Nuorisotyö ja nuoret liikkeellä - näkökulmia monikenttäisen nuorisotyön tutkimukseen

Puheenjohtaja: Aino Tormulainen, Humanistinen ammattikorkeakoulu, aino.tormulainen(at)humak.fi

Työryhmä kokoontuu torstaina 4.11. klo 14.30-16.50.

“Mennään sinne missä nuoret jo ovat”. Erilaiset ajankohtaiset ja paikallisten muutokset, kuten väestönkehitys, sosioekonominen polarisaatio, peruspalvelujen karsiminen sekä pysyvät maantieteelliset välimatkojen tapaiset realiteetit ja paikalliskulttuurin piirteet haastavat uusiin palvelujen tuottamisen ja nuorisotyön tekemisen tapoihin.

Liikkuva nuorisotyö voi ylittää etäisyyksiin liittyviä esteitä tarjoten nuorten vapaa-aikaan uusia elementtejä ja yhdenvertaistaen julkisia nuorisopalveluja. Poistuttaessa nuorisotaloilta voidaan tavoittaa niitä nuoria, jotka eivät “perinteisen” nuorisotyön piiriin muutoin hakeutuisi tai löytäisi sitä. Tähän työmuotoon liittyy keskeisesti paikallisten nuorten tavoittaminen “heidän alueillaan”. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa ja ymmärtää, miten asuinalue tai paikka vaikuttaa nuorten arkeen ja tapaan viettää vapaa-aikaa. Mikä on eri oloissa tyypillistä nuorille ja millaisia rutiineja paikalliseen elämäntapaan liittyy. Nykyisyyden lisäksi nuoret rakentavat valitsemillaan poluilla tulevaisuutta yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Tulevaisuuden näkyyn vaikuttaa keskeisesti paikka, jossa on kasvanut ja elää.

Aihetta voidaankin katsoa niin nuorten kuin aikuistenkin näkökulmasta. Millaisia asioita liittyy siihen, että nuoret elävät ja liikkuvat erilaisissa paikoissa? Entä nuorisotyöntekijöiden ja eri ammattilaisten liikkumiseen moninaisissa paikoissa? Millaista aluetietoa he tarvitsevat? Miten muutokset nuorten elämässä ja yhteiskunnassa heijastuvat osaamisen päivitystarpeeseen ja liikkuvaan työarkeen?

Työryhmässä haetaan vastauksia esimerkiksi kysymyksiin: mistä on kyse, kun puhutaan fyysisistä tiloista askeleen ulos ottaneesta nuorisotyöstä ja muista palveluista - tehdään työtä sitten kaduilla, kauppakeskuksissa, kouluissa tai huoltoasemilla? Mitä hyötyjä ja haasteita liikkuvaan nuorisotyöhön liittyy? Mikä on talotoiminnan merkitys tässä ajassa? Voivatko jalkautuva ja liikkuva nuorisotyö toimia eräänlaisina “sisäänheittovälineitä” nuorisotyön palvelujen pariin? Työryhmän tarkoituksena on esitellä ajankohtaista eri tavoin liikkeellä tehtävää tutkimusta nuorisotyöstä sekä lisätä ymmärrystä nuorten tilanteesta ja palvelutarpeesta erilaisissa kasvuympäristöissä.

Työryhmien esitykset

Esitysten abstraktit

Yhdenvertaisuus avoimen nuorisotyön arviointikriteerinä - kokemuksia Lounais-Suomen AVIN rahoittamasta hankkeesta

Anu Gretschel (Nuorisotutkimusverkosto)

Lain mukaan eri tahojen on tehtävä yhdenvertaisuussuunnitelmia. Yhdenvertaisuuden edistämiseen kykeneminen on myös yksi tärkeimpiä nuorisotyön onnistumisen arviointikriteerejä. Tässä esitelmässä kerrotaan kuntien ja järjestöjen käytännön esimerkeistä yhdenvertaisuuden kehittämisen polulla. Mitä opittiin kun yhdenvertaisuuden tarkastelussa jalkauduttiin yhden palvelun tasolle? Entä millaisia apuvälineitä avoimen nuorisotyön toimijat tarvitsevat yhdenvertaisuuden sanoittamisessa nuorten kanssa nuorten elämysmaailmaan sulautuen?

Nuoret poikkeusolojen digitaalisissa imperatiiveissa

Ville-Samuli Haverinen & Päivi Armila (Itä-Suomen yliopisto), Kristiina Korjonen-Kuusipuro (XAMK),
Biljana Stankovic ((Itä-Suomen yliopisto), Sari Tuuva-Hongisto (XAMK)

Pitkään jatkuneesta koronaviruspandemiasta johtuneet poikkeusolot ovat osaltaan voimistaneet ja laaja-alaistaneet suomalaisen yhteiskunnan digitalisaatiokehitystä – ja samalla vahvistaneet sen pakottavia ulottuvuuksia. Nuorten kohdalla kehitys on merkinnyt monien heille tärkeiden asioiden, kuten oppimisen, harrastamisen, hengailun ja kuluttamisen, ainakin osittaista siirtymistä etämuotoon. Vaikka nuorille erilaisten asioiden, tekemisen ja yhteydenpidon digimuotoisuudessa ei sinänsä ole mitään uutta ja erityistä, sen muuttuminen lähes ainoaksi toiminnan mahdollisuudeksi velvoittaa tutkijat kiinnittämään huomiota digitaalisten mahdollisuuksien yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen uudella ja erityisellä tavalla.

Tässä esityksessä tarkastelemme nuorille avautuvia mahdollisuusrakenteita ja nuorten kokemuksia koronaviruspandemian poikkeusoloissa eletyistä digitaalisista imperatiiveista. Esitys pohjautuu ”Luokkaistuva digiyhteiskunta – Nuorten eriarvoistuvat elämät sosioteknologisissa imperatiiveissa ja kuvitelmissa” (DEQUAL) -tutkimushankkeessa kerättyyn tutkimusaineistoon, joka koostuu verkkokyselylomakkeen ja teemahaastattelujen avulla vuonna 2021 kerätystä määrällisestä ja laadullisesta materiaalista. Aineisto on koottu kolmelta elinvoimaluokitukseltaan erilaiselta alueelta: työväenluokkaisesta pikkukaupungista, harvaanasutulta maaseudulta sekä kasvavalta ja nuoria puoleensa vetävältä kaupunkialueelta.

Esityksessä tuomme esille erilaisia digitaalisia toimijuuksia ja orientaatioita, joiden myötä nuorten tavat ja mahdollisuudet liikkua digitalisaation luomissa mahdollisuusrakenteissa paitsi eroavat toisistaan myös eriarvoistuvat. Tutkimuksen nuoret elävät elämänvaihetta, jonka aikana tehdyillä valinnoilla, ratkaisuilla ja vetäytymisillä voi olla kauaskantoisia elämänkulullisia seurauksia. Pohdimme myös yhteiskunnan digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia kuroa umpeen nuorten asuinpaikkoihin liittyviä mahdollisuuksien epäreiluuksia.

Työparimallilla vastataan rikostaustaisten nuorten tarpeisiin

Vilma Kinnunen & Jesse Boström (Nuorisoasuntoliitto), , Jessica Hakala, Matti Mears ja Pietro Saari (Aseman lapset ry.)

Nuorisoasuntoliiton Kokemusasiantuntija arjen tukena (KATU)- hankkeessa ja Aseman lasten Bunkkeritiimin työssä pyritään vastaamaan rikoksilla ja päihteillä oireilevien nuorten ja nuorten aikuisten tarpeisiin työparimallia hyödyntämällä. Työparimallissa rikollisuudesta irtaantunut koulutettu kokemusasiantuntija ja sosiaalialan ammattilainen hyödyntävät jaettua asiantuntijuutta. Kasautuvasti oireilevien nuorten tilanteisiin puuttumiseksi ei toistaiseksi juuri löydy vaikuttavia vertaisuutta hyödyntäviä työmuotoja. Sama ilmiö on havaittu Nuorisoasuntoliiton paikallisyhdistysten asumisen tukeen ja nuorten aikuisten asumiseen liittyvässä työssä. Työparimallia on hyödynnetty rikosseuraamusalalla jo aikaisemmin mm. hanketyössä. Työtavasta on saatu hyviä kokemuksia ja tuloksia, jonka johdosta malli on valittu toiminnan lähtökohdaksi nyt 2021 alkaneissa Ripa- ja Katu- hankkeissa. Keijo- hankkeen (2018-2020) toteuttamassa rikostaustaisten kokemusasiantuntijoiden koulutusmallissa on nostettu esille työparityö esimerkkinä innovaatiosta, jolla voimme vaikuttaa ammattilaistyötä paremmin kohderyhmän tarpeisiin. Puheenvuorossa on tarkoitus esitellä työparimallia ja siinä käytettyjä menetelmiä.

Liikkuvan nuorisotyön käsitteen määrittelyn jäljillä

Aino Tormulainen (Humanistinen ammattikorkeakoulu)

Jalkautuva työ, liikkuva työ, löytävä työ, etsivä työ… Nuorisotyötä tehdään monella tavalla ja erilaisin määrittein. Työn määritteleminen on tärkeää niin työntekijän oman ammatti-identiteetin kuin työhyvinvoinnin kannalta. Samoin määritteleminen liittyy myös valtakunnalliseen alan kehittämiseen ja toisaalta paikallisella tavalla sovellettavaan työotteeseen. Liikkuvan nuorisotyön verkostossa yhtenä keskeisenä tarpeena liikkuvien työntekijöiden vertaistuen lisäksi on tunnistettu liikkuvan työmuodon aukikirjoittamisen tärkeys, niin työntekijöille, päättäjille kuin yleisesti kuntalaisillekin
Liikkuvaa nuorisotyötä määrittävät ainakin renkaat tai kulkuväline, välimatkojen taittaminen, nuorten luo meneminen ja heidän tavoittamisesta eri alueilla, yhdenvertaisuus ja sen toteuttaminen nuorisopalvelujen osalta, nopea reagoiminen, ilmiö- ja tarvelähtöisyys. Lisäksi alustaviin määrityksiin liittyy vahvasti paikallisuus, paikallinen tarve sekä resurssit.

Liikkuvan nuorisotyön tutkimushankkeessa (Humak & Nuorisotutkimusverkosto 2021-2022) yhtenä keskeisenä tavoitteena on määritellä liikkuvan nuorisotyön käsite sekä lisätä ymmärrystä työmuodosta niin työntekijöiden, hallinnon, yhteistyökumppanien kuin nuortenkin kokemuksia kuunnellen. Mitä liikkuva nuorisotyö on, mitä erilaista tai mitä samaa siinä on kuin esimerkiksi jalkautuvassa työssä? Miten liikkuva nuorisotyö liittyy nuorten yhdenvertaisuuteen ja mihin nuorten arjen haasteisiin sillä voidaan vastata?

Esityksessäni käsittelen alustavaa määrittelyä liikkuvalle nuorisotyölle sitä tekevien työntekijöiden parissa kerätyn aineiston valossa ja teen lyhyen katsauksen suomalaiseen liikkuvan nuorisotyön kenttään.