Lapsuutta ja nuoruutta tulkitsemassa - Yhdistetyt V Lapsuudentutkimuksen päivät ja XI Nuorisotutkimuspäivät 2012

Viidennet Lapsuudentutkimuksen päivät ja yhdennettoista Nuorisotutkimuspäivät tuovat suomalaiset lapsuuden- ja nuorisotutkijat keskustelemaan lapsuuden ja nuoruuden tulkinnoista monitieteisessä ja uudistavassa hengessä.

Tapahtuman aika ja paikka

Konferenssi järjestetään Tieteiden talolla Helsingissä 15-16.11.2012.

Pääpuhujat

Pääpuhujina päivillä ovat Mary Jane Kehily, Open University, Iso-Britannia; Mats Utas, Nordiska Afrikainstitutet, Ruotsi; Harriet Strandell, Helsingin yliopisto ja Kimmo Jokinen, Jyväskylän yliopisto.

Järjestäjät

Konferenssin järjestävät Nuorisotutkimusseura ja Lapsuudentutkimuksen seura.

Lapsuutta ja nuoruutta tulkitsemassa

Lapsuus- ja nuorisotutkimusten tulkintakehykset ovat osin yhteisiä, mutta samalla monella tapaa omaleimaisia. Tulkintoja yhdistävät käsitykset uudesta sukupolvesta sekä kehitys- ja siirtymävaiheista, jotka tekevät lapsuudesta ja nuoruudesta erityisiä suhteessa aikuisuuteen. Toisaalta lapsuus ja nuoruus määritellään toisistaan eroaviksi elämänvaiheiksi niin kehityksellisesti, sosiaalisesti kuin yhteiskunnallisesti. Mielikuvamme lapsista ja nuorista ovat historiallisesti rakentuneita, tilallisesti paikantuvia sekä poliittisesti ja ideologisesti määriteltyjä. Lapsuus- ja nuoruuskäsitykset ovat kulttuurisesti jaettuja, mutta vahvasti yksilöllisten kokemusten värittämiä. Käyttämämme käsitteet ja niiden määrittelyt jakautuvat myös ikäkategorioittain ja instituutioittain, ja niiden käytännön vaikutukset ovat moninaiset. Tarkastelun kohteellakin on merkitystä, sillä tietyt ilmiöt kiinnittyvät herkemmin lapsuuden kuin nuoruuden tulkintakehykseen ja päinvastoin. Merkitystä on myös sillä, kenen tulkintoja kuullaan. Lasten ja nuorten omat kokemukset ja määritelmät tuovat kuvaan usein uusia ulottuvuuksia.

Miten lapsuuden ja nuoruuden kuvat rakentuvat ja miten niitä tulkitaan? Tieteessä tulkitsemisella on erityinen tehtävä. Tutkijoiden näkemykset ilmiöistä ja toiminnasta perustuvat erilaisiin teoreettisiin viitekehyksiin, metodologisiin lähestymistapoihin ja empiirisiin havaintoihin. Tulkinnat samoista tilanteista voivat näin ollen vaihdella suurestikin tieteenalasta, tutkimuksen kontekstista, tutkimusorientaatiosta ja tutkimuksen ajankohdasta riippuen. Tulkitsemisessa on kysymys paitsi uuden tiedon tuottamisesta myös ilmiöiden ja toiminnan määrittelemistä, käsitteellistämistä ja selittämistä, joka on kiinteästi yhteydessä kieleen, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Myös käsitykset tulkinnan ja todellisuuden välisestä suhteesta ovat erilaisia eri tutkimusperinteissä.

Suomalaisen nuorisotutkimuksen ja lapsuudentutkimuksen välinen vuoropuhelu ei tähän mennessä ole ollut kovin vilkasta. Onkin korkea aika käydä monitieteistä ja syvällistä keskustelua siitä, miten lapsuuden ja nuoruuden kuvat ja tulkinnat poikkeavat toisistaan, mitä yhteistä erilaisissa lähestymistavoissa on ja millaisia vaikutuksia erilaisilla tulkinnoilla on tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Lapsuudentutkimuksen seuran ja Nuorisotutkimusseuran yhdessä järjestämille lapsuudentutkimuksen ja nuorisotutkimuksen päiville kokoonnutaan pohtimaan lapsuuden ja nuoruuden tieteellisten ja yhteiskunnallisten tulkintojen eroja, yhtäläisyyksiä ja leikkauspintoja sekä lasten ja nuorten omia tulkintoja suhteessa vallitseviin diskursseihin. Konferenssi tarjoaa tilaisuuden pohtia tulkitsemisen keinoja myös eettisistä, filosofisista ja metodologisista näkökulmista. Millaista lapsuutta ja nuoruutta yhteiskunnassamme tehdään? Ketkä sitä tekevät, missä ja miksi? Millaiset lapsuus- ja nuoruuskuvat hallitsevat, entä mitkä näkökulmat ovat jääneet katveeseen nykyisessä lapsi- ja nuorisopoliittisessa ilmastossa?