Nuorten hyvinvointia tukeva vapaa-aika ja siihen korona-aikana tulleet säröt

Anni Nyyssölä & Joel Manner


Julkaisun pdf-versio.

Nuorten hyvinvointi oli korona-aikana koetuksella, ja tulevassa hallitusohjelmassa olisikin tärkeää huomioida sen moniulotteinen tukeminen. Tässä kirjoituksessa pureudumme koronan vaikutuksiin nuorten hyvinvointia tukevaan vapaa-aikaan. Miten nuorten vapaa-aika on korona-ajassa muuttunut? Millaisia säröjä tämä on aiheuttanut nuorten hyvinvointiin? Mitä uudessa hallitusohjelmassa olisi erityisesti huomioitava liittyen nuorten hyvinvointia tukevaan vapaa-aikaan?

Korona-aikana ihmisiä kehotettiin välttämään sosiaalisia lähikontakteja, joiden estäminen oli perusteena myös monille virallisille koronarajoituksille. Rajoitusten myötä eri-ikäiset nuoret siirtyivät hetkessä luokkahuoneista etäopiskelemaan omiin huoneisiinsa, mikä lisäsi joidenkin nuorten oppimishaasteita (esim. Lammi-Taskula ym. 2022, 168). Etäkoulusta ja sen vaikutuksista nuorten jaksamiseen ja hyvinvointiin on käyty paljon keskustelua, mutta rajoitukset eivät vaikuttaneet ainoastaan opiskeluun. Ne haastoivat myös nuorten sosiaalisuutta ja vapaa-aikaa – mahdollisuuksia nähdä kavereita, osallistua mielekkääseen toimintaan tai vain oleilla.

Nuorten hyvinvointi ja sosiaalisuus koronatilanteessa -tutkimushanke (2022–23)

Nuorisotutkimusverkoston yhteistyössä Allianssi ry:n kanssa toteuttamassa hankkeessa tarkastellaan nuorten arkea ja hyvinvointia korona-aikana ja korostetaan erityisesti nuorten sosiaalisia suhteita, yksinäisyyttä ja yhteisöllisyysvajeita erilaisten tutkimusaineistojen valossa. Tutkimuksessa hyödynnetään Nuorisotutkimusverkoston tutkimuksissa aiemmin tuotettuja tilastollisia ja laadullisia tutkimusaineistoja. Tutkimusta koordinoi tutkimusprofessori Sofia Laine yhteistyössä tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Karin kanssa. Tutkimuksen toteuttamiseen osallistuu useita Nuorisotutkimusseuran tutkijoita. Tutkimuksen on rahoittanut Nuorisotutkimussäätiö. Tutkimuksen tulokset raportoidaan Nuorisotutkimusseuran verkkosivuilla Näkökulma-kirjoitussarjassa sekä myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana toteuttavassa seminaarissa.

Allianssin logo.     Nuorisotutkimusseuran & Nuorisotutkimusverkoston logo.

Eila Kauppisen ja Sofia Laineen (2022, 69) mukaan korona-aika muutti nuorille tärkeitä vapaa-ajan toimintaympäristöjä. Rajoituksilla oli vaikutuksia nuorten harrastamiseen sekä nuorisotalojen ja muiden julkisten ja puolijulkisten tilojen, kuten kirjastojen, aukioloihin. Harrastamiseen vaikuttanut rajoitusten vuorotteleva tiukentuminen ja löyhentyminen sai monet nuoret turhautumaan (Malm & Laine & Kauppinen tulossa 2023). Erilaiset rajoitustoimet kuormittivat kaikenikäisiä, mutta sosiaalisten kontaktien rajaaminen oli erityisen haavoittavaa nuorille, joille ystävillä ja ystäviltä saadulla tuella on erityinen merkitys (Suvisaari ym. 2022, 50). Rajoituksilla pyrittiin hyvään, mutta niitä laadittiin nuoret ja nuorten hyvinvointi sivuuttaen. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi (2022) haluaa kevään 2023 vaalien alla muistuttaa nuorten laiminlyömisen lohduttomista seurauksista ja peräänkuuluttaa nuorten hyvinvoinnin nostamista tulevan hallitusohjelman keskiöön.

Visuaalinen nosto tekstistä: Erilaiset rajoitustoimet kuormittivat kaikenikäisiä, mutta sosiaalisten kontaktien rajaaminen oli erityisen haavoittavaa nuorille, joille ystävillä ja ystäviltä saadulla tuella on erityinen merkitys. Rajoituksilla pyrittiin hyvään, mutta niitä laadittiin nuoret ja nuorten hyvinvointi sivuuttaen.

 

Harrastamisen väheneminen näkyi selkeästi korona-aikana

Harrastamisella ja muulla mielekkäällä toiminnalla on tärkeä rooli nuorten hyvinvoinnin kannalta (Laine 2021). Esimerkiksi Mikko Salasuo, Kai Tarvainen ja Sami Myllyniemi (2021, 46–47) esittävät juuri ennen korona-aikaa valmistuneessa vapaa-aikatutkimuksessa kulttuurin harrastamisen vaikuttavan nuorten hyvinvointiin. Monipuolinen kulttuurin harrastaminen lisää tyytyväisyyttä ihmissuhteisiin, vapaa-aikaan ja elämään (mt. 74). Harrastaminen tarjoaa mielekkään toiminnan lisäksi tilaisuuden sosiaalisille kohtaamisille (Kauppinen & Lahtinen & Haikkola 2021).

Sofia Laine (2021) kuvaa korona-ajan haurastuttaneen nuorten vapaa-aikaa ja harrastusten saavutettavuutta tilanteessa, jossa matalan kynnyksen harrastamisen Suomen mallia(1) on pyritty rakentamaan. Korona-aikana asetetut rajoitteet vaikuttivat nuorten harrastustoimintaan monella tapaa. Osa harrastuksista siirtyi verkkoon, osa jäi kokonaan tauolle (Kauppinen & Laine 2022, 69). Rajoitukset vaikuttivat myös nuorisotiloihin, jotka olivat välillä suljettuina, ja välillä niiden kävijämäärää rajoitettiin. Avoin toiminta nuorisotiloilla ei aina ollut mahdollista. Osa rajoituksista teki erityisesti matalan kynnyksen harrastamisesta vaikeaa tai jopa mahdotonta. (Laine & Malm ym. tulossa 2023; ks. myös Kivijärvi ym. 2022). Kun nuorisotalot olivat rajoitusten vuoksi kiinni, vaikeutui tuen tarjoaminen niille nuorille, joilla ei ennestään ollut harrastusta tai joiden harrastaminen keskeytyi korona-aikana (Laine 2021). Lisäksi korona-ajan vauhdittama talouden taantuma sai yhä useamman perheen kiinnittämään huomiota harrastusmaksuihin – vaikkakin harrastamisen korkeat hinnat ovat pitäneet tietyt harrastukset toisten ulottumattomissa jo aikaisemmin (Kauppinen & Laine 2022, 69).

Visuaalinen nosto tekstistä: Osa rajoituksista teki erityisesti matalan kynnyksen harrastamisesta vaikeaa tai jopa mahdotonta. Nuorisotalojen ollessa rajoitusten vuoksi kiinni vaikeutui tuen tarjoaminen niille nuorille, joilla ei ennestään ollut harrastusta tai joiden harrastaminen korona-aikana keskeytyi.

Harrastamisen väheneminen näkyi korona-aikana selkeästi. Kuviossa 1 esitetään vuonna 2022 kerätyn Vapaa-aikatutkimuksen aineiston tuloksia(2) (Tarvainen & Manner, 2023). Kuviossa on nähtävillä, kuinka valtaosalla nuorista harrastaminen vähentyi. 60 prosenttia kaikista 15–29-vuotiaista vastasi olevansa joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että korona-aikana heidän harrastamisensa väheni. Erityisesti yliopistoissa opiskelevat sekä kaupungin keskustoissa ja Helsinki-Uusimaan alueella asuvat ovat vähentäneet harrastamistaan. Alueelliset rajoitukset näkyivätkin tiukimpien rajoitusten aikana keväällä 2021 erityisesti isommissa kaupungeissa (Laine & Malm ym. tulossa 2023). Kaupunkien keskustoissa asuvat nuoret myös kokivat rajoitukset kielteisimmin (Helfer & Myllyniemi 2022).

Vaakapylväsdiagrammissa esitetään

Kuvio 1. Harrastamisen väheneminen koronapandemian aikana. Vapaa-aikatutkimus 2022:ssa kysyttiin 15–29-vuotiailta, vähenikö heidän harrastamisensa korona-aikana asteikolla täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä. Prosenttiluvut ovat pyöristettyjä. Kuvio suurenee klikkaamalla.

Rajoitustoimien epätasainen kohdentuminen nuoriin ei kuitenkaan liittynyt yksinomaan alueellisuuteen. Kotona tapahtuva harrastaminen ei ollut kaikille mahdollista esimerkiksi sopivan tilan puuttumisen vuoksi (Kauppinen & Laine 2022, 65). Lisäksi rajoitukset vaikuttivat eri tavoin eri-ikäisten harrastustoimintaan. Niiden on katsottu osuneen rajuimmin vuosina 2003–2007 syntyneiden nuorten harrastamiseen (Laine 2021). Toisaalta rajoitusten tuomat muutokset myös osin paransivat harrastamisen saavutettavuutta. Harrastusten siirtyminen verkkoon saattoi tasa-arvoistaa esimerkiksi syrjäseuduilla asuvien nuorten mahdollisuuksia osallistua harrastustoimintaan, kun harrastuksen perässä ei tarvinnut matkustaa. (Kauppinen & Laine 2022, 64.) Monet nuoret – ja nuorten perheet – olivat kuitenkin väsyneitä verkkovälitteiseen harrastamiseen. Seuraavassa lainauksessa Nuorten paikkataju ja huolet koronan aikakaudella ja sen jälkeen(3) -hankkeen yhteydessä haastateltu helsinkiläinen 15-vuotias nuori kuvaa tanssiharrastuksen siirtymistä tanssisalista perheen olohuoneeseen:

Tutkija: Vaikuttiks koronapandemia jotenkin sun harrastuksiin?
Liisa4: Joo. Meil oli Zoom-kautta, ei siinä voinut mitään. Kun sä et kuullut sitä ääntä, mitä se sanoo, sä et nähny mitään. Tai sit sä es päässyt siihen, niin siihen vaan menee rahaa. Sit se oli vähän semmoinen [huokaisee]..
Tutkija: Yritiksä jossain sun omassa huoneessa mahtuu tanssimaan, vai missä sä tanssit?
Liisa: Alakerrassa, olohuoneessa, ja kaikkien piti mennä ylös. Sit äiti sano ”taas..” Oli vähän hankaluuksia siinä.

Ylhäältäpäin kuvattu ihmishahmo maalaamassa vesiväreillä.

Rajoitusten vaikutukset eivät olleet yhteismitallisia kaikkien harrastajien tai harrastusten osalta. Vaikutukset eivät myöskään olleet kaikilta osin kielteisiä, vaan saattoivat myös parantaa harrastusten saavutettavuutta ja tasa-arvoisuutta. Kuva: Madalyn Cox, Unsplash.

Liikkumista lähiluonnossa, hengailua julkisessa tilassa ja yhdessäoloa verkossa

Vaikka ohjattu harrastaminen oli korona-aikana koetuksella, ei poikkeuksellinen aika tarkoittanut kaiken mielekkään toiminnan loppua. Nuoret esimerkiksi hyödynsivät sellaisia yksityisiä harrastustiloja, jotka olivat rajoitusten aikana edelleen auki. Ulkona sijaitsevat kuntoilupaikat ja sisätiloissa olevat yksityiset treenikämpät tarjosivat osalle nuorista tavan harrastaa ja viettää aikaa kavereiden kanssa. Joillekin kyläily kavereiden luona toimi tärkeänä vaihteluna omassa kodissa vietetylle vapaa-ajalle. Kavereiden kanssa kuunneltiin musiikkia, ajettiin skoottereilla ja joskus yökyläiltiin. (Laine & Kauppinen & Tani ym. tulossa 2023.) Myös nuorten kortteliralli ja parkkipaikkakokoontumiset yleistyvät korona-aikana (Yle Uutiset 16.12.2022). Lisäksi monet kokivat lähiluonnon ja ulkoilun yksin tai yhdessä ystävien kanssa tärkeäksi ajanvietteeksi (Laine & Kauppinen & Tani ym. tulossa 2023).

Alma: Kaupunkiin on kiva tulla virkistyyn mut kuitenkin kun asuu sillain et on lähellä metsää, siel on rauhallinen olla. Ja kun ollaan kavereilla kylässä niin siel on taas kiva et aina voi mennä toiselle kylään, olla siellä, ettei tarvi olla kotona koko ajan. On hauskaa mennä aina kyläilemään.

Lainauksen nuori nostaa esille läheisen metsän merkityksen: ”siel on rauhallinen olla”. Iso osa nuorista kokeekin luonnon olevan yhteydessä onnellisuuteen ja hyvinvointiin (Hakoköngäs & Puhakka 2021). Koronapandemian aikana luonto tarjosi monille lohtua, iloa ja paikan rauhoittua. Opiskelijat ovat kokeneet luonnon auttaneen arjessa jaksamisessa ja tarjonneen poikkeusaikana paikan läheisten kohtaamiselle. (Puhakka 2021.)

Visuaalinen nosto tekstistä: Ulkona sijaitsevat kuntoilupaikat ja sisätiloissa olevat yksityiset treenikämpät tarjosivat osalle nuorista tavan harrastaa ja viettää aikaa kavereiden kanssa.

Juuri nuoret ovatkin löytäneet uusia ulkoiluharrastuksia koronapandemian aikana (Neuvonen ym. 2022), ja erityisesti naisten arvostuksen luontoa kohtaan on havaittu lisääntyvän. Suurempi osa naisista kuin miehistä kertoi käyvänsä myös jatkossa enemmän luonnossa (Neuvonen ym. 2022). Kuviossa 2 nähdään Vapaa-aikatutkimuksen aineistosta (Tarvainen & Manner, 2023) luonnossa olemisen kasvu korona-aikana. Tytöistä tai naisista jopa 70 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että liikkui aiempaa enemmän luonnossa. Pojista tai miehistä vastaava osuus oli noin 59 prosenttia. Kaupungeissa aiempaa enemmän luonnossa koki liikkuvansa 70 prosenttia ja maaseudulla niin ikään 59 prosenttia vastaajista. Kaiken kaikkiaan jopa 64 prosenttia 15–29-vuotiaista nuorista raportoi olevansa joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä sen suhteen, että oli viettänyt enemmän aikaa luonnossa koronapandemian aikana. Kaikkein eniten luonnossa liikkumisen lisääntymisestä kertoivat peruskoululaiset, korkeakouluopiskelijat ja kaupunkien keskustoissa asuvat nuoret.

Vaakapylväsdiagrammissa esitetään kysymyksen

Kuvio 2. Harrastamisen väheneminen koronapandemian aikana. Vuoden 2022 Vapaa-aikatutkimuksessa kysyttiin 15–29-vuotiailta, liikkuivatko he aiempaa enemmän luonnossa korona-aikana asteikolla täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä. Prosenttiluvut ovat pyöristettyjä. Kuvio suurenee klikkaamalla.

Luonnossa liikkumisen lisäksi nuorten korona-aikaisessa vapaa-ajassa näkyi hengailu julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Vaikka koronarajoitukset vaikuttivat nuorten suosimien tilojen aukioloihin ja osa vanhemmista kielsi omien nuortensa ajanvieton kaupungilla, ei nuorten hengailu loppunut. Nuoret oleilivat kauppakeskuksissa ja yhä enenevissä määrin julkisissa ulkotiloissa – puistoissa, leikkipuistoissa, päiväkotien pihoilla ja ulkoliikuntapaikoilla – eli niissä paikoissa, joissa hengailu oli edelleen mahdollista. Hengailua voidaan pitää tärkeänä nuorten vertaissuhteille, ja se myös tukee heidän hyvinvointiaan. Hengailu tarjosi nuorille hetkiä ilman aikuisten valvontaa ajassa, jossa mahdollisuudet löytää omaa tilaa kaventuivat. (Laine & Tani ym. tulossa 2023.)

Visuaalinen nosto tekstistä: Hengailu tarjosi nuorille hetkiä ilman aikuisten valvontaa ajassa, jossa mahdollisuudet löytää omaa tilaa kaventuivat.

Hengailun näyttämönä olevat tilat kokivat kuitenkin korona-aikana muutoksia (Laine & Tani ym. tulossa 2023). Etenkin ensimmäisenä koronakeväänä tyhjentyneeseen kaupunkitilaan tuntui jäävän pääasiassa hengailevia nuoria ja päihtyneitä, huonosti voivia aikuisia (Nyyssölä ym. tulossa 2023). Tämä muutti tilan sosiaalista luonnetta ja johti paikoin jopa nuorten ja aikuisten välisiin kiistoihin ajanviettopaikoista. Hengailevat nuoret myös kokivat aikuisten suunnalta epäasiallista käytöstä, kuten seksuaalista häirintää tai rasistista syrjintää. (Mt.; ks. myös Nyyssölä 2022.) Lisäksi korona-aika tuntui tiukentavan entisestään yleisiä asenteita nuorten hengailua kohtaan (Laine & Tani ym. tulossa 2023).

Evelin: Joskus kun mä kävin ulkona, niin joku random nainen tuli vaan silleen, että ”miks sä oot ulkona?” Mä silleen, et ”miksi ite oot ulkona?” Sit se oli silleen ”miks mä en voi olla ulkona?” Sit siit tulikin vähän semmoinen ”häh?” Mä muistan, semmoinen, mä kävelin jossakin kaupungilla yhen mun kaverin kaa, ja sit se vaan tuli kysyy, et ”miks nuoriso on ulkona tähän aikaan, tähän korona[-aikaan]?” Sitten me kysyttiin ”miks sä oot ulkona?” Sitten se vaan kysy, että ”no, miks mä en voi olla ulkona?” koska se luulee, et nuorissa on enemmän [koronaa]..

Kuten lainaus osoittaa, nuorten hengailua saatettiin korona-aikana jopa avoimen vihamielisesti kyseenalaistaa. Tiukentunut suhtautuminen nuorten oleskeluun julkisessa ja puolijulkisessa tilassa näkyi myös kaupunkitilojen muuttuneina järjestelyinä. Esimerkiksi kauppakeskuksissa nuorten hengailuun puututtiin poistamalla tuoleja. Osa nuorista koki tämän ristiriitaisena, sillä niiden, joilla oli riittävästi rahaa käytettävänään, annettiin edelleen istua kahviloissa. (Kauppinen & Laine 2022, 65.)

Visuaalinen nosto tekstistä: Korona-aika tuntui tiukentavan entisestään yleisiä asenteita nuorten hengailua kohtaan.

Nuiva suhtautuminen nuorten hengailuun ei välttämättä liittynyt ainoastaan tavoitteettomaan oleiluun kohdistuviin kielteisiin asenteisiin, vaan ylipäätään nuoriin kohdistuvaan moralisoivaan suhtautumiseen. Median ruokkima kuva nuorista olikin koronan aikaan melko jakautunut: heidät esitettiin tulevaisuutensa keskittyvinä vastavalmistuneina tai terveysuhkaa luovina vastuuttomina juhlijoina (Martikainen & Sakki 2021). Vaikka kuva vastuuttomista juhlijoista olikin melko kärjistynyt, kertoo juhliminen korona-aikana myös inhimillisestä tarpeesta arjesta nostattaville hetkille. Korona-aika synnytti niin sanotun riemuvajeen (ks. esim. Laine & Kauppinen & Malm ym. tulossa 2023), jota nuoret täyttivät esimerkiksi järjestämällä juhlia ulkotiloissa ja tyhjissä asunnoissa (Laine & Kauppinen & Tani ym. tulossa 2023). Esille nousivat mediassa (esim. Helsingin Sanomat 15.7.2021; Helsingin Sanomat 16.8.2020) myös reivit ja undergroundbileet, joita toki oli ollut jo ennen korona-aikaakin (Laine & Tani ym. tulossa 2023). Riemuvajeeseen vastaamisen lisäksi underground-kulttuuri merkitsee monelle yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä (Tunderberg 2021).

Kun puhutaan nuorten korona-aikaisista tavoista ratkaista vapaa-aikaan liittyviä haasteita, ei voida myöskään sivuuttaa digitaalisia ympäristöjä ja verkkosovelluksia. Tiukkojen koronarajoitusten aikana nuoret saattoivat keskustella Discord-sovelluksen kautta ja samalla pelata, kuunnella musiikkia tai katsoa sarjaa yhdessä (Laine & Tani ym. tulossa 2023). Nuorisotutkimusseuran ensimmäisen koronatiedonkeruun5 mukaan nuorista yli puolet (58 %) kertoi ruutuaikansa lisääntyneen koronapandemian ensimmäisen puolen vuoden aikana. Pelaamiseen käytetty aika onkin kasvanut viime aikoina merkittävästi – ja tässä korona-ajalla on voinut olla suuri rooli (Kokko & Hämylä & Martin 2021). Myös nuorisotyö levittäytyi etenkin korona-ajan alussa entistä voimakkaammin erilaisille verkkoalustoille (Laine & Tani ym. tulossa 2023; Kivijärvi ym. 2022, 36). Vaikka digitaalisten alustojen kautta tavoitettiin nuoria melko hyvin, kaikilla ei kuitenkaan ollut halukkuutta tai vaadittavia ohjelmia ja laitteita, jotta esimerkiksi verkkovälitteisiin harrastuksiin pystyi osallistumaan (Kauppinen & Laine 2022, 65).

Visuaalinen nosto tekstistä: Tiukkojen koronarajoitusten aikana nuoret saattoivat keskustella Discord-sovelluksen kautta ja samalla pelata, kuunnella musiikkia tai katsoa sarjaa yhdessä.

Heikki Lauha (2022) tuo kuitenkin esille, ettei jako ”verkkovälitteiseen” ja ”todelliseen” maailmaan ole nuorten kohdalla välttämättä edes relevantti. Nuoret hahmottavat maailmaa digitaalisuuden kautta eri tavoin, ja heille esimerkiksi sosiaalisen median kautta tapahtuva yhteydenpito kavereihin on vain yksi monista sosiaalisuuden muodoista. Lauhan mukaan digitaalinen luovuus näkyy nuorten arjessa ja harrastamisessa tavalla, jota ei voida sivuuttaa. Digitaaliset alustat tarjoavat nuorille mahdollisuuden kuulua erilaisiin vapaa-ajan yhteisöihin, kuten toisella puolella maailmaa olevaan peliyhteisöön, joka voi olla jopa merkityksellisempi kuin fyysisesti lähellä olevat yhteisöt. (Lauha 2022.)

Kahdella näytöllä tietokonetta pelaava poika.

Kuva 3. Digitaaliset alustat tarjoavat nuorille mahdollisuuden kuulua erilaisiin vapaa-ajan yhteisöihin, jotka saattavat olla fyysisesti lähellä olevia yhteisöjä merkityksellisempiä. Nuorten elämässä digitaalisuus kietoutuu erottamasti arkeen ja "todelliseen" maailmaan. Kuva: Alex Haney, Unsplash. 

Säröt nuorten hyvinvoinnissa

Kuten tekstin alussa esitimme, olivat korona-ajan rajoitustoimet erityisen haitallisia juuri nuorten kannalta. Jaana Suvisaaren ja kumppaneiden (2022, 49) mukaan korona-aika vaikutti kielteisimmin nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyteen. Johanna Lammi-Taskula ja kollegat (2022, 172) tuovat esille, että korona-ajan harrastustoiminnan rajoitteet vähensivät nuorten mahdollisuuksia tavata ikätovereitaan ja saada heiltä sosiaalista tukea. Nuoruudessa ystävien tapaamisella on ainutlaatuinen merkitys, niin hyvinvoinnin kuin kasvun kannalta (mts. 172). Erilaisten vapaa-aikaan kohdistuvien rajoitusten taustalla oli toki terveysturvallisuus, mutta nuorten hyvinvoinnin kannalta voidaan pitää valitettavana, että ne kohdistuivat juuri yhdessä vietettävään aikaan. Valtaosa nuorista oli vuonna 2021 tyytyväisiä elämäänsä, mutta korona-aika laski tätä tyytyväisyyttä ja lisäsi yksinäisyyttä (Helakorpi & Kivimäki 2021). Nuorten elämäntyytyväisyyttä ensimmäisenä koronavuonna tarkastelleet Lahtinen ja kollegat (2022, 58) havaitsivat matalamman elämäntyytyväisyyden olevan ennen kaikkea yhteydessä kokemuksiin niukentuneista toimeentulon edellytyksistä ja terveyspalveluihin hakeutumatta jättämisestä.

Visuaalinen nosto tekstistä: Korona-ajan harrastustoiminnan rajoitteet vähensivät nuorten mahdollisuuksia tavata ikätovereitaan ja saada heiltä sosiaalista tukea.

Myös Terhi Aalto-Setälä ja kumppanit (2021) nostavat esille kolhut, joita nuorten hyvinvointi ja erityisesti mielenterveys korona-aikana saivat. Heidän mukaansa noin neljännes tytöistä ja joka kymmenes poika kertoi kokevansa yksinäisyyttä melko usein tai jopa jatkuvasti, mikä on enemmän kuin aikana ennen koronaa (mt.). Suvi Parikan ja kollegojen (2022, 173) mukaan yksinäisyyden kokemukset olivat lisääntyneet helmi–maaliskuussa 2021 yli puolella korkeakouluopiskelijoista. Heidän joukostaan erottuivat juuri opintonsa aloittaneet ja yksin vastikään muuttaneet naisopiskelijat, joiden joukossa yksinäisyyttä oli kokenut useampi kuin kolme neljästä (mt.). Kuviossa 3 näkyy Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen aineistossa havaittu vapaa-ajan tyytymättömyyden yhteys yksinäisyyteen korona-aikana. Tulosten mukaan 81 prosenttia niistä nuorista, jotka ovat erittäin tyytyväisiä vapaa-aikaansa, ei ole tuntenut yksinäisyyttä. Vastaavasti 57 prosenttia niistä nuorista, jotka ovat tyytymättömiä vapaa-aikaansa, on tuntenut yksinäisyyttä. Tulokset viittaavat kaverisosiaalisuuden merkityksellisyyteen nuoren mieluisassa vapaa-ajassa.

Visuaalinen nosto tekstistä: Valtaosa nuorista oli vuonna 2021 tyytyväisiä elämäänsä, mutta korona-aika laski tätä tyytyväisyyttä ja lisäsi yksinäisyyttä.

Harrastusten keskeytyminen oli osalle nuorista pettymys. Mikko Salasuon ja Jenni Lahtisen (2021) mukaan kolme kymmenestä nuoresta koki harrastamisen keskeytymisen korona-aikana erittäin kielteiseksi. Harrastamisen keskeytymisen voidaan katsoa vaikuttaneen jonkin verran myös nuorten vapaa-ajan tyytyväisyyteen, joka laski verrattuna koronaa edeltävään aikaan (mt.) Huolimatta siitä, että monet nuoret tapasivat toisiaan digitaalisissa tiloissa ja kasvokkain myös koronarajoitusten aikana, vaikutti harrastusten keskeytyminen nuorten yksinäisyyden lisääntymiseen (Kauppinen & Lahtinen & Haikkola 2021). Nuorten yksinäisyys taas on yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen (Suvisaari ym. 2022, 50).

Vaakapylväsdiagrammissa esitetään taustamuuttujittain tulokset kysymykseen nuorten yksinäisyyden kokemuksesta ja tyytymättömyydestä vapaa-aikaan.

Kuvio 3. Koronatiedonkeruun kierroksilla 1–4 kysyttiin 12–24-vuotiailta nuorilta tyytyväisyydestä vapaa-aikaansa kouluarvosana-asteikolla 4–10 sekä sitä, olivatko he tunteneet itsensä yksinäiseksi asteikolla täysin ja jokseenkin eri tai samaa mieltä. ”Ei kumpikaan” -vastaajat ovat kuviossa harmaalla. Prosenttiluvut ovat pyöristettyjä. Kuvio suurenee klikkaamalla.

Täytyy kuitenkin muistaa, että nuoret ovat hyvin moninainen ryhmä ja monenlaisia ovat myös heidän tilanteensa. Osa nuorista koki itsensä erittäin tyytyväiseksi vapaa-aikaansa myös korona-ajassa, ja kuten taulukko 3 osoittaa, näistä nuorista selkeästi pienempi osa oli kokenut yksinäisyyttä kuin vapaa-aikaansa tyytymättömät tai tyytyväiset. Nuoret myös suhtautuivat erilaisista rajoitustoimenpiteistä seuranneisiin tilanteisiin hyvin eri tavoin. Esimerkiksi Salasuo ja Lahtinen (2021) tuovat esille, etteivät kaikki mieltäneet harrastuksen keskeytymistä harmillisena, päinvastoin. Osalle nuorista harrastustoiminnan keskeytyminen oli mieluisaa (mt.). Myös Sofia Laine, Eila Kauppinen, Sirpa Tani ja Karla Malm (tulossa 2023) tuovat esille, että osa nuorista koki korona-aikaisen kotiin jäämisen helpottavana. He kuitenkin muistuttavat, etteivät kaikki nuoret jää kotiin sen vuoksi, että kotona oleminen on mielekästä. Osa nuorista jää kotiin, koska kodin ulkopuolinen maailma tuntuu luotaantyöntävältä tai saattaa jopa konkreettisesti tuottaa ikäviä kokemuksia. (Mt.) Osa nuorista kokee harrastamisen yhteydessä kiusaamista, syrjintää tai häirintää (Berg & Lehtonen & Salasuo 2020). Nuorisotutkimusseuran koronatiedonkeruun aineistosta käy ilmi, että noin kymmenesosa nuorista koki harrastustoiminnan keskeytymisen myönteisenä asiana (Salasuo & Lahtinen 2021).

Koti ei kuitenkaan ole kaikille nuorille pakopaikka. Johanna Hietamäen ja kumppaneiden (2022, 73–74) mukaan nuoret kokivat vuonna 2021 enemmän henkistä ja fyysistä väkivaltaa vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten taholta kuin vuonna 2019 (ks. myös Murto ym. 2021). Näille nuorille esimerkiksi hengailu julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa saattoi olla kotona oleilua turvallisempaa tarttuvasta viruksesta huolimatta.

Yhteenveto ja suosituksia

Korona-aika ja sitä seuranneet rajoitukset kohdistuivat monessa suhteessa erityisen rajusti nuoriin ikäluokkiin kaventamalla merkityksellistä vapaa-aikaa ja sosiaalista olemista. Harrastuspaikkoja sekä nuorisotiloja suljettiin, ja myös muihin kasvokkaisiin kohtaamisiin kohdistettiin rajoituksia. On mahdollista, ja jopa todennäköistä, että nuorten kohdalla korona-aikaisen eristämisen seuraukset tulevat näkyviin vasta ajan kuluessa (ks. Malm ym. tulossa 2023). Tässä kirjoituksessa olemme halunneet kiinnittää huomion mielekkääseen vapaa-aikaan merkittävänä osa-alueena nuorten kestävän hyvinvoinnin kannalta. Haluamme peräänkuuluttaa nuorten mahdollisuutta päättää itse, miten he haluavat vapaa-aikaansa viettää (ks. Kauppinen & Laine 2022, 68). Nuorten vapaa-ajan on oltava nuorten näköistä, ja aikuisten velvollisuus on varmistaa, että nuorten hyvinvointia tukeva, nuorten näköinen vapaa-aika on mahdollista.

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin (2022) tavoitteena vuoden 2023 eduskuntavaaleissa on kiinnittää päättäjien huomio nuorten hyvinvointiin. Nuorten hyvinvoinnissa on niin koronarajoitusten aikakaudella kuin sitä ennenkin ollut nähtävissä huolestuttavia merkkejä, kuten mielenterveysongelmien lisääntyminen (ks. esim. Aalto-Setälä ym. 2021). Allianssi ehdottaa, että seuraavassa hallitusohjelmassa nuorten hyvinvoinnille kirjattaisiin selkeä määritelmä ja tavoitteeksi otettaisiin nuorten hyvinvoinnin palauttaminen vähintään pandemiaa edeltävälle tasolle. Haluamme muistuttaa yhdessä Allianssin kanssa, että nuorten hyvinvointi on jokaisen asia. Koska merkityksellinen ja monipuolinen vapaa-aika on keskeinen osa nuorten hyvinvointia, esitämme seuraavat suositukset:

1. Vapaa-ajan merkitys nuorten hyvinvoinnille on tunnustettava.

Nuoret tulevat erilaisista lähtökohdista, ja osalla heistä on muita rajatummat mahdollisuudet osallistua mielekkääseen vapaa-aikaan. Näille nuorille tulee tarjota erityistä huomiota ja tukea, jotta hyvinvointia luova vapaa-aika olisi mahdollista. Hyvä vapaa-aika tarkoittaa eri nuorille eri asioita – nuorten on annettava määritellä se itse. Nuoria on kuultava erilaisissa vapaa-aikaan liittyvissä kysymyksissä, ja heille on tarjottava hyvän vapaa-ajan tukemiseksi monenlaisia tiloja ja muotoja. (Ks. myös. Kauppinen & Laine 2022, 68.) Erilaisia vapaa-ajan muotoja ei tule arvottaa, vaan niitä on kohdeltava vaihtoehtoisina ja toisiaan täydentävinä nuorten hyvinvointia tukevina toiminnan ja toimettomuuden ulottuvuuksina.

2. Nuorille on taattava monipuoliset vapaa-ajan tilat ja niihin riittävästi turvallisia aikuisia.

Tämä on toteutettava nuorten yksityisyys ja oman tilan tarve huomioiden. Kaupunkisuunnittelussa on otettava huomioon nuorten oikeus julkiseen ja puolijulkiseen tilaan, ja ne on järjesteltävä salliviksi ja kutsuviksi myös nuorille. Nuorisotilojen määrä on pitkällä aikavälillä supistunut (ks. Kivijärvi ym. 2022, 21). Nuorisotalojen ja -tilojen määrää ei kuitenkaan tule vähentää – päinvastoin. Niitä on sijoitettava lähelle käyttäjiä. Nuorisotalot ja -tilat tarjoavat nuorille turvallisen ja matalan kynnyksen paikan hengailla ja harrastaa sekä kohtaamisia luotettavien aikuisten kanssa myös tilanteissa, joissa kotona ei ole hyvä olla. Myös muussa julkisessa ja puolijulkisessa tilassa tulee olla riittävästi nuorille turvallisia aikuisia. Esimerkiksi liikkuva ja jalkautuva nuorisotyö tekevät tärkeää työtä mennessään niihin tiloihin, joita nuoret omaehtoisessa vapaa-ajassaan suosivat (ks. Tormulainen & Kauppinen 2022, 10–12). Myös verkkonuorisotyön tarve on korostunut ajassa, jossa nuorten sosiaaliset suhteet ja vapaa-aika kietoutuvat yhä enenevissä määrin digitaalisiin tiloihin. Nuorille aikuisille on perustettava omia, maksuttomia vapaa-ajan tiloja, sillä heidän vapaa-ajan tarpeensa eroavat nuorempien ikäryhmien tarpeista. Järjestöjen tarjoamat vapaa-ajan vieton mahdollisuudet on tärkeä ottaa huomioon nuorten hyvinvointia tukevaa vapaa-aikaa edistettäessä. Ne täydentävät hyvin julkisen sektorin ja kaupallisten toimijoiden tarjoamia vaihtoehtoja.

3. Tulevaisuudessa mahdollisesti sovellettavien rajoitusten on oltava nuorten hyvinvointia tukevan vapaa-ajan kannalta kohtuullisia.

Nuoruus on erityinen ja ainutlaatuinen ikäkausi, jolloin vertaissuhteilla ja yhdessäololla on tärkeä rooli. Nuorten keskinäisiä kohtaamisia on vaalittava myös poikkeusolojen aikana. Nuoruuteen kuuluu tärkeitä siirtymiä, ja näihin siirtymiin yhteisöllisiä tapahtumia, juhlia, joita rajoitusten ei tulisi estää. Nuoria on kuunneltava ja kuultava mahdollisia rajoituksia laadittaessa. Pandemian tai pandemioiden aikana on turvattava myös vanhempien nuorten oikeus harrastaa. Matalan kynnyksen harrastamisesta ei tule jatkossa tinkiä, sillä siitä tinkiminen vie osalta nuorista ainoan tavan osallistua itseään kiinnostavan toimintaan. Nuorisotaloja ei tule sulkea kokonaan. Tulevaisuuden mahdollisissa poikkeusoloissa on löydettävä tapoja mahdollistaa nuorisotaloissa edes pienten ryhmien kohtaamiset – niiden, joille nuorisotalotoiminta ja talojen aikuiset ovat hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä. Vapaa-ajan tilojen sulkeminen ja nuorten eristäminen toisistaan aiheuttavat nuorten hyvinvointiin monenlaisia säröjä, joihin meillä ei yhteiskuntana ole varaa.

Viitteet

Harrastamisen Suomen malli on opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamuoto, jossa tarkoituksena on mahdollistaa kaikille lapsille ja nuorille heidän toiveidensa mukainen, maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Toimintamallia toteutetaan yhdessä harrastuksia tuottavien tahojen kanssa. 

2 Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus (2022). Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus käsittelee 7–29-vuotiaiden vapaa-aikaa painottuen mediaan, harrastamiseen ja liikuntaan. Tutkimus julkaistaan säännöllisesti kahden vuoden välein ja sisältää laajan tilasto-osion sekä yksityiskohtaisempia tutkimusartikkeleja.

3 Nuorten paikkataju ja huolet koronan aikakaudella ja sen jälkeen (2021–2023) -tutkimushankkeen tarkoituksena on tehdä näkyväksi, missä ja miten nuoret liikkuvat koronapandemian aikakaudella vapaa-ajallaan kaupunkiympäristössä sekä selvittää nuorten eri paikkoihin liittämiä mielikuvia ja kokemuksia. Kokemukset ja mielikuvat voivat yhtäältä olla myönteisiä ja turvallisia, toisaalta luoda turvattomuutta tai ajaa tilanteeseen, jossa nuoren kokemukset vaikuttavat hänen hyvinvointiinsa kielteisesti. Tätä kautta rakennetaan ymmärrystä siitä, miten nuorisotyön universaalit palvelut voivat vastata koronan aiheuttamaan nuorten pahoinvointiin. Hanketta ovat rahoittaneet Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen ja Tampere.

4 Nuorten nimet on tutkimuseettisistä syistä vaihdettu, jotta nuoria ei tunnistettaisi. Kaikki haastattelut on tehty osana Nuorten paikkataju ja huolet koronan aikakaudella ja sen jälkeen (2021–2023) -tutkimushanketta.

5 Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana (2020–2023) -hankkeessa selvitetään toistuvien tiedonkeruu kertojen avulla, miltä koronatilanne ja sen pitkittyminen vaikuttavat nuorten näkökulmasta ja millaisia ovat heidän keinonsa selvitä siitä, miten he kokivat erilaiset rajoitustoimet ja niiden vaikutukset arkeensa ja hyvinvointiinsa sekä mitä palveluita nuoret ovat käyttäneet korona-aikana.

Kirjoittajat

Anni Nyyssölä.

Anni Nyyssölä
VTM, tutkija

Kirjoittaja on toimintaterapeutti ja valmistunut hiljattain Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi. Hän työskentelee tutkijana Nuorisotutkimusverkoston hankkeissa. Nuorten kokemukset korona-ajasta ja korona-ajan kaupunki­tilasta ovat tulleet hänelle tutuiksi Nuorten paikkataju ja huolet (2020–2023) -hankkeen kautta.

Joel Manner.

Joel Manner
VTM, tilastotutkija

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston sosiaali­tieteiden maisteri, joka on suuntautunut aineistojen ja tilastollisten menetelmien käyttöön. Hän työskentelee tutkijana Nuorisotutkimusverkoston hankkeissa.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön logo.

Tässä tekstissä on hyödynnetty tutkimusaineistoja, jotka on tuotettu Opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston Nuorisotutkimusseuralle myöntämillä erityisavustuksilla.

Lähteet

Aalto-Setälä, Terhi & Suvisaari, Jaana & Appelqvist-Schmidlechner, Kaija & Kiviruusu, Olli (2021) Pandemia ja nuorten mielenterveys – Kouluterveyskysely. Tutkimuksesta tiiviisti 55/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-738-8 (Viitattu 19.1.2023.)

Berg, Päivi & Lehtonen, Kati & Salasuo, Mikko (2020) ”Siitä on pikemminkin vaiettu”. Kirjoituksia kiusaamisesta, syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta lasten ja nuorten
liikunnassa ja urheilussa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 151. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/kuvat/verkkojulkaisut/kirjoituksia_kiusaamisesta_syrjinnasta_ja_epaasiallisesta_kohtelusta_web.pdf (Viitattu 12.10.2022.)

Berg, Päivi & Salasuo, Mikko (2017) Liikkuva luokka – liikunnan harrastaminen kunnon kansalaisuutena. Yhteiskuntapolitiikka 82 (3), 251–261.

Hakoköngäs, Eemeli & Puhakka, Riikka (2021). Happiness from Nature? Adolescents’ Conceptions of the Relation between Happiness and Nature in Finland. Leisure Sciences. https://doi.org/10.1080/01490400.2021.1877584 (Viitattu 18.11.2022.)

Helakorpi, Satu & Kivimäki, Hanne (2021) Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt. Tilastoraportti 30/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 17.9.2021. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021. (Viitattu 12.10.2022.) https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143063/ktk_tilastoraportti2021_2021-09-09_kuviot_kuvana.pdf?sequence=1&isAllowed=

Helfer, Alix & Myllyniemi, Sami (2022) Asuinpaikan yhteys nuorten kokemuksiin korona-ajasta. Nuorisotutkimusverkoston Poikkeusolot -nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja. Näkökulma 88. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma88 (Viitattu 12.10.2022.)

Helsingin Sanomat (15.7.2021) Post Bar avaa ”turvallisen” ulkoilmaklubin Verkkosaareen, josta on tullut luvattomien juhlien keskittymä. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008122126.html (Viitattu 9.12.2022.)

Helsingin Sanomat (16.8.2020) Teknobileiden yöllinen melu työllistää poliisia, valitukset lisääntyneet – Satamasaaressa kesämajaa pitävän Pirkko Höltän mitta on täynnä ”laittomista reiveistä”. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006603174.html (Viitattu 9.12.2022.)

Hietamäki, Johanna & Nipuli, Suvi & Peltonen, Joonas & Helenius, Jenni & Vuorenmaa, Maaret (2022) Turvallisuus ja lähisuhdeväkivalta. Teoksessa Laura Kestilä & Satu Kapiainen & Merita Mesiäislehto & Pekka Rissanen (toim.) Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen: Asiantuntija-arvio, kevät 2022. Raportti 04 / 2022. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 72–84.

Huhta, Helena (2015) ”Pitää pään kasassa työttömyysaikana” Liikunta työttömien nuorten arjessa. Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 167. Helsinki.

Kauppinen, Eila & Laine, Sofia (2022) Nuorten harrastusten ja vapaa-ajan merkityksiä kestävän hyvinvoinnin näkökulmasta korona-aikana. Teoksessa Marjatta Kekkonen & Mika Gissler & Päivi Känkänen & Anna-Maria Isola (toim.) Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan. Nuorten elinolot -vuosikirja 2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 87–102.

Kauppinen, Eila & Lahtinen, Jenni & Haikkola, Lotta (2021) Nuorten yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät korona-aikana. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, Näkökulma 80. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma80 (Viitattu 12.10.2022.)

Kivijärvi, Antti & Kauppinen, Eila & Kiilakoski, Tomi & Juha Leskinen (2022) Hidasta kasvua ja lisääntyviä vastuita – Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2021. Nuorisotutkimusseuran/ Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 238. Hidasta kasvua ja lisääntyviä vastuita, kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2021 (nuorisokanuuna.fi) (Viitattu 17.12.2022.)

Kokko, Sami & Hämylä, Riikka & Martin, Leena (toim.) (2021) Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2020. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 1.
https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2021/05/Nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-LIITU-tutkimuksen-tuloksia-2020.pdf (Viitattu 17.12.2022.)

Lahtinen, Jenni & Laine, Riku & Haikkola, Lotta & Kauppinen, Eila & Pitkänen, Tuuli (2022) Nuorten tyytyväisyys elämään korona-ajan ensimmäisenä vuonna. Teoksessa Marjatta Kekkonen & Mika Gissler & Päivi Känkänen & Anna Maria Isola (toim.) Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan. Nuorten elinolot -vuosikirja 2022. Helsinki: Nuorisotutkimusseura & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Valtion nuorisoneuvosto, 50–61.

Laine, Sofia (2021) Jokaiselle nuorelle harrastus, mielekästä tekemistä ja kaveri. Nuorisotutkimusverkoston Arviointitutkimus ja nuoriso 2.0 -kirjoitussarja. Näkökulma 83. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma83 (Viitattu 12.10.2022.)

Laine, Sofia & Kauppinen, Eila & Malm, Karla & Hoikkala, Tommi & Nyyssölä, Anni & Jurvanen, Susanna (tulossa 2023) Suositukset ja toimenpide-ehdotukset. Teoksessa Sofia Laine & Eila Kauppinen & Karla Malm & Tommi Hoikkala (toim.) Nuoruus korona-ajan kaupungissa. Tutkimus nuorten vapaa-ajasta, jalkautuvasta nuorisotyöstä ja huolikasaumista. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

Laine, Sofia & Kauppinen, Eila & Tani, Sirpa & Malm, Karla (tulossa 2023) Koti kouluna, hengailun paikkana ja yksityisenä tilana korona-ajassa. Teoksessa Sofia Laine & Eila Kauppinen & Karla Malm & Tommi Hoikkala (toim.) Nuoruus korona-ajan kaupungissa. Tutkimus nuorten vapaa-ajasta, jalkautuvasta nuorisotyöstä ja huolikasaumista. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

Laine, Sofia & Malm, Karla & Kauppinen, Eila & Jurvanen, Susanna (tulossa 2023) Korona-aaltoja, rajoituksia, rokotuksia, maskeja. Nuorten vapaa-aika koronakaupungissa. Teoksessa Sofia Laine & Eila Kauppinen & Karla Malm & Tommi Hoikkala (toim.) Nuoruus korona-ajan kaupungissa. Tutkimus nuorten vapaa-ajasta, jalkautuvasta nuorisotyöstä ja huolikasaumista. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

Laine, Sofia & Tani, Sirpa & Kauppinen, Eila & Malm, Karla & Ahlstedt, Eliisa (tulossa 2023) Hengailu korona-ajan kaupungissa. Teoksessa Sofia Laine & Eila Kauppinen & Karla Malm & Tommi Hoikkala (toim.) Nuoruus korona-ajan kaupungissa. Tutkimus nuorten vapaa-ajasta, jalkautuvasta nuorisotyöstä ja huolikasaumista. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

Lammi-Taskula, Johanna & Lindberg, Päivi & Närvi, Johanna & Kauppinen, Timo & Gissler, Mika & Hakulinen, Tuovi & Hauhio, Nora & Helenius, Jenni & Hietanen-Peltola, Marke & Jahnukainen, Johanna & Eriksson, Pia & Utriainen, Siiri &Weckroth, Niina & Saariluoma, Lotta & Kiviruusu, Olli & Aalto-Setälä, Terhi (2022) Lapset, nuoret ja perheet. Teoksessa Laura Kestilä & Satu Kapiainen & Merta Mesiäislehto & Pekka Rissanen (toim.) Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, kevät 2022. Raportti 4/2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 168–186. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144268/THL_Rap4_2022_Covid-seuranta_kevat_2022_web.pdf?sequence=4&isAllowed=y (Viitattu 12.10.2022.)

Lauha, Heikki (2022) Digitaaliset mahdollisuuksien maisemat ja tuoreen kosketuksen sukupolvi. Paneelikeskustelu Nuorisotutkimuspäivillä 9.11.2022.

Malm, Karla & Laine, Sofia & Kauppinen, Eila (tulossa 2023). Yhteenveto: Nuorten vapaa-aika, jalkautuva nuorisotyö ja huolikasaumat 2020–2022. Teoksessa Sofia Laine & Eila Kauppinen & Karla Malm & Tommi Hoikkala (toim.) Nuoruus korona-ajan kaupungissa. Tutkimus nuorten vapaa-ajasta, jalkautuvasta nuorisotyöstä ja huolikasaumista. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

Martikainen, Jari & Sakki, Inari (2021) How newspaper images position different groups of people in relation to the COVID-19 pandemic: A social representations approach. Journal of community and applied social psychology 4 (31) https://doi.org/10.1002/casp.2515 (Viitattu 18.11.2022.)

Murto, Tiina & Berglund, Mari & Sakellari, Evanthia & Lahti, Mari (2021) Domestic violence at “home sweet home”- More education and technology-based solutions needed in pandemic. Sexual and Reproductive Healthcare 30:100675. PMID: 34741841; PMCID: PMC8564214. https://doi.org/10.1016/j.srhc.2021.100675

Neuvonen, Marjo & Lankia, Tuija & Kangas, Katja & Koivula, Johanna & Nieminen, Markku & Sepponen, Anne-Mari & Store, Ron & Tyrväinen, Liisa (2022) Luonnon virkistyskäyttö 2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 41/2022. Helsinki: Luonnonvarakeskus.

Nyyssölä, Anni (2022) Sukupuolikulttuuriset rajanvedot kaupunkitilassa: tyttöihin kohdistuva seksuaalinen maine ja häirintä kontrollin muotona. Maisterintutkielma, Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/350244/Nyyssola_Anni_tutkielma_2022.pdf?sequence=2&isAllowed=y (Viitattu 17.11.2022.)  

Nyyssölä, Anni & Jurvanen, Susanna & Saarikkomäki, Elsa & Tolonen, Tarja (tulossa 2023) Nuorten kohtaama syrjintä ja häirintä korona-ajan kaupunkitilassa. Teoksessa Sofia Laine & Eila Kauppinen & Karla Malm & Tommi Hoikkala (toim.) Nuoruus korona-ajan kaupungissa. Tutkimus nuorten vapaa-ajasta, jalkautuvasta nuorisotyöstä ja huolikasaumista. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

Parikka, Suvi & Klemetti, Reija & Ikonen, Jonna & Holm, Noora & Junttila, Niina (2022) Korkeakouluopiskelijoiden yksinäisyyden kokemus ja psyykkinen kuormittuneisuus koronaepidemian kolmannen aallon aikana. Teoksessa Marjatta Kekkonen & Mika Gissler & Päivi Känkänen & Anna-Maria Isola (toim.) Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan. Nuorten elinolot -vuosikirja 2022. Helsinki: Nuorisotutkimusseura & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Valtion nuorisoneuvosto, 167–178.

Puhakka, Riikka (2021). Halauksessa metsässä: Luonto opiskelijoiden hyvinvoinnin lähteenä. Sirene-blogi. https://www.sirene.fi/blog/halauksessa-metsassa-luonto-opiskelijoiden-hyvinvoinnin-lahteena/ (Viitattu 18.11.2022)

Salasuo, Mikko & Lahtinen, Jenni (2021) ”Edelleen harmittaa” – Nuorten kokemus harrastamisen keskeytymisestä korona-aikana ja sen yhteys vapaa-ajan tyytyväisyyteen. Nuorisotutkimusverkoston Poikkeusolot -nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja. Näkökulma 79. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma79 (Viitattu 12.10.2022.)

Salasuo, Mikko & Tarvainen, Kai & Myllyniemi, Sami (2021) Yhdeksällä nuorella kymmenestä on jokin harrastus. Teoksessa Mikko Salasuo (toim.) Harrastamisen äärellä – Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö & Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 233, 37–50.

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi (2022) Tavoitteemme eduskuntavaaleissa. https://nuorisoala.fi/vaikuttaminen/miten-me-allianssissa-vaikutamme/tavoitteemme-eduskuntavaaleissa/ (Viitattu 30.11.2022.)

Suvisaari, Jaana & Aalto-Setälä, Terhi & Kiviruusu, Olli & Parikka, Suvi & Koskela, Timo (2022) Mielenterveys. Teoksessa Laura Kestilä & Satu Kapiainen & Merta Mesiäislehto & Pekka Rissanen (toim.) Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, kevät 2022. Raportti 4/2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 42–51. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-865-1 (Viitattu 12.10.2022.)  

Tarvainen, Kai & Manner, Joel. (2023). Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen tilasto-osio. Teoksessa Sinikka Aapola-Kari (toim.) Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2022. Opetus- ja kulttuuriministeriö & Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto.

Tormulainen, Aino & Kauppinen, Eila (2022) Liikkuen läsnä, hetkessä teille. Tutkimusraportti liikkuvasta nuorisotyöstä. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 173. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 146. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/liikkuen-lasna-hetkessa-teille-2022-final.pdf (Viitattu 16.12.2022.)

Tunderberg, Oskar (2021) Undergroundin spektaakkeli: suomalainen underground 2010-luvulla. Maisterintutkielma, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76716 (Viitattu 19.1.2023.)

Yle Uutiset (16.12.2022) Laki kieltää turhan autoilun, mutta poliisin tulkinta vaihtelee – Aatu Salminen, 18: ”Ei saa ajaa kolmea kertaa torin ympäri tai tulee sakot”. https://yle.fi/a/74-20008809 (Viitattu 16.12.2022.)