Nuorten mielenterveyden tuen jatkuvuus aikuisuuden kynnyksellä

Puheenjohtajat:
Tuuli Pitkänen, Nuorisotutkimusseura, tuuli.pitkanen(at)nuorisotutkimus.fi
Jouni Tourunen, A-klinikkasäätiö, jouni.tourunen(at)a-klinikka.fi

Työryhmä kokoontuu perjantaina 5.11. klo 12.00-14.30

Työryhmän esitykset

Esitysten abstraktit

Loneliness amongst the new youth generation. Groups of adolescents and young adults predisposed to loneliness: a systematic review

Yulia Korzhina, Jessica Hemberg, Pia Nyman-Kurkiala & Lisbet Fagerström (Åbo Akademi University in Vaasa)

Today loneliness is admitted to be a global public health problem (Fakoya et al., 2020). Loneliness occurs throughout the lifespan but peaks during adolescence (Rubenstein & Shaver, 1982; Tornstam et al., 2010) causing many health problems (World Health Organization, 2018). Adolescents who experience loneliness has a higher odd for reporting anxiety and depressive symptoms (Stickley et al., 2016) as well as suicidal thoughts (Lasgaard et al., 2011; Vanhalst et al., 2012). Somatic symptoms such as headaches, pain (Stickley et al., 2016) and acute stress (Brown, 2018) are also prevalent amongst this group of adolescents. It is possible that risky health behaviors might be central in the association between loneliness and mental and physical health problems at this age (Stickley et al., 2013).

The aim of the study was to explore the nature of loneliness and to uncover which groups of adolescents are predisposed to its experience. Data was collected through a systematic review and analysed with thematic analysis. The first domain in the findings reveals four themes that describe loneliness within its reasons: Loneliness due to suffering on diverse dimensions, Loneliness due to life transitions and external circumstances, Loneliness due to exclusion and differentness, Loneliness resulting in escapism that in turn increases loneliness. The second domain describes ten groups of adolescents predisposed to loneliness: students in first year at college, international students, recruits in the army and navy, those who have experienced negative life events, who have unsecure attachment in the family, who have experienced bullying/cyberbullying, who have social network addiction, who have experienced loneliness, anxiety and depression at the same time, who suffer from physical disease, who suffer from mental problems. Findings have a clinical importance as the recognition of loneliness in its different manifestations is an important step in mitigating the negative effects of loneliness amongst adolescents.

Loneliness – two sides to the story: adolescents’ lived experiences in the year 2020

Jessica Hemberg, Yulia Korzhina, Henrik Groundstroem, Lillemor Östman, Lisbet Nyström & Pia Nyman-Kurkiala (Åbo Akademi University in Vaasa)

Loneliness in adolescents is related to common mental health issues, and as a major global concern it is important to investigate loneliness from their own perspectives. The aim of this study was to explore how adolescents experience and describe negative and positive sides of loneliness. Data was collected through interviews with fifteen young Swedish-speaking Finns. Two main themes and seven subthemes were found. Negative experiences of involuntary loneliness were stressful and paralyzing giving rise to physical symptoms, emptiness, anxiety, fear and invisibility. Other negative experiences resulting from involuntary loneliness were shame, self-blame and self-contempt, as well as meaninglessness, hopelessness and exclusion. Positive experiences from self-chosen solitude were freedom, calmness and recovery, creativity and meaningfulness as well as reflection, recharging and personal growth.

Selvitys nuorten päihdepalveluiden saatavuudesta ensimmäisellä hakukerralla

Susanna Jurvanen, Alix Helfer, Annastiina Mäkilä, Helena Huhta & Tuuli Pitkänen (Nuorisotutkimusverkosto)

Nuorten päihde- sekä mielenterveyspalveluiden riittämättömyys ja palveluihin pääsemisen vaikeudet sekä alueelliset eroavaisuudet palvelutarjonnassa ovat olleet esillä mielipidesivuilla ja poliittisessa keskustelussa jo pitkään ja koronan myötä entistä voimakkaammin. Resurssien lisääminen palveluihin ja palveluverkoston kehittäminen ovat ajankohtaisia aiheita.

Polkuja päihdehoitoon -tutkimushankkeessa tarkastellaan henkilön ensimmäistä hakeutumista päihdepalvelujen piiriin ja palvelujen saamiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimushankkeessa on selvitetty päihdepalvelujen saatavuuteen liittyviä kysymyksiä erityisesti hoitoon hakeutumisen alkuvaiheessa muun muassa, mitä esteitä ja vauhdittavia tekijöitä palveluihin pääsyyn on koettu, mitä vaiheita palvelupolkuun liittyy, kuinka kauan se kestää ja miten palveluihin lopulta päästään.

Selvitystä tehdään parhaillaan valtakunnallisesti ja kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret aikuiset (18–29-vuotiaat). Nuori aikuisuus on elämänvaihe, jolloin nuori tekee monia tärkeitä ratkaisuja perheen, opintojen, työn, elämäntavan ja yhteiskuntaan integroitumisen osalta, joten oikea-aikaisilla palveluilla on keskeistä merkitystä pitkälle aikuisuuteen.

Nuorisotutkimuspäivillä esitetään alustavia tutkimustuloksia syksyllä 2021 toteutetuista haastatteluista. Palvelujen pääsyn esteiden ja kannusteiden, palvelupolkujen vaiheiden, keston ja suunnan selvittäminen asiakasnäkökulmasta on tärkeää, jotta palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti: Mitä esteitä ja/tai fasilitaattoreitta päihdepalveluihin löytämisessä, pääsemisessä tai niiden hyödyntämisessä on? Mitkä asiat auttavat nuorta sitoutumaan päihdehoitoon? Vastaako apu nuoren tarpeita ja osataanko palveluita järjestää nuorisolähtöisesti?

Nuorten hyvinvoinnin edistäminen tanssin kautta

Angelika Polak (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK)

JOHDANTO
Erilaisilla taidepohjaisilla menetelmillä on osoitettu olevan myönteinen vaikutus yksilön terveyteen sekä hyvinvointiin. Nuorten hyvinvoinnin edistäminen luovien menetelmien käyttäen on ollut Huuma -hankkeessa keskeisenä tavoitteena. Kantasuomalaiset sekä maahanmuuttajataustaiset heikossa asemissa olevat nuoret ovat osallistuneet tanssityöpajoihin kolmella paikkakunnalla omien elämäntaitojansa vahvistamiseksi. Juvenia - Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Xamk) rooli tässä projektissa on arvioida aineistojen avulla, vaikuttaako työpajoissa käytetty luova liike nuorten psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn.

AINEISTO JA MENETELMÄT
Tutkimushankkeessa tehdään laajaa arviointia keräämällä aineistoa eri kohderyhmiltä: nuorilta, kunnilta, sosiaali- ja kouluohjaajilta sekä taitelija-ohjaajilta. Erityisesti nuorten mielipide on meille tärkeä, koska he ovat toiminnan varsinaisena kohderyhmänä. Nuorten näkemyksiä yritetäänkin saada näkyville eri menetelmän kautta: nuorten palautekyselyllä, haastattelemalla nuoria sekä kokeilemalla luovia arviointikeinoja. Toimintoihin osallistuu erilaisia nuoria, myös heitä, joilla on ollut erilaisista syistä vaikeuksia ilmaista omia ajatuksiaan. Näin ollen erilaisten tutkimusmenetelmien testaus on tarpeen, minkä lisäksi on pyydetty täydentäviä tietoja heidän ohjaajiltansa. Korona-pandemian aikana aineistonkeruu on ollut haasteellisempaa ennen kuin sitä edeltäneenä aikana.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Taiteellisten menetelmien potentiaalia tukee vahva teoreettinen tausta tutkimuksessa. Huuma-työpajat ovat osoittanet, että tanssilla on vaikutus heikoissa asemissa olevien nuorten psyykkisiin, fyysisiin sekä sosiaalisiin valmiuksiin. Eri taustaisten nuorten hyvinvoinnin ja elämäntaitojen (esim. vuorovaikutuksen) tukeminen on hyvin mahdollista luovilla keinoilla.
Nyt toteutetussa arvioinnissa on otettu huomioon nuorten mahdollisia rajoituksia (kuten kielitaito, kehitysvamma, korona, jne).

Tämä arviointi on toteutettu osana HUUMA – Tulevaisuustaitoja nuorille tanssin keinoin -hanketta. Hankkeen päätoteuttajana toimii Lasten ja Nuorten Säätiö sekä osatoteuttajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Tanssityöpajoista vastaavat Tanssiteatteri Raatikko (Vantaa), ANTI – Contemporary Art Festival (Kuopio) ja Etelä-Savon Tanssiopisto (Mikkeli). Huuma-hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (2019–2022), hallinnoiva viranomainen on Hämeen ELY-keskus.