Nuoret, kansalaisuus ja maanpuolustus

Jarkko Kosonen (Maavoimen esikunta, koulutus ja simulaattorit -tutkimusala)

Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustusjärjestelmän vahva perusta. Miespuolisesta ikäluokasta noin 70 % suorittaa asepalveluksen ja noin 5 % siviilipalveluksen. Nykyisenkaltaisella puolustusjärjestelmällä ja asevelvollisuuden säilyttämisellä on kyselytutkimusten perusteella kansalaisten vahva tuki. Yhteiskunnallisessa sekä poliittisessa keskustelussa on tehty avauksia ja esityksiä kansalaisuuteen liittyvän maanpuolustusvelvollisuuden laajentamisesta kaikkia kansalaisia koskevalla kansalaispalveluksella. Millainen on nuorten suhde kansalaisuuteen ja maanpuolustukseen? Millaisia tekoja, toimijuutta, tulkintoja ja hiljaisuuksia maanpuolustukseen liittyy?

Kansalaisten ja puolustusvoimien tai laajemmin puolustusvoimien ja valtion välisten suhteiden tutkimuksessa on keskitytty lähinnä maanpuolustustahtoon ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvien asenteiden mittaamiseen sekä varusmiespalveluksen aikaisten kokemusten tutkimukseen. Maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden väliset suhteet ovat hakeneet määritelmiä sekä empiirisellä että teoreettisella tasolla. Turvallisuusympäristön muuttuminen on käynnistänyt eri tahoilla keskustelun maanpuolustuksesta ja kansalaisten suhteesta maan puolustamiseen. Maanpuolustus on nähty perinteisesti miehiä velvoittavana aseellisena puolustuksena. Hybridisodassa etulinja kulkee läpi yhteiskunnan. Muuttuva yhteiskunta ja entistä kompleksisempi turvallisuusympäristö laajentavat maanpuolustuksen käsitettä sekä teoreettisella että empiirisellä tasolla. Tulevaisuus edellyttää turvallisuustoimijoilta ja kansalaisilta nykyistä monimuotoisempaa yhteistoimintaa.

Miten nuoret kokevat oman roolinsa maanpuolustuksessa ja millaisia tekoja maanpuolustukseen liitetään? Miten nuoret kokevat varusmies- tai siviilipalveluksen kansalaisuuteen ja elämänkaareen kuuluvana kokemuksena? Millaiset ovat nuorten kokemukset varusmies- tai siviilipalveluksen laadusta? Millainen on nuorten suhde maanpuolustukseen tai laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen liittyviin velvollisuuksiin ja niihin liittyviin tekoihin? Työryhmässä kootaan yhteen kansalaisuuteen, maanpuolustukseen ja kansalaisiin turvallisuustoimijoina liittyviä tutkimuksia, tutkimustuloksia, tutkimusideoita ja keskustelunavauksia. Työryhmään ovat tervetulleita tutkijat, jatko-opiskelijat ja graduntekijät aihepiiriin soveltuvilta tutkimusaloilta.

Työryhmä kokoontuu perjantaina 8.11. klo 12-13.30.

Kansalaiset sotilaina ja maanpuolustajina - maanpuolustustahdon mittaamisesta maanpuolustussuhteen ymmärtämiseen

Jarkko Kosonen (Maavoimien esikunta)

Mitä maanpuolustustahto merkitsee tämän päivän suomalaisille? Kansalaisten maanpuolustustahto on korkealla tasolla, mutta miten hyvin ymmärrämme, mistä tuossa ilmiössä on kyse.

Väitöskirjani laajentaa maanpuolustustahtotutkimuksen perinnettä, uudella maanpuolustussuhde-käsitteellä. Maanpuolustussuhde tarjoaa sekä käsitteenä että empiirisellä tasolla uuden tavan jäsentää kansalaisen ja maanpuolustuksen välistä, monitahoista suhdetta. Suhde maanpuolustukseen koostuu asenteista ja osaamisesta, mutta myös luottamuksesta ja omasta toimijuudesta, roolista maanpuolustuksen kokonaisuudessa.

Maanpuolustussuhdetta määrittää myös se, minkä kokee uhkaavan Suomen turvallisuutta, miten uhkiin on varauduttu, mikä on oma osa yhteiskunnassa ja kokeeko maansa puolustamisen arvoiseksi.

Nuorten suhde maanpuolustukseen - maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen

Pasi Jalkanen (Puolustusvoimat)

Maanpuolustus perustuu Suomessa kansalaisia koskevaan maanpuolustusvelvollisuuteen ja yleiseen asevelvollisuuteen. Velvollisuudet konkretisoituvat eniten miesten kohdalla, mutta koskevat koko kansaa tavalla tai toisella. Kansalaisen suhtautumista maanpuolustukseen on yleensä tutkittu maanpuolustustahdon kautta. Maanpuolustustahtoa on keskitytty mittaamaan korkea-matala -asteikolla. Tässä esityksessä ilmiötä lähestytään uudemman näkökulman, maanpuolustussuhteen avulla. Maanpuolustussuhde muodostuu maanpuolustusasenteesta, -luottamuksesta, -toimijuudesta ja – osaamisesta. Kansalaisen roolilla maanpuolustuksessa on näkyvämpi merkitys maanpuolustussuhteessa. Esityksessä keskitytään nuorten maanpuolustusasenteisiin, -luottamukseen ja -toimijuuteen. Tämä auttaa hahmottamaan aiempaa syvällisemmin heidän suhtautumistaan maanpuolustukseen ja samalla kansalaisuuteen.

Yksityiskohtaisemmin esityksessä analysoidaan nuorten asenteita maanpuolustuksen resursseihin, aseelliseen varautumiseen ja asevelvollisuuteen, luottamusta maanpuolustuksen poliittisiin ulottuvuuksiin sekä heidän asenteitaan osallisuuttaan kohtaan eri maanpuolustuksen rooleissa. Esityksessä myös analysoidaan nuorten omia arvioitaan tietoisuudestaan maanpuolustuksen eri osallistumismahdollisuuksista ja nuorten suhtautumista yksilönvapauksiin suhteessa maanpuolustuksen velvollisuuksiin. Käsityksiin maanpuolustuksesta vaikuttavat myös yksilön, tässä tapauksessa nuoren, uhkakäsitykset sekä käsitykset hyvinvointivaltiosta ja kansallisen identiteetin merkityksestä. Näiden analyysien avulla voidaan tehdä syvällisiä johtopäätöksiä nuorten suhtautumisesta maanpuolustukseen ja heidän kansalaisuuskäsityksistä.

Esityksen tulokset perustuvat laajaan kansalaiskyselyyn, jossa vastaajilta kysyttiin maanpuolustussuhteen näkökulmasta heidän suhtautumistaan maanpuolustuksen eri osa-alueisiin, kuten varautumisen merkitykseen, maanpuolustukseen kuuluviin velvollisuuksiin tai yhteiskuntaan kohdistuviin uhkiin."

Jehovan todistajien maanpuolustussuhde

Mikko Reijonen (Siviiliipalveluskeskus)

Laki Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa (645/1985) on kumottu lailla Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa annetun lain kumoaminen (330/2019). Kumoamislaki astui voimaan 1.4.2019.

Lainmuutos koskee kaikkia miespuolisia Jehovan todistajia ikäluokissa 18 - 28 vuotta. Yhdessä ikäluokassa arvioidaan olevan noin 60 Jehovan todistajiin kuuluvaa miestä eli tällä hetkellä asevelvollisia Jehovan todistajia arvioidaan olevan yhteensä noin 600.

Todennäköisin tapa Jehovan todistajille suorittaa maanpuolustusvelvollisuus vaikuttaisi olevan vakaumukseen perustuvan vaihtoehdon siviilipalveluksen suorittaminen. Siviilipalveluskeskus on lakimuutoksen jälkeen vastaanottanut yli 400 siviilipalvelushakemusta velvollisilta, joilla on ollut asevelvollisuuslain mukainen lykkäyspäätös Jehovan todistajiin kuulumisen perusteella.

Jehovan todistajiin kuuluvan nuoren miehen tilanne on erikoinen, sillä yli 30 vuotta voimassa ollut erivapauslaki on koskettanut yli 2000 asevelvollisuusiässä olevaa miestä. Siten nykyisillä nuorilla Jehovan todistaja miehillä vain harvalla asevelvollisuus asettuu omaan ja perheen kokemuspiiriin.

Lainsäädäntöä muutettaessa arvioitiin, että vain harvat Jehovan todistajat tulevat suorittamaan varusmiespalveluksen ja suuri osa nuoria hakeutuu suorittamaan siviilipalvelusta. Palveluksesta kieltäytyvien ns. totaalikieltäytyjien tulevaa määrää ei pystytty lain muutosvaiheessa arvioimaan. Jehovan todistajat itse ovat todenneet siviilipalveluksen olevan nykyoloissa itsenäinen, puolustusvoimista erillään oleva ja vakaumuksellisiin syihin perustuva vaihtoehto suorittaa maanpuolustusvelvollisuus, joten siviilipalveluksen Jehovan todistaja voi hyvin suorittaa. Järjestö on kuitenkin korostanut valinnan, erityisesti siviilipalveluksen ja kieltäytymisen välillä, olevan jokaisen henkilökohtainen, eikä se aiheuta toimia järjestön sisällä. Varusmiespalveluksen (armeijan) suorittaminen on sen sijaan nähty Jehovan todistajille mahdottomana. Tätä perustellaan neljällä eri kohdalla, joihin kaikkiin liittyvät raamattuun liittyvät perustelut.

1) Tottelevaisuus Jumalaa kohtaan, 2) Tottelevaisuus Jeesusta kohtaan, 3) Rakkaus toisia kohtaan ja 4) Varhaiskristittyjen esimerkki. (https://www.jw.org/fi/jehovan-todistajat/usein-kysytty%C3%A4/miksi-ette-mene-armeijaan/, sivu luettu 13.9.2019)

Lainsäädännöstä Jehovan todistajien erivapaus on poistettu ja julkisen vallan tehtäväksi tulee ase- ja/tai siviilipalvelusvelvollisuuden toimeenpano. Kuinka tämä toimeenpano onnistuu, kohdataanko järjestelmässä jonkinlaisia haasteita, löytävätkö siviilipalvelukseen hakeutuvat velvollisen vakaumuksensa mukaisia palveluspaikkoja ja kuinka paljon tilanne lisää totaalikieltäytyjien määrää? Kuinka Jehovan todistaja-miesten maanpuolustussuhde rakentuu ja onko se maanpuolustussuhde siinä määrin, kuin sitä yhteiskunnassa yleisesti arvioidaan?

Asetelma on tutkimuksellisesti erittäin mielenkiintoinen ja väitöskirjatutkimuksen arvoinen. Tässä vaiheessa, tilanteen ollessa tuore, ei varsinaista tutkimussuunnitelmaa ole valmiina, mutta abstraktiesittelyn myötä teeman tutkimusintressi tulee konkretisoitumaan."