Posterit

Osaamiskartoitus Ohjaamon osaamisen kehittämisen, arvioinnin ja johtamisen välineenä

Auli Sesay (JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu)

Kynnyksettömät Ohjaamot ovat vakiinnuttaneet paikkansa nuorten työllistymistä edistävien palvelujen joukossa. Niissä työskennellään monialaisesti, ja palveluun on onnistuttu kokoamaan kattava joukko eri organisaatioiden asiantuntijoita, jotka toimivat yhteisen tavoitteen mukaisesti.

Asiantuntijoilla on taustaorganisaationsa ja ammattinsa kautta tiettyä osaamista ja tietoa. Ohjaamon osaamiskertymä rakentuu siinä toimivien asiantuntijoiden osaamisista, jotka kytkeytyvät käytännössä mm. työnhaun, opiskelun, hyvinvoinnin, asumisen ja toimeentulon neuvontaan ja ohjaukseen. Lisäksi ohjaamotoiminnassa merkityksellistä on asiakkaan kohtaaminen, hänen kokonaisvaltainen palveluntarpeensa arviointi ja palveluohjaus sekä osallisuuden tukeminen. Se edellyttää työntekijöiltä näihin liittyvää osaamista ja tietoa.

Ohjaamon uudenlaista osaamista, Ohjaamon osaamispääomaa, syntyy yhdessä oppimalla. Kun arjessa jaetaan osaamista luontevassa vuorovaikutuksessa ja hyödynnetään kunkin työntekijän erityisosaamista, voidaan palvelu nähdä aivan uudenlaisena tapana vastata nuorten tarpeisiin.

Ohjaamojen osaamisista käytävä keskustelu on kuitenkin vasta alussa. Ohjaamotoiminnan perusteet on yksi harvoista dokumenteista, joihin osaaminen on kirjattu esille, eikä sekään vielä ota kantaa siihen, kuinka osaamista kehitetään. Miten Ohjaamossa varmistetaan, että kaikkien asiantuntemusta hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti? Kuinka Ohjaamo-tiimi varmistaa sen, että työntekijöiden osaamiset ja asiantuntijuus tunnetaan? Millaisia osaamisen tasoja Ohjaamossa on? Entä mitkä osaamisalueet ovat kaikille yhteistä perusosaamista, mitkä osaamisalueet ovat läpäiseviä eli geneerisiä? Mitä erityisosaamista Ohjaamossa tulisi olla?

Tässä posterissa esitellään TESSU2-projektissa tuotettavia osaamisen kartoitukseen, kehittämisen ja johtamiseen liittyviä työkaluja, joilla voidaan nostaa esiin, millaista osaamista Ohjaamoissa on suhteessa tarjottaviin palveluihin, ja millaisia mahdollisuuksia monialainen yhteisö tarjoaa osaamisen kehittämiseen.

Lukiolaiset vaatimusten ristitulessa

Hanna Nuutinen & Helil Pesonen (UEF) 

Lukiot ja lukiolaiset elävät muutosten keskellä. Yhteiskunta asettaa lukiolaisille kovia vaatimuksia niin opiskeluun kuin koulutus -ja työmarkkinoille siirtymiseen. Uusi opetussuunnitelma, korkeakoulujen valintakoeuudistus ja vallalla oleva stressipuhe, joka heijastuu myös nuoriin, lisäävät ohjauksellisia tarpeita ja haasteita. Millainen merkitys ohjauksella ja erityispedagogisella tuella on siihen, että lukiolaiset selviävät lukiokoulutuksesta opiskelukykyisinä, säilyttävät opiskeluintonsa jatko-opintoihin ja työkykynsä työelämää varten? Kuinka muun muassa opiskelijan sukupuoli, kotitausta tai saatu tuki vaikuttavat opiskelijan lukiossa pärjäämiseen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen?

Suuntaa lukiOpolulle! –hankkeen (OKM) taustalla on uudistuvan lukiolain ja korkeakoulujen valintakoeuudistusten tuomat muutokset ja velvoitteet, jotka lisäävät paineita yksilöllisiin valintoihin jo lukio-opintojen alkuvaiheessa. Hankkeessa lisätään aineenopettajiksi, erityisopettajiksi ja opinto-ohjaajiksi opiskelevien sekä yliopiston opettajankoulutuksen opetushenkilöstön ja lukioiden opettajien tutkimukseen perustuvaa erityispedagogista ja ohjauksellista pedagogista osaamista sekä holistista, ”koko lukio ohjaa ja tukee”-ajattelua. Muutokset edellyttävät ennaltaehkäiseviä pedagogisia toimintamalleja lukiolaisten koulutus- ja työuran suunnittelutaitojen ja toimintakykyisyyden tukemiseen niin yksilöllisten polkujen kuin jatko-opintoihin siirtymisen kannalta. Hankkeessa pilotoidaan yksilöllisten tarpeiden mukaisia oppimista ja urasuunnittelua tukevia sekä yhteisöllisyyttä vahvistavia ryhmänohjausmalleja, joiden lisäksi opettajankoulutukseen laaditaan lukioihin kohdennettuja erityispedagogisia ja ohjaukseen liittyviä opintosisältöjä.

Kouluissa ja opettajankoulutuksessa tapahtuvan kehittämistyön pohjana toimii keväällä 2019 aloitettu kvantitatiivinen kyselytutkimus (N=460), jossa seurataan vuonna 2018 lukionsa aloittaneita itäsuomalaisia nuoria heidän lukio-opintojensa ajan. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä, millaisia merkityksiä ohjauksella ja erityispedagogisella tuella on lukio-opiskelijoiden hyvinvointiin, koulutukseen kiinnittymiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Hankkeessa tutkitaan, miten nuorten taustatekijät (kuten sukupuoli ja kotitausta) ja yhteisöön liittyvät tekijät (oppilaitoksen ilmapiiri, ohjaus- ja tukitoimenpiteet sekä opiskeluympäristö) ovat yhteydessä nuoren motivaatioon ja kompetensseihin sekä vaikuttavat nuoren opintoihin kiinnittymiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun.

Puheenvuorossa esittelemme hankkeen tutkimuksessa saatuja alustavia tuloksia sekä tulevia väitöskirjatutkimuksemme aiheita ja kiinnostuksen kohteita. Erityisenä mielenkiinnon kohteena Pesosella on sosiaalisten suhteiden (vertaiset, perhe, ammattikasvattajat) merkitys lukio-opintoihin niin koulutukseen kiinnittymisen kuin urasuunnittelun näkökulmista. Kvalitatiivinen haastattelututkimus pohjautuu kerättyyn kvantitatiiviseen aineistoon. Nuutisen kvantitatiivisen tutkimuksessa keskeinen mielenkiinnon kohde on käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien ja nuoren taustatekijöiden yhteys uramuuntuvuuteen ja päätöksenteon strategioihin.