Nuoret, seksuaalisuus ja seksuaalioikeudet
Puheenjohtajat:
Marja Peltola & Anu Isotalo (Tampereen yliopisto), marja.peltola(at)tuni.fi, anu.isotalo(at)tuni.fi
Maria Vihlman & Sanna Spišák (Turun yliopisto), maria.vihlman(at)utu.fi, sanna.spisak(at)utu.fi
Työryhmä kokoontuu torstaina 10.11. klo 9–11 (etä/hybridi).
Nuorten seksuaalisuus on teema, johon kohdistuu monenlaista yhteiskunnallisia intressejä, kontrollointipyrkimyksiä ja huolia. Muun muassa sukupuolittunut seksuaalinen häirintä, seksuaalikasvatus, seksuaalisten suhteiden ’moraali’ ja suostumuksellisuus ovat aiheuttaneet kiivasta julkista keskustelua seksuaalisuuden roolista nuorten keskuudessa. Viestintäteknologioiden arkipäiväisyys nuorten elämässä on herättänyt uudenlaisia huolia internetissä tapahtuvista seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkauksista. Nuorten itsensä kannalta digitaalisuus ja sosiaalinen media ovat muokanneet merkittävällä tavalla paitsi suhteiden solmimisen, ylläpitämisen ja päättämisen käytäntöjä, myös mahdollisuuksia löytää kuulumisen yhteisöjä silloinkin, kun oma seksuaalinen suuntautuminen tai kokemus sukupuolesta poikkeavat arkiympäristön normeista. Nuorten seksuaalisuus nivoutuu kiinteästi digitaalisiin alustoihin, sisältöihin, yhteisöihin ja palveluihin, jotka tarjoavat mahdollisuuksia tietoon, nautintoon, suostumuksesta neuvotteluun, nähdyksi tulemiseen, itsensä esittämiseen omilla ehdoillaan, kehollisen ja seksuaalisen moninaisuuden näkemiseen sekä erilaisiin kontakteihin ja kohtaamisiin. Digitaalinen seksuaalisuus sisältää myös erityiskysymyksensä liittyen niin nautintoihin, haavoittuvaisuuksiin kuin siihenkin, minkälainen sisältö on sallittua nuorten suosimilla kaupallisilla alustoilla.
Aikuismaailman keskusteluille nuorten seksuaalisuuksista on tyypillistä se, että ne koskevat erityisellä tavalla nuorten arkea ja hyvinvointia, mutta niitä käydään pääsääntöisesti aikuistoimijoiden äänellä ja nuorten omat kokemusmaailmat sivuuttaen. Viime aikoina seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret ovat kasvavassa määrin nousseet osaksi julkista keskustelua nuorten seksuaalisuudesta, mutta toisaalta keskustelu on edelleen monin paikoin heteronormatiivista ja nuorten keskinäiset erot sivuuttavaa. Usein myös unohtuu, että kansainvälisiin ihmisoikeusperiaatteisiin ja -sopimuksiin pohjaavat seksuaalioikeudet kuuluvat jokaiselle nuorelle – myös digitaalisissa ympäristöissä.
Tässä työryhmässä käydään keskustelua seksuaalisuudesta ja sen vaihtelevista merkityksistä nuorten elämässä sekä siitä, miten nuorten seksuaalioikeudet toteutuvat digitaalisissa ympäristöissä. Ymmärrämme seksuaalisuuden laajasti nuorten arjessa läsnä olevana ilmiönä: ei vain intiimisuhteissa toteutuvana, vaan myös identiteetteihin, vertaissuhteisiin ja (sosiaaliseen) mediaan kytkeytyvänä sekä lainsäädännöllisesti ja sosiaalisesti kontrolloituna ilmiönä, jota voi lähestyä niin yhteiskunnallisena, kasvatuksellisena, historiallisena, oikeudellisena kuin vaikkapa teknologisena kysymyksenä. Noudatamme työryhmässämme turvallisemman tilan periaatteita.
Työryhmän esitykset
Päivi Honkatukia (Tampereen yliopisto): Nuorten alkoholinkäyttötilanteet seksuaalisten normien neuvottelun areenana
Maria Vihlman & Sanna Spišák (Turun yliopisto): ”Musta hyviä puolia pitäis korostaa enemmän.” Nuorten aikuisten näkökulmia seksuaalisuuteen verkossa
Roosa Saukkonen (Tampere University): Seksuaalinen suostumus sateenkaarinuorten näkökulmasta
Anu Isotalo (Tampereen yliopisto): Sexting nuorten seurustelusuhteissa
Esitysten abstraktit
Nuorten alkoholinkäyttötilanteet seksuaalisten normien neuvottelun areenana
Päivi Honkatukia (Tampereen yliopisto)
Vaikka alkoholinkäyttötilanteet ovat keskeisiä nuorten aikuistumisrituaaleja sekä sosiaalisten suhteiden rakentumisen ja seksuaalisten kohtaamisten ympäristöjä, tähän mennessä on vain vähän tutkimusta siitä, miten nuoret määrittelevät ja neuvottelevat seksuaalista vuorovaikutusta koskevia normeja näissä tilanteissa. Tilastollisissa tutkimuksissa alkoholinkäytön on havaittu olevan yhteydessä seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemuksiin. Alkoholinkäyttötilanteet voidaankin nähdä riskitilanteina, joissa on mahdollista sekä miellyttäviin lopputuloksiin mutta myös intimiteetin loukkauksiin. Esitelmässä hahmotellaan viitekehystä, jonka avulla on mahdollista lähestyä nuorten alkoholinkäyttötilanteita (mm. juhlimista, yöelämää digitaalisine ulottuvuuksineen) seksuaalisista normeista neuvottelujen areenana. Lisäksi esitellään alustavia havaintoja nuorten neuvotteluista koskien seksuaalista vuorovaikutusta alkoholinkäyttötilanteissa. Viitekehyksessä nuoret nähdään asiantuntijoina ja seksuaalista kansalaisuuttaan aktiivisesti rakentavina toimijoina, joilla on tärkeää tietoa näistä neuvotteluista sekä niiden intersektionaalista ulottuvuuksista. Havainnot perustuvat Kiistelty suostumus -tutkimushankkeessa tehtyihin 15-19-vuotiaiden nuorten haastatteluihin (n=36) seksuaalisen suostumuksen merkityksistä nuorten arkielämän eri tilanteissa (https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/kiistelty-suostumus-laheisyyden-sosiaalinen-ja-digitaalinen-rajankaynti-nuorten)
”Musta hyviä puolia pitäis korostaa enemmän.” Nuorten aikuisten näkökulmia seksuaalisuuteen verkossa
Maria Vihlman & Sanna Spišák (Turun yliopisto)
Keskustelu seksuaalioikeuksista on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia, joilla pyritään takaamaan yksilön oikeus olla seksuaalisesti totta. Keskiössä ovat positiiviset oikeudet, jotka mahdollistavat oman seksuaalisuuden elämisen todeksi.
Nuorten digitaalisesta läheisyydestä ja seksuaalisuudesta, kuten online-flirttailusta ja -deittailusta, seksiviestittelystä ja eroottisten sisältöjen tuottamisesta ja kuluttamisesta, puhutaan julkisessa keskustelussa paljon. Ammattilais- ja asiantuntijavetoinen puhe keskittyy tyypillisesti verkkoseksuaalisuuteen liittyviin uhkakuviin, riskeihin ja vaaran paikkoihin. Seksuaalioikeuksien näkökulmasta tarkasteltuna keskustelu painottuu negatiivisiin oikeuksiin, eli oikeuksiin olla joutumatta jonkin toiminnan kohteeksi.
Miten nuoret itse asiaa hahmottavat? Esityksessä nostamme esiin nuorten aikuisten näkemyksiä online-seksuaalisuudesta. Haastattelemamme nuoret aikuiset joko käyttävät seksuaalista sosiaalista mediaa tai osallistuvat seksuaalioikeuksista käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun henkilökohtaisilla somekanavillaan. Haastatteluista nouseva moniääninen kertomus haastaa negatiivisiin seksuaalioikeuksiin keskittyvää huolipuhetta.
Verkossa tapahtuva seksuaalisuus nivoutuu kiinteästi nuorten aikuisten arkeen tarjoten mahdollisuuksia nautintoon, suostumuksesta neuvotteluun, nähdyksi tulemiseen, itsensä esittämiseen omilla ehdoillaan, kehollisen ja seksuaalisen moninaisuuden näkemiseen sekä erilaisiin kontakteihin ja kohtaamisiin. Nuoret aikuiset ovat tietoisia verkkovälitteisen seksuaalisuuden mahdollisista riskeistä. Riskit eivät kuitenkaan ole totuus online-seksuaalisuudesta, jonka haavoittavuudet ja mahdollisuudet paikantuvat eri tavoin erilaisiin kehoihin, suhteisiin ja arjen konteksteihin - aivan kuten offline-maailmassakin.
Esityksemme kutsuu pohtimaan kriittisesti sitä, millaista seksuaalisuutta koskevaa ymmärrystä ja toiminnan tilaa negatiivisiin seksuaalioikeuksiin keskittyvä puhe verkkoseksuaalisuudesta tuottaa. Millaista olisi positiivisista oikeuksista lähtevä keskustelu, jota nuoret aikuiset itse tuntuvat kaipaavan? Miten tutut digitaalisesta intiimistä puhumisen tavat ja toimenpide-ehdotukset muuttuisivat, jos olisimme valmiimpia kuulemaan laajasti heitä, joita asia koskee?"
Seksuaalinen suostumus sateenkaarinuorten näkökulmasta
Roosa Saukkonen (Tampere University)
Seksuaalinen suostumus on noussut puheenaiheeksi niin julkiseen kuin tutkimuskeskusteluihin Suomessa ja maailmalla viime vuosina. Suostumuksellisuutta voidaan tarkastella sekä ihmisten fyysisessä kanssakäymisessä että digitaalisilla alustoilla esimerkiksi seksuaalissävytteisten kuvien ja/tai viestien kautta. Usein ilmiötä tarkastellaan edelleen vain cissukupuolisten ja heteroseksuaalisten yksilöiden näkökulmasta. Kouluterveyskyselyn tulokset kuitenkin kertovat, että sateenkaarinuoret, eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret, ovat kokeneet muita nuoria enemmän muun muassa häirintää ja seksuaaliväkivaltaa Suomessa. Esityksessäni kysynkin ensin, millä tavoin niinkin sensitiivistä aihetta kuin seksuaalista suostumusta ilmiönä ja käsitteenä voi tutkia, kun kohderyhmänä on mahdollisesti haavoittuvassa asemassa identiteettinsä perusteella olevat sateenkaarinuoret ja toiseksi, miten luoda turvallinen tila esimerkiksi haastattelutilanteeseen tällaisessa kontekstissa. Samalla käsittelen myös sitä, miten välttää ylivarovaisuutta aiheen käsittelyssä sekä tarkastelen mahdollisuuksia lähestyä aihepiiriä hyvinvoinnin käsitteen kautta sivuuttamatta kuitenkaan täysin väkivallan kysymyksiä. Esitykseni pohtii tutkimuksen tekemisen etiikkaa käytännössä, kun tutkimus vaatii vähintäänkin ”tuplasti” sensitiivisyyttä.
Sexting nuorten seurustelusuhteissa
Anu Isotalo (Tampereen yliopisto)
Digitaaliset teknologiat ovat muuttaneet nuorten arjen ympäristöjä tarjoamalla lukuisia mahdollisuuksia verkkovälitteiselle viestinnälle puhelimella ja sosiaalisessa mediassa. Sextingistä, seksuaalisten viestien, kuvien tai videoiden lähettämisestä ja vastaanottamisesta, on tullut yksi digitaalisen seksuaalissävytteisen kanssakäymisen muoto, joka on nähty uhkana nuorten turvallisuudelle ja hyvinvoinnille, mutta myös osana seksuaalisuuden tutkimista ja ilmaisua. Tämän tutkimuksen aiheena on nuorten seurustelusuhteissa tapahtuva sexting. Tutkimusaineistona on sähköinen oppilaitoskysely (n=1208), jonka vastaajat olivat 15–19-vuotiaita nuoria perusopetuksen 9-luokilta, lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista eri puolilta Suomea. Vuonna 2021 tehdyssä laajassa kyselyssä kysyttiin sosiaalisen median käytöstä sekä häirinnästä ja väkivallasta seurustelusuhteissa, ja se pohjautuu aiemmin viidessä Euroopan maassa toteutettuun Safeguarding Teenage Intimate Relationships -tutkimukseen (Barter ym. 2015). Suomessa kysely on toteutettu osana käynnissä olevaa Tampereen yliopiston Kiistelty suostumus -tutkimushanketta (2019–23). Keskityn esityksessäni nuorten kokemuksiin sextingistä niiden nuorten osalta, joilla oli kokemuksia seurustelusta (65 % vastanneista). Tarkastelen esityksessäni alustavia havaintoja kyselyn tuloksista. Yhtäältä kuvaan sexting-kokemusten yleisyyttä nuorten romanttisissa suhteissa, toisaalta analysoin viimeisimmän sexting-viestin lähettämiseen ja vastaanottamiseen liittyneitä tunnetiloja. Esitys osallistuu nuorten sextingistä ja seksuaalisesta suostumuksesta käytyyn ajankohtaiseen keskusteluun, jossa nuorten omat näkökulmat ovat toistaiseksi saaneet vähemmän huomiota kuin aikuislähtöinen huolipuhe ja nuorten seksuaalista riskikäyttäytymistä koskevat tulkinnat.