Kehittyvä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus
Puheenjohtaja: Anu Gretschel, Nuorisotutkimusseura, anu.gretschel(at)nuorisotutkimus.fi
Työryhmä kokoontuu torstaina 10.11. klo 9–11 (hybridi).
Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta on tutkittu Suomessa erityisesti 2000-luvulla. Tilannekuvan päivitystarve on kuitenkin jatkuva. Tämä työryhmä kokoontuu pohtimaan, millaisia asioita demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvällä kasvatuksella voidaan tavoitella niin formaalin opetuksen ja kasvatuksen kentällä varhaiskasvatuksesta ammatilliseen opettajankoulutukseen kuin harrastus- ja järjestötoiminnassakin. Työryhmän keskustelun punainen lanka asettunee pohdintalinjalle: Mitä pitää ja kannattaa asettaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteeksi, miten edistää saavuttamista ja miten mitata?
Työryhmän aloittaa Anu Gretschelin ja Kai Tarvaisen esitys siitä, kuinka demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteisiin liittyvä keskustelu näyttäisi olevan tiivistettävissä kuudeksi osaamistavoitteeksi. Esityksessä käydään läpi niitä kyseisessä Valtion selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamassa hankkeessa jo läpikäytyjä aineistoja sekä tutkimuskirjallisuutta, joita hyödynnettiin osaamistavoitteiden mitattavaksi jäsentämisessä. Esityksen tavoitteena on saattaa työryhmään osallistuvien arvioitavaksi, ovatko valitut kuusi oikeat ja oikealla tavalla muotoillut kattamaan osaamistavoitteita koskevan tiedontarpeen. Työryhmän keskustelusta tulee olemaan konkreettista apua tutkimuksen kenttävaiheen käynnistämisessä.
Pekka Kaunismaan esitys muistuttaa mieleen kasvatuksen ja kasvun mahdollisuuksien merkityksen vapaa-ajan ympäristöissä – erityisesti siinä suhteessa, miten nuoret aktivoituvat vaikuttamaan ja miten tätä aspektia järjestötoiminnassa voidaan tukea. Kaunismaan aineistona on Nuorisotyön osaamiskeskuksena toimivan Kentaurin toteuttaman kyselyn aineisto, jossa on peräti 15 000 vastaajaa. Kuinka tässä onnistuttiin – kuulemme siitäkin esityksessä.
Matti Rautiaisen ja Liisa Vanhanen-Nuutisen esitys palaa lyhyesti 2013–2014 toteutettuun demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tilaa opettajankoulutuksessa käsitelleeseen selvitykseen pohtien missä opettajankoulutus ja ammatillinen opettajankoulutus menee asiassa nyt. Aineistona tilannekuvan hahmottamisessa käytetään niin opetussuunnitelma-analyysia kuin myös opettajankouluttajien ja opettajaksi opiskelevien haastatteluja siltä osin kuin niitä tässä tällä hetkellä olevassa käynnissä olevassa tutkimuksessa on jo käytössä.
Työryhmään voi osallistua myös etänä.
Työryhmän esitykset
Anu Gretschel & Kai Tarvainen (Nuorisotutkimusseura): Mitä ovat demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen osaamistavoitteet? Käsitteellistämisen haasteet
Pekka Kaunismaa (Humanistinen ammattikorkeakoulu / Osaamiskeskus Kentauri): Vaikuttamistaitojen oppiminen harrastus- ja järjestötoiminnassa
Matti Rautiainen (Jyväskylän yliopisto) & Liisa Vanhanen-Nuutinen (Haaga-Helia): Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen toteutuminen ammatillisessa ja yliopistollisessa opettajankoulutuksessa
Esitysten abstraktit
Mitä ovat demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen osaamistavoitteet? Käsitteellistämisen haasteet
Anu Gretschel & Kai Tarvainen (Nuorisotutkimusseura)
Esitys pohjautuu käynnissä olevaan Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) rahoittamaan tutkimukseen koskien demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen osaamistavoitteiden käytännön toteutumista kasvatuksen ja opetuksen kentällä.
Osaamistavoitteet määriteltiin pohjautuen demokraattista toimintakulttuuria ja YK:n ihmisoikeuskasvatuksen osatekijöitä koskevaan kirjallisuuteen, hankkeessa toteutettuun asiantuntijatyöpajaan sekä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten vertaisyhteisöllisyyden merkitystä korostaneisiin haastatteluihin.
Pohjautuen edellä mainittuihin tausta-aineistoihin, arvioinnin kohteeksi valikoitui kuusi osaamistavoitetta. Niistä puolet voidaan ymmärtää myös demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen onnistumisen edellytyksiksi. Ne ovat demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen toteutuminen yhdenvertaisesti, kasvatuksen kriittinen ote ja johtamisrakenteille asetetut tavoitteet. Toisaalta onnistuessaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus mahdollistaa tahtoa toimia demokratian ja ihmisoikeuksien eteen, hyvän (vertais)yhteisön syntymistä ja tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia. Esityksessä kerrotaan asiakirja-analyysin tuloksista koskien kyseisten osaamistavoitteiden esiintymisen johdonmukaisuutta varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteissa tai vastaavissa.
Huomionarvoista tässä tutkimuksessa on halu aiempaa selvemmin nostaa tarkasteluun se, että demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa ei ole kyse vain lasten ja nuorten osaamisesta, kyse on myös aikuisten osaamisesta ja sen kehittämisestä.
Lisätietoja tutkimuksesta: Tilannekuva ja seurannan instrumentit – demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus, osallistumisoikeudet ja yhdenvertaisuus kasvatuksen ja opetuksen kentällä | Tieto käyttöön (tietokayttoon.fi)
https://tietokayttoon.fi/-/tilannekuva-ja-seurannan-instrumentit-demokratia-ja-ihmisoikeuskasvatus-osallistumisoikeudet-ja-yhdenvertaisuus-kasvatuksen-ja-opetuksen-kentalla
Vaikuttamistaitojen oppiminen harrastus- ja järjestötoiminnassa
Pekka Kaunismaa (Humanistinen ammattikorkeakoulu/ Osaamiskeskus Kentauri)
Esityksessä tarkastellaan vaikuttamistaitojen kehittymistä nuorilla suhteessa harrastus- ja järjestötoimintaan. Aihetta tarkastellaan Osaamiskeskus Kentaurin vuonna 2021 keräämän kyselyaineiston perusteella. Aineistossa on lähes 15 000 pääosin 14–17-vuotiasta vastaajaa ja laajalti kysymyksiä järjestö- ja harrastustoiminnasta.
Esitelmässä fokus keskitetään kysymykseen, jossa vastaaja arvioi harrastus- ja järjestötoiminnan vaikutusta vaikuttamistaitojensa kehittymisestä (”Olen oppinut vaikuttamaan yhteisiin asioihin”). Tarkastelussa arvioidaan tämän yhteyttä järjestöaktiivisuuden määrään, intensiteettiin, taustoittaviin tekijöihin (sukupuoli, koulumenestys, perheen sosioekonominen tausta) sekä yhtymäkohtia nuoren arvo- ja asennemaailmaan, osallisuuteen ja elämänhallintaan.
Keskeinen tutkimuskysymys on: millaisiin tekijöihin vaikuttamistaitojen oppiminen harrastus- ja järjestötoiminnassa liittyy – ja mitä tästä seuraa nuoren resurssien kannalta? Tarkastelu perustuu kyselyn kvantitatiiviseen analyysiin. Analyysia varten tuotetaan taustadata, jossa ydinkysymystä kuvaavan muuttujan tietoja on tarkasteltu ristiin erilaisen järjestötyyppejä, eri harrastuksia sekä näiden yhteistä vaihtelua kuvaavien muuttujien kanssa; mainittujen taustamuuttujien kanssa; arvoja ja asenteita kuvaavien muuttujien sekä näitä erilaisiksi vastaajan toimijaresursseiksi tiivistävien summamuuttujien kanssa.
Kuulijaa ei kuitenkaan rasiteta kaikella tällä tilastodatalla vaan enemmänkin siitä tehtävällä loppupäätelmillä: esille nousee odotusarvoisesti erilaisia nuorten tyyppejä tai profiileja, joissa harrastus- ja järjestötoiminnnan vaikutus vaikuttamistaitojen kehittymiseen tulee esille. Samalla nousee esille, millaisilla keinoilla voi yrittää vaikuttaa nuorten harrastus- ja järjestötoimintaan siten, että se mahdollistaa vaikuttamistaitojen esiintulemisen.
Tutkimusmateriaalista aiemmin julkaistua:
https://www.humak.fi/julkaisut/harrastus-ja-jarjestotoiminnan-merkitys-nuorten-elamassa/
Lisätietoja: www.kentauri.fi
Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen toteutuminen ammatillisessa ja yliopistollisessa opettajankoulutuksessa
Matti Rautiainen (Jyväskylän yliopisto)
Liisa Vanhanen-Nuutinen (Haaga-Helia)
Vuosina 2013–2014 toteutettiin selvitys demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta opettajankoulutuksessa (Matti Rautiainen, Liisa Vanhanen-Nuutinen ja Arja Virta: Demokratia ja ihmisoikeudet. Tavoitteet ja sisällöt opettajankoulutuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 18/2014). Selvityksen mukaan demokratia ja ihmisoikeudet nähtiin keskeisenä lähtökohtana ja perustana koulutukselle opettajankouluttajien keskuudessa, mutta opetussuunnitelmissa ja itse toiminnassa molemmat teemat olivat varsin fragmentaarisesti esillä yksittäisten opettajien opetuksessa. Selvityksestä on pian kulunut kymmenen vuotta ja sinä aikana opettajankoulutukseen on kohdistunut muutamia demokratia- ja ihmisoikeushankkeita, joiden avulla demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen asemaa opettajankoulutuksessa on pyritty vahvistamaan. Esitelmässämme kerromme alustavia tuloksia siitä, mikä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tila on tämänhetkisessä opettajankoulutuksessa. Tutkimuksemme pääaineisto koostuu opetussuunnitelma-analyysistä sekä opettajankouluttajien ja opettajaksi opiskelevien haastatteluista. Tutkimus on osa Nuorisotutkimusseuran koordinoimaa tutkimushanketta Tilannekuva ja seurannan instrumentit – demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus, osallistumisoikeudet ja yhdenvertaisuus kasvatuksen ja opetuksen kentällä (2022–2023).
https://tietokayttoon.fi/-/tilannekuva-ja-seurannan-instrumentit-demokratia-ja-ihmisoikeuskasvatus-osallistumisoikeudet-ja-yhdenvertaisuus-kasvatuksen-ja-opetuksen-kentalla