Nuoret poikkeustilassa – korona-aika nuorten kokemana

Puheenjohtajat:
Päivi Känkänen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL, paivi.kankanen(at)thl.fi
Marjatta Kekkonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - THL marjatta.kekkonen(at)thl.fi
Mika Gissler, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - THL
Anna-Maria Isola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - THL

Työryhmä kokoontuu torstaina 4.11. klo 14.30-16.50.

Nuoruutta ja nuorten elinoloja on määrittänyt viime vuodet globaali koronapandemia ja sen synnyttämät poikkeusolot. Työryhmässä nuoruutta lähestytään sukupolvikokemuksena covid-19-pandemian hallitsemassa maailmassa. Poikkeustila on vaikuttanut eri tavoin nuorten vuorovaikutussuhteisiin, elämänkulkuun, yhteisöihin ja instituutioihin. Työryhmässä esitellään eri tieteenaloista ammentavaa tutkimusta.
Työryhmässä pohditaan, miten korona-aika on ilmennyt nuorten muuttuvina ja kapeutuvina, mutta myös laajentuvina yhteisöinä, sosiaalisina suhteina ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksina sekä kollektiivisina muistoina poikkeuksellisesta nuoruudesta. Työryhmäesityksissä tarkastellaan poikkeusoloja erilaisina toimintaympäristöinä sekä koulunkäynnin, vapaa-ajan, opiskelun ja työelämän muuttuvina käytäntöinä kuin myös sumeana tulevaisuutena osallisuuden ja osattomuuden tiloissa.
Työryhmä liittyy osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Nuorisotutkimusverkoston ja valtion nuorisoneuvoston toimittamaan Nuorten elinolot -vuosikirjaan, joka julkaistaan vuonna 2022.

Työryhmän esitykset

Esitysten abstraktit

Nuorten korona-arki koronapandemian ensimmäisessä aallossa: toivoa ja toivottomuutta

Ella Sihvonen & Miia Saariallio-Torp (Kelan tutkimus)

Koronaepidemia ja elämänpiirin kapeneminen on muuttanut sekä aikuisten että lasten ja nuorten arkea. Keväällä 2020 koronaepidemian ensimmäisessä aallossa valmiuslain mukaiset poikkeusolot sulkivat yhteiskunnan ja suurin osa lapsista ja nuorista kävi etäkoulua, harrastukset olivat tauolla ja perheen ulkopuolisia kontakteja tuli välttää. Kotona ja perheen kanssa vietettiin enemmän aikaa. Nuorten arkeen tavallisesti kuuluvat sosiaaliset suhteet ja tukiverkostot kaventuivat sosiaalisen eristäytymisen vuoksi. Perheet joutuvatkin elämään uutta, ’suljetun perheen’ arkea, kun arkea ylläpitävät institutionaaliset ja sosiaaliset raamit muuttuivat äkillisesti.

Keräsimme toukokuussa 2020 kirjoituksia korona-ajan kokemuksista 15 vuotta täyttäneiltä ja sitä vanhemmilta nuorilta. Tutkimus on yhteistyöhanke Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kanssa. Nuorten kirjoittamia, pituudeltaan vaihtelevia, tekstejä kertyi yhteensä 347 kappaletta.

Kirjoitukset muodostavat ainutlaatuisen tutkimusaineiston koronaepidemian ensimmäisestä aallosta ja nuorten kokemuksista korona-arjesta. Nuorten kirjoitusten laadullisen analyysin avulla pureudumme nuorten kokemuksiin, ja annamme nuorille äänen. Tutkimuksemme perusteella nuorten kirjoituksissa on havaittavissa vahva polarisaatio: osa nuorista koki arjen sujuvan hyvin, kun taas osalla esimerkiksi kodin ongelmat kärjistyivät. Samanlaista polarisaatiota on havaittu myös tuoreissa kyselytutkimuksissa, mutta vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, miten polarisaatio ilmenee.

Esityksessä tarkastelemme, millaiset tekijät kannattelevat nuoria korona-arjessa. Alustavien tulosten mukaan polarisaatio liittyy paitsi perhesuhteisiin ja kotioloihin, myös etäkouluun, yksinäisyyden kokemuksiin sekä yhteiskunnan tuki- ja palvelujärjestelmän lamaantumiseen. Tutkimusaineiston keruuhetkellä keväällä 2020 nuorissa eli kuitenkin vahva tulevaisuudenusko ja usko koronatilanteen tilapäisyyteen. Usko tilanteen väliaikaisuuteen onkin yksi nuoria kannatteleva tekijä. Pohdimme artikkelissa myös, millaisia vaikutuksia koronatilanteen pitkittymisellä on voinut olla niille nuorille, jotka ovat jo koronan ensimmäisessä aallossa olleet hauraassa elämäntilanteessa, sekä millaisin keinoin näitä nuoria voidaan jatkossa tukea.

Ungas upplevelser av distansstudier, studiemotivation och stödbehov under COVID-19 pandemin i Svenskfinland

Jessica Hemberg, Yulia Korzhina, Amanda Sundqvist, Lisbet Nyström (Åbo Akademi), Lillemor Östman (Luleå kommmun, Sverige), Henrik Groundstroem & Pia Nyman-Kurkiala (Åbo Akademi)

Bakgrund: COVID-19 pandemin har på ett exceptionellt sätt påverkat unga personers liv världen över, och orsakat isolering, kontaktbegränsningar samt förändringar i deras vardag. Deras livskraft och motivation att studera kan pga. detta påverkas och därför är det motiverat att undersöka unga personers upplevelser av minskade möjligheter till interaktion med jämnåriga och stress. De största orosmolnen är ångest, social isolering, brist på naturlig kontakt med jämnåriga i samband med studierna, vilket kan leda till ökad ensamhet och minskade möjligheter till stressreducering. Unga är en speciellt utsatt grupp eftersom de upplever ökade psykologiska och fysiologiska symptom under deras fysiska och pubertala utveckling och de anses även vara mer känsliga för de psykologiska effekterna av COVID-19 pandemin än vuxna pga. deras omogna kognitiva och emotionella regleringssystem, varför mentala störningar kan vara att vänta i efterdyningarna av pandemin.

Syfte: Syftet med studien är att utforska ungas upplevelser av distansstudier, studiemotivation och stödbehov under COVID-19 pandemin.
Metod: Studien hade en kvalitativ explorativ design och metoden utgjordes av kvalitativ innehållsanalys. 23 unga (i åldern 19-27, fyra män och och 19 kvinnor) intervjuades.

Resultat och konklusioner: Resultatet visade två huvudkategorier och fem underkategorier. Huvudkategorierna var: Positiva och negativa upplevelser av distansstudier. Ett första utkast till underkategorier visade följande innehåll: ”Distansundervisning upplevs som opersonlig, avlägsen och omotiverande”, ”Distansundervisning upplevs behändig och möjliggör mer tid för fritidsaktiviteter”, ”Ökad flexibilitet och ökat beaktande av studerandes förslag och önskemål ökar studiemotivationen”, ”Önskemål om mer tid online för att diskutera examinationsuppgifter med lärare och medstuderande”, och ”Önskemål om att få känna tillit till någon vuxen person eller en studiehandledare på läroinrättningen”. Ungas personers studier borde utformas och flexibelt arrangeras genom ett ökat samskapande med de unga själva. Stödinsatserna och studiehandledningen borde även utvecklas på ett mer ändamålsenligt och lättillgängligt vis.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvien nuorten hyvinvointi koronakriisin aikana

Satu Majlander & Reija Klemetti (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL) & Jukka Lehtonen (Helsingin yliopisto)

Tausta: Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla on riski hyvinvointia kuormittaville tekijöille, kuten yksinäisyydelle, kiusaamiselle ja syrjinnälle. Koronakriisin aikana palveluihin ja harrastuksiin pääsy hankaloitui, mikä on vaikuttanut nuorten hyvinvointiin. Tutkimuksessa selvitetään koronakriisin vaikutuksia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistön nuorten yksinäisyyteen, psyykkiseen hyvinvointiin, opiskeluun ja vapaa-ajanviettoon.

Menetelmät: Tutkimusaineistona ovat vuosien 2019 ja 2021 Kouluterveyskyselyt. Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyyn vastasi 155 297 8. ja 9. luokkalaista sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa. Vuoden 2021 vastaajamäärä selviää myöhemmin. Tutkimusvuosina mielialaa kartoitetaan kysymällä, onko nuori ollut huolissaan mielialastaan vuoden aikana. Koulu-uupumusta kartoitetaan School Burnout Inventoryn (SBI-10) kysymyksillä. Nuorilta kysytään myös, tuntevatko he itsenä yksinäisiksi. Kulttuurin- ja taiteen harrastamista selvitetään kysymällä viikoittaisesta taiteen ja kulttuurin harrastuksesta. Vuonna 2021 lomakkeella kysytään myös, koronaepidemiaan liittyviä kysymyksiä. Vuosien 2019 ja 2021 välillä tapahtuneita muutoksia verrataan muissa kuin koronakriisiin liittyvissä kysymyksissä. Aineistona hyödynnetään myös Helsingin yliopistossa koottua sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluville suunnattu kyselyaineistoa (N=325) avovastauksineen ja heidän oikeuksia ajavien järjestöjen edustajien haastatteluaineistoa (N=23), joilla kerättiin tietoa koronakriisin vaikutuksista vähemmistöihin.

Tulokset: 2019 Kouluterveyskyselyn kattavuus oli erinomainen 8. ja 9. luokan oppilailla ja lukion 1. ja 2. vuoden oppilailla (69-72 %). Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kattavuutta ei voida arvioida luotettavasti. Nuorista sukupuolivähemmistöihin kuului 4 720 (3 %) vastaajaa ja seksuaalivähemmistöihin kuului 12 947 (9 %) vastaajaa. Vuoden 2021 kyselyn kattavuus selviää myöhemmin. Vuonna 2019 kaksi kolmesta seksuaalivähemmistöihin ja noin 60 prosenttia sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista sekä lähes joka kolmas muista nuorista kertoi olleensa huolissaan mielialastaan 12 viime kuukauden aikana. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen nuorilla oli muita useammin kokemuksia yksinäisyydestä (25 % vs. 10 %). Lisäksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen nuoret kokivat koulu-uupumusta muita yleisemmin (25-30% vs. 10 %). Kulttuurin harrastaminen oli puolestaan yleisempää sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen nuorilla (70-77% vs. 50 %).

Johtopäätökset: Nuorilla on hyvinvointia kuormittavia tekijöitä, joihin tulisi vaikuttaa ehkäisevästi tarjoamalla tukea ja ohjausta koteihin ja kiinnittämällä huomiota nuorten kouluympäristön turvallisuuteen.

Nuorten koettu hyvinvointi korona-aikana, hyvinvoinnin muutos ja yhteys rajoitustoimenpiteisiin

Jenni Lahtinen & Tuuli Pitkänen (Nuorisotutkimusverkosto)

Koronapandemian aikana nuorista ja heidän hyvinvoinnistaan on oltu yhtäältä huolestuneita ja toisaalta heihin on kohdistunut kritiikkiä. Lisäksi nuorten keskeisiä elämän osa-alueita, kuten opintoja, työtä, sosiaalisia suhteita sekä harrastuksia on rajoitettu voimakkaasti. Nuorten omat kokemukset ja näkemykset pandemiassa ovat toistaiseksi jääneet keskustelun taka-alalle.

Esityksessä tarkastellaan 15–24-vuotiaiden nuorten koettua hyvinvointia korona-aikana ja hyvinvoinnin muutosta verrattuna aikaa ennen koronaa. Lisäksi tarkastellaan koronarajoitustoimien yhteyttä hyvinvointiin. Tarkemmin kysytään, miltä nuorten koettu hyvinvointi näyttää elämänhanllinnan, elämän tyytyväisyyden ja merkityksellisen tekemisen ulottuvuuksilla korona-aikana verrattuna aikaan ennen koronaa, onko hyvinvoinnissa korona-aikana eroa eri ryhmien (sukupuoli, ikä, äidinkieli) välillä ja miten koronarajoitusten kohteeksi joutuminen heijastuu hyvinvointiin?

Tarkastelu pohjautuu Nuorisotutkimusverkoston tutkimushakkeessa touko-kesäkuussa 2021 kerättyyn puhelinhaastatteluaineistoon (n = 779). Aineistoa verrataan vuoden 2020 Nuorisobarometrin aineistoon, joka on kerätty ennen koronaa tammi-helmikuussa 2020 (n = 1227).