Miten koronatiedonkeruun 4. kierros toteutettiin?

Kirjoittajat: Joel Manner ja Alix Helfer.

Nuorisotutkimusverkosto toteutti huhti-toukokuussa 2022 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella tiedonkeruun, jossa selvitettiin puhelinhaastatteluilla nuorten korona-ajan kokemuksia sekä korona-ajan vaikutuksia nuorten arkeen, vapaa-aikaan, sekä palvelukokemuksiin. Tiedonkeruu on jatkoa syksyllä 2020, keväällä 2021 ja syksyllä 2022 toteutetuille tiedonkeruille. Tällä kierroksella kysyttiin pääasiassa samoja teemoja kuin aiemminkin. Kysymyksissä keskityttiin palvelukokemuksiin ja -näkemyksiin. Uusina kysymyksinä nuorilta kysyttiin heidän näkemyksiään koronarajoituksista ja ajankohtaisista aiheista kuten muuttuneesta maailmanpoliittisesta tilanteesta ja Ukrainan sodan vaikutuksista. Korona-ajalla tarkoitetaan tutkimuksessa pandemian alkua maaliskuusta 2020 aina aineiston keruuhetkeen saakka.

Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen aineistonkeruun neljännen kierroksen kohderyhmänä olivat 12–24-vuotiaat Suomessa asuvat henkilöt. Nuoret haastateltiin puhelimitse ja haastattelujen määrät kiintiöitiin sukupuolen (luokat: mies ja nainen), ikäluokan (12–14, 15–19, 20–24) ja äidinkielen (suomi, ruotsi, muu) mukaan. Aineisto painotettiin vastaamaan perusjoukkoa iän ja sukupuolen mukaan.

Tiedonkeruun neljännellä kierroksella haastateltiin 1 010 nuorta. Vastaajille tarjottiin tavoiteltaessa mahdollisuus osallistua 100 euron lahjakorttien arvontaan. Vastausprosentti oli yhä pieni: tutkimukseen tavoitettiin yhteensä 6 725 nuorta, joista 5 715 (85 %) kieltäytyi haastattelusta tai ei ollut muuten kykenevä vastaamaan kielivaikeuden tai sairauden vuoksi. Tämän kierroksen vastausprosentti (15 %) oli siis prosentin korkeampi kuin edellisellä 3. kierroksella, mutta matalampi kuin sitä aiemmilla kierroksilla (1. kierros 23 % ja 2. kierros 17 %). Yhteystietoja oli yhteensä 16 994 nuorelle, loput heistä (10 269) laskettiin muuhun vastaajakatoon. Heitä ei joko tavoitettu ollenkaan tai sitten kyseinen vastaajakiintiö oli tullut täyteen, minkä vuoksi soittopyyntö oli peruutettu tai muu tavoittelu keskeytetty. Puhelinhaastattelut toteutti Feelback Group Nuorisotutkimusverkoston toimeksiantona.

Taustatiedot

Alla mainitut taustatiedot on kerätty pääosin nuorilta itseltään. Siten vastaukset kertovat nuorten oman käsityksen asiasta. Esimerkiksi työssäkäyvä opiskelija voi pitää pääasiallisena toimintanaan joko opiskelua tai palkkatyötä. Tätä ei tarvitse välttämättä pitää virhelähteenä, mutta se tulee ottaa huomioon tuloksia tulkittaessa. Pyöristyksistä johtuen alla esitetyt prosenttiosuudet eivät välttämättä summaudu 100 prosenttiin. Esitetyt luvut on laskettu painotetusta aineistosta, eivätkä siten esitä todellisia henkilömääriä.

Sukupuoli

Nuorista 48 prosenttia (n = 489) ilmoitti sukupuolekseen naisen/tytön ja 51 prosenttia (n = 515) miehen/pojan. Lisäksi kaksi vastaajaa ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen ja neljä vastasi ”Muu”. Vaikka vastaajien ikähaitari on laaja, käytämme Poikkeustila-kirjoitussarjassa myös sanoja tyttö ja poika.

Ikäryhmät

Vastanneista 23 prosenttia (n = 236) oli iältään 12–14-vuotiaita. Ikäluokkaan 15–19-vuotta kuului 38 % vastanneista (n = 380) ja 20–24-vuotta 39 % (n = 395).

Äidinkieli

Haastattelut tehtiin kiintiöidysti niin, että suomen- ja ruotsinkielisten sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuudet vastasivat perusjoukkoa. Analyyseissä käytämme vastaajien itse ilmoittamaa äidinkieltä. Vastaajista (n = 1 010) 872 (86.4 %) ilmoitti äidinkielekseen suomen, 52 (5 %) ruotsin ja 86 (8.6 %) muun kuin suomen tai ruotsin. Haastattelut tehtiin kuitenkin suomeksi tai ruotsiksi, eli kaikki vastaajat hallitsivat hyvin ainakin toisen näistä kielistä.

Pääasiallinen toiminta ja opiskelupaikka

Yli 14-vuotiailta vastaajilta (n = 775) kysyttiin heidän pääasiallista toimintaansa vastaushetkellä. Heistä 64 prosenttia (n = 501) ilmoitti itsensä koululaiseksi tai opiskelijaksi. Palkkatyössä tai yrittäjänä toimi 25 prosenttia (n = 197) ja työttömäksi itsensä määritteli vastaushetkellä viisi prosenttia (n = 40). Loput yli 14-vuotiaista (n = 39) ilmoitti jonkin muun toiminnan, kuten vanhempainvapaan tai asepalveluksen, pääasialliseksi toiminnakseen.

Koululaisista ja opiskelijoista 44 prosenttia (n = 311) oli peruskoulussa, 19 prosenttia (n = 139) lukiossa, 14 prosenttia (n = 102) ammatillisessa oppilaitoksessa, 11 prosenttia (n = 78) ammattikorkeakoulussa ja 12 prosenttia (n = 83) yliopistossa. Lisäksi vajaa prosentti (n = 8) ilmoitti olevansa koulussa jossain muualla kuin edellä mainituissa.

Alle 15-vuotiaat vastaajat (n = 232) luokiteltiin aineistossa päätoimisuudeltaan peruskoulussa opiskeleviksi koululaisiksi tai opiskelijoiksi.

Suoritettu koulutus

Yli 14-vuotiailta vastaajilta (n = 775) kysyttiin myös heidän suorittamiaan koulutuksia. Heistä 86 prosenttia (n = 661) oli suorittanut peruskoulun. Ammatillinen tutkinto oli 204:llä heistä (26 %) ja lukion oli käynyt 26 prosenttia (n = 203), ylioppilastutkinnon oli suorittanut 24 prosenttia (n = 185) vastanneista. Ammattikorkeakoulututkinnon oli suorittanut yhdeksän vastaajaa, alemman korkeakoulututkinnon 12 ja ylemmän korkeakoulututkinnon viisi vastaajaa. Yli 14-vuotiaista 52 (7 %) vastasi ettei heillä ole mitään mainituista tutkinnoista tai koulutuksista, kolme ei antanut vastausta tai ei osannut vastata kysymykseen.

Asuinmuoto ja -paikka

Yli 14-vuotiailta (n = 775) tiedusteltiin myös heidän asumismuotoaan. Pääosa heistä (47 %) asui yhden tai useamman huoltajan kanssa, noin kolmannes asui yksin. Puolison kanssa asunnon jakoi noin 14 prosenttia ja näistä lasten kanssa asui 16 vastaajaa (3 %). Soluasunnossa tai kämppiksen kanssa asui viis prosenttia, yksinhuoltajia oli kolme ja muissa asumis- ja perhemuodoissa olevia viisi vastaajaa.

Alle 15-vuotiaat vastaajat (n = 232) luokiteltiin aineistossa vanhemman tai huoltajan kanssa asuvaksi.

Vastaajista 159 (15.8 %) kertoi asuvansa ison kaupungin keskustassa, ja 341 (33.8 %) vastaajaa ison kaupungin lähiössä tai muulla laita-alueella. Maaseutuympäristössä ilmoitti asuvansa 134 vastaajaa (13.3 %), pikkukylien tai pikkukaupunkien keskustoissa 216 (21.4 %) ja pikkukylien tai pikkukaupunkien laita-alueilla 146 (14.5 %) vastaajaa. Kolmetoista vastaajaa (1.3 %) eivät osanneet tai halunneet vastata.