & Mikko Salasuo (Nuorisotutkimusverkosto)

Työryhmässä pohditaan nuorten päihteiden käyttöä ja sen yhteyksiä polarisaatioon. Miten nuorten päihteiden käyttö ilmentää sosiaalista eriarvoisuutta? Millä tavalla eriarvoisuutta ilmentävät esimerkiksi ”viihdekäyttö”, ”ongelmakäyttö” tai täysi raittius? Keskeisenä teemana on tuoda esille nuorten oma näkökulma: Miten nuoret jäsentävät omaa päihteiden käyttöään? Miten päihteiden käytön aiheuttamat ongelmat koetaan? Toisaalta työryhmässä käsitellään sitä, miten päihteiden käytöstä aiheutuvat haitat jakautuvat sosiaaliryhmittäin.

III Sukupuoli ja polarisaatio
Vetäjät: Tarja Tolonen (Helsingin yliopisto) & Mari Käyhkö (Joensuun yliopisto)

Työryhmässä pohditaan sukupuolen merkitystä nuorten polarisaatiossa. Keskeisenä sisältönä on keskustella siitä, minkälaisia positioita eri sukupuolten edustajille on tarjolla erilaisilla nuorten ”kentillä”. Työryhmän keskustelu sukupuolesta ja polarisaatiosta kytkeytyy kuitenkin läheisesti koulutukseen ja suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Näkökulma on sekä tytöissä että pojissa: mitkä tilat tai kontekstit mahdollistavat irtiotot sukupuolirooleista ja milloin sukupuolistereotypian mukainen käyttäytyminen näyttää väistämättömältä? Miten sukupuoliroolien mukainen käyttäytyminen tai siitä poikkeaminen vaikuttaa nuorten polarisoitumiseen?

IV Osallisuus ja polarisaatio
Vetäjät: Anu Gretschel (Nuorisotutkimusverkosto) ja Jatta Herranen (Humak)

Työryhmässä pohditaan lasten ja nuorten osallisuutta, sen merkitystä lasten ja nuorten sosiaalisen eriarvoisuuden ehkäisijänä ja tuottajana. Aihetta lähestytään eri näkökulmista kysymällä: Millaisia demokratiakasvatukseen sidottuja lasten ja nuorten vaikuttamisjärjestelmiä on luotu ja ollaan luomassa? Miten kyseiset järjestelmät toimivat? Keiden äänen toivotaan ja sallitaan kuuluvan ja missä asioissa? Miten lapset ja nuoret pyrkivät vaikuttamaan ja olemaan osallisia ja millä ehdoin? Ketkä jäävät marginaaliin? Mikä on aikuisten merkitys lasten ja nuorten osallisuuden edistämisessä?