Euroopan historiassa koettiin uusi käännekohta, kun Venäjä aloitti sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022. Muutaman päivän mittaiseksi ennustettu hyökkäys käynnisti sarjan poikkeuksellisia tapahtumia, eikä tätä Näkökulma-tekstiä kirjoitettaessa sodalle näkynyt vielä loppua. Kysymykset joukkotuhoaseista ja sotilaallisesta uhasta nousivat julkiseen keskusteluun yli kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen (The Ulkopolitist 2022 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)).
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut uudenlaista epävarmuutta maailmanpoliittisesta tilanteesta. Uusi poikkeustila on näkynyt niin ikään suomalaisten kohonneessa Nato-myönteisyydessä (EVA 2022 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)) ja maanpuolustustahdossa. Maaliskuussa 2022 kolme neljästä suomalaisesta katsoi, että suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta (Helsingin Sanomat 2022 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)). Myös länsimaiden asettamien talouspakotteiden sekä Ukrainan elintarvikeviennin vaikeuksien ennustettiin nostavan hintoja kotimaassa (Euro ja talous 2022 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)).
Toistaiseksi nuorten tuntemuksia Ukrainan kriisistä ei ole paljoa tutkittu. Keväällä 2022 Valtioneuvoston (2022 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)) toteutettaman Kansalaispulssi-kyselyn mukaan alle 30-vuotiaat kokivat vähemmän huolta Ukrainan kriisistä suhteessa vanhempiin ikäryhmiin. Esimerkiksi noin 60 prosenttia 15–29-vuotiaista koki kriisillä olevan vähän tai ei lainkaan vaikutuksia omaan henkiseen hyvinvointiinsa.
Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hanke
Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen tuloksia on raportoitu syksystä 2020 alkaen Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjassa.
Tutkimuksessa selvitetään, miltä koronatilanne ja sen pitkittyminen vaikuttavat nuorten näkökulmasta, millaisia ovat heidän keinonsa selvitä siitä, miten he kokivat erilaiset rajoitustoimet ja niiden vaikutukset arkeensa ja hyvinvointiinsa sekä mitä palveluita nuoret ovat käyttäneet korona-aikana.
Tulosten raportointi verkkojulkaisujen muodossa mahdollistaa nuorten hyvinvointia ja sen vajeita koskevan tutkimustiedon tuomisen tuoreeltaan poliittisen päätöksenteon tueksi.
Toistuvat, puhelinhaastatteluina toteutetut aineistonkeruukierrokset muodostavat ainutlaatuisen seuranta-aineiston, jonka avulla nuorten tilanteen vaihteluja on mahdollista tarkastella koronatilanteen pitkittyessä.
Vastaajia kussakin aineistonkeruussa on ollut noin tuhat.
Ensimmäinen aineistonkeruu toteutettiin jo alkusyksyllä 2020, kun pandemia-aikaa oli Suomessa eletty vajaat puoli vuotta. Muutaman kuukauden välein toteutettuja aineistonkeruita on tehty yhteensä viisi, joista viimeisin toteutettiin marras-joulukuussa 2022. Neljänteen ja viideen aineistonkeruuseen on sisällytetty uusia kysymyksiä epävarmuuden ja turvattomuuden tunteista muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Lisätietoja aineistoista löytyy tutkimushankkeen sivuilta.
Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.
Nuorisotutkimusseura on seurannut 12–24-vuotiaiden hyvinvointia ja näkemyksiä korona-aikana jo neljän kyselykierroksen verran koronakriisin alusta aina Venäjän hyökkäyssodan alkuun asti. Nuoria haastateltiin puhelimitse strukturoidulla lomakehaastattelulla keväällä 2022 sekä koronaan liittyvistä asioista että maailmanpoliittisista kysymyksistä. Tämän lisäksi on hyödynnetty vertailutietoa Nuorisotutkimusseuran vuonna 2010 toteuttamasta Nuorisobarometristä, jossa tiedusteltiin nuorison näkemyksiä maanpuolustuksesta. Näin on saatu tuloksille vertailutietoa aiemmasta tutkimuksesta.
Näkökulman tarkoituksena on valottaa Suomessa asuvien nuorten huolia sekä tuntemuksia Venäjän hyökättyä Ukrainaan keväällä 2022. Tekstissä tarkastellaan, miten muuttunut maailmapoliittinen tilanne vaikutti nuorten turvattomuuden tai epävarmuuden kokemuksiin; keskeisimpinä tarkastelunkohteina ovat joukkotuhoaseet, sotilaallinen hyökkäys Suomeen ja maailmanpoliittinen tilanne. Lisäksi nuorisolta kysyttiin maan aseelliseen puolustukseen liittyviä näkemyksiä. Tekstissä kuvaillaan myös nuorten toiveita ja heidän näkemyksiään tulevaisuudesta epävarmassa ajassa.
Aineisto
Nuorten puhelinhaastatteluvastauksia tarkasteltiin monitieteisen nuorisotutkimuksen viitekehyksessä kvantitatiivisin menetelmin ja havainnollistettiin avovastauksilla. Taustamuuttujina käytettiin nuorten ilmoittamaa sukupuolta, ikää, äidinkieltä ja vastaajien tämänhetkistä oppilaitosta. Tutkimuksen toteutuksesta on kerrottu tarkemmin Miten koronatiedonkeruun 4. kierros toteutettiin -sivulla.
Epävarmuutta ja turvattomuutta maailmanpoliittisesta tilanteesta, sotilaallisesta hyökkäyksestä Suomeen, maahanmuuttajien määrän lisääntymisestä, ihmisestä johtuvasta ilmastonmuutoksesta, kulkutaudeista (kuten koronapandemiasta), maailmantaloudesta ja nuorten syrjäytymisestä tiedusteltiin kysymyksellä ”Kuinka paljon koet epävarmuutta tai turvattomuutta seuraavien asioiden takia?”. Vastausvaihtoehdot olivat erittäin paljon, melko paljon, ei paljon eikä vähän, melko vähän ja erittäin vähän tai ei ollenkaan. Tilastollisten merkitsevyyksien tarkastelua varten oppiasteittain sekä vuosien 2010 ja 2022 välillä vastaukset luokiteltiin viisiportaisista kolmiportaisiksi niin, että erittäin paljon ja melko paljon yhdistettiin, samoin kuin melko vähän ja erittäin vähän tai ei ollenkaan.
Puhelinhaastattelu päätettiin avoimeen kysymykseen ”Millaisia toiveita sinulla on tällä hetkellä?”. Kysymykseen vastasi yhteensä 664 vastaajaa. Tekstiin on nostettu näkökulman kannalta oleellisimpia avovastauksia.
Turvallisuuspoliittista asennetta ja erityisesti aseellista maanpuolustustahtoa kysyttiin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (2022) kysymystä mukaillen seuraavasti: ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestäsi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?” Vastausvaihtoehdot olivat kyllä olisi, ei olisi tai en osaa sanoa.
Vastaajien suhtautumista omaan, Suomen, Euroopan ja maailman tulevaisuuteen selvitettiin kysymyksellä ”Kuinka optimistisesti tai pessimistisesti suhtaudut seuraaviin asioihin?”. Vastausvaihtoehdot olivat erittäin optimistisesti, jokseenkin optimistisesti, en optimistisesti enkä pessimistisesti, jokseenkin pessimistisesti tai erittäin pessimistisesti.
Epävarmuus ja turvattomuus sukupuolisidonnaisia
Turvattomuuden ja epävarmuuden tunteita maailmanpoliittisesta tilanteesta koki vajaa puolet (44 %) naisista joko paljon tai melko paljon; miehistä vastaava osuus oli yksi neljäsosa (25 %). Naisista kolmasosa (35 %) oli melko tai erittäin paljon huolissaan sotilaallisesta hyökkäyksestä Suomeen sekä joukkotuhoaseista, kun taas miehistä vastaava osuus oli kahdeksasosa (13 %). Kuviossa 1.1 on esitetty näiden vastausten jakaumat.
Koettu epävarmuuden ja turvattomuuden tunne nuorten syrjäytymisestä, ilmastonmuutoksesta ja maailmanpoliittisesta tilanteesta kasvoi iän ja oppiasteen myötä. Tämän lisäksi nuoret kokivat jonkin verran enemmän epävarmuutta ja turvattomuutta liittyen ihmisestä johtuvaan ilmastomuutokseen: naisista yli puolet (51 %) koki melko tai erittäin paljon huolta ilmastonmuutoksesta, ja miehistä vastaava osuus oli noin viidesosa (21 %).
Koettu epävarmuuden ja turvattomuuden tunne nuorten syrjäytymisestä, ilmastonmuutoksesta ja maailmanpoliittisesta tilanteesta kasvoi iän ja oppiasteen myötä.
Tarkasteltavista ikäluokista nuorimmat vastaajat kokivat vähemmän epävarmuuden ja turvattomuuden tunteita verrattuna vanhempiin vastaajiin. Epävarmuutta tai turvattomuutta maailmanpoliittisesta tilanteesta koki paljon 15–19-vuotiaista vastaajista kolmasosa (28 %), kun taas yli puolet (53 %) koki tuntevansa vain vähän epävarmuutta. Vajaa puolet 20–24-vuotiaista vastasi tuntevansa paljon epävarmuuden tai turvattomuuden tunnetta maailmanpoliittisesta tilanteesta, hieman yli puolet nuorten syrjäytymisestä, ja vajaa puolet (40 %) tunsi huolta ilmastonmuutoksesta.
Oppilaitoksen mukaan tarkasteltuna vastaajaryhmistä yliopistossa olevat tunsivat enemmän turvattomuuden ja epävarmuuden tunnetta maailmanpoliittisesta tilanteesta, ilmastonmuutoksesta ja nuorten syrjäytymisestä – verrattuna erityisesti peruskoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa oleviin. Kuviossa 1.2 on esitetty eri oppiasteiden mukaiset jakaumat.
Kaiken kaikkiaan hieman useampi oli joko melko tai erittäin paljon huolissaan nuorten syrjäytymisestä. Naisista noin puolet olivat joko melko tai erittäin paljon huolissaan nuorten syrjäytymisestä, miehistä vajaa kolmannes.
Kuviossa 2 on esitetty nuorten kokemia epävarmuuden ja turvattomuuden tunteita eri aihealueista vuosina 2010 ja 2022. Vuoden 2010 Nuorisobarometrissä käytettiin samaa asteikkoa ja kysymyksiä, joten vastaukset olivat verrattavissa. Yleisesti epävarmuuden ja turvattomuuden tunne oli kasvanut eri osa-alueilla vuoden 2010 Nuorisobarometriin (Myllyniemi 2010) verrattuna – vain muutos maahanmuuttajien määrän lisääntymisen suhteen ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Erityisesti Ukrainasta saapuviin liittyvää suopeaa suhtautumista kuvailee seuraava avovastaus nuoren henkilön toiveista:
Leikata sosiaaliturvaa, kannustinloukkuja leikattava, leikata maahanmuuttoa (ei koske ukrainalaisia). (Mies 23-v.)
Päivänpolttavat aiheet näkyivät nuorten toiveissa
Nuoret kommentoivat kyselyn lopuksi aktiivisesti tämänhetkisiä toiveitaan. Moni vastaaja oli maininnut koronan tai pandemian (n = 81), mutta myös sota (n = 46), Ukraina (n = 32) ja rauha (n = 30) nousivat useasti esiin avovastauksissa. Koronapandemian ja sodan lisäksi nuoria puhutti yleinen epätasa-arvoisuus yhteiskunnassa. Esimerkiksi seuraavista avovastauksista tulee esiin toive ilmastonmuutoksen ja muiden päivänpolttavien yhteiskunnallisten kipupisteiden huomioimisesta:
Ilmastonmuutos pitäisi ottaa tosissaan, erityisesti Jenkkien. Ruoan hinta nousee, apua vähävaraisille. Putinille rangaistus sotarikoksista ja Ukrainan sodan pitäisi loppua heti. Tasa-arvoisuutta työelämässä vrt. hoitajat. (Nainen 21-v.)
Kaipaisin muutosta maailman politiikkaan, liittyen esim. sotaan, ilmastoon. Ja oma elämä rullaisi mukavasti eteenpäin. (Nainen 20-v.)
Huomion arvoista on, että avovastauksissa polttoaineiden hinta ja verotus (n = 11) puhuttelivat useammin kuin ilmastonmuutos (n = 8). Toiveissa oli erityisesti se, ettei polttoaineiden hinta nousisi enempää:
Suomen pitäis ajatella maalaisia, polttoaineitten hinnan nosto, maatalous huolestuttaa, kulut nousee. (Mies 23-v.)
Huomattakoon myös, että joukkotuhoaseista oli erittäin huolissaan vain murto-osa (3 %) verrattuna niihin, jotka olivat erittäin vähän tai ei ollenkaan huolissaan (22 %). Tuhoaseisiin liittyvää uhkakuvaa kuvailtiin seuraavasti:
Tasoittuisi meno sotarintamalla ja kirjoitettaisiin vähemmän pelottavista uutisotsikoista. Esim. Ydinsodalla. (Nainen 24-v.)
Aseellinen maanpuolustustahto
Suurin osa miehistä (85 %) ja naisista (58 %) oli kysyttäessä sitä mieltä, että suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta (kuvio 3). Erityisesti naisten keskuudessa niiden vastaajien määrä oli suuri, jotka eivät osanneet sanoa näkemystään. Vaikka enemmistö vastaajista oli aseellisen puolustautumisen kannalla, on tärkeä ottaa huomioon, että näkemykset ovat polarisoituneet ja että moni miettii nyt kantaansa.
Suurinta kannatusta Suomen puolustaminen aseellisesti sai äidinkielenään suomea puhuvien keskuudessa; heistä 74 prosenttia kannatti aseellista puolustautumista. Ruotsia äidinkielenään puhuvista puolet (51 %) kannatti suomalaisten aseellista maanpuolustusta. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien nuorten kannatus suomalaisten aseelliselle puolustautumiselle sijoittui näiden väliin: noin kaksi kolmasosaa (63 %) heistä kannatti aseellista puolustautumista.
Avovastauksissa nousi esiin Ukrainan tilanne, toiveet kriisin rauhoittumisesta ja rauhasta. Avovastauksissa ei suoraan viitattu aseelliseen puolustustahtoon, mutta useissa vastauksissa oli toive sodan loppumisesta:
No ehkä et kuitenkin tää koronapandemia ja Ukrainan ja Venäjän tilanne menis ohi. Toiveissa on ehkä et Venäjä rauhoittuis, ei muuta. (Mies 12-v.)
Että lumi sulaisi, ja että saataisiin tasapainoa ja rauhaa tähän maailmantilanteeseen; enemmän rauhaa että sota loppuisi. (Nainen 24-v.)
Sota vois mun puolesta loppua, en halua olla Ukrainan tilanteessa. (Mies 18-v.)
Nato-jäsenyydestä ei kysytty kyselylomakkeessa, mutta puolustusliiton mainitsi avovastauksissa yhteensä seitsemän vastaajaa. Mukana oli myös kaksi vastaajaa, jotka olivat Natoon liittymistä vastaan. Seuraavat avovastaukset antavat käsitystä erilaisista mielipiteistä Natoon liittymisestä:
Tota noin Suomi voisi liittyä Natoon ja kesäloma vois alkaa, siinä tärkeimmät. (Mies 24-v.)
Suomi ei liittyisi Natoon. Ruotsin kohdalla sama. Eikä Suomi saa antaa sotilaallista apua Ukrainalle. Tottakai myös, että sota loppuisi mahdollisimman nopeasti. (Nainen 22-v.)
Uskoa tulevaan? Nuorten näkemyksiä tulevaisuudesta
Kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista (76 %) vastasi näkevänsä sekä oman että Suomen tulevaisuuden joko jokseenkin tai erittäin optimistisesti. Selvästi yli puolet (62 %) vastasi näkevänsä Euroopan tulevaisuuden optimistisesti, ja vajaa puolet (44 %) suhtautui maailman tulevaisuuteen optimistisesti. Optimismi Euroopan tulevaisuuden suhteen oli kasvanut sitten vuoden 2018, kun sitä oli viimeksi kysytty Nuorisobarometrissä (Pekkarinen & Myllyniemi 2019). Avovastauksissa Euroopan tulevaisuutta kuvailtiin tosin vähemmän valoisasti:
Euroopan turvallisuustilanne menisi parempaan suuntaan ja kunpa korona menisi ohi. (Nainen 16-v.)
Maailman tulevaisuudesta ylipäätään oli enemmän neutraaleja (23 %) tai pessimistisiä (32 %) näkemyksiä verrattuna omaan, Suomen tai Euroopan tulevaisuuteen. Sukupuolten mukaan tarkasteltuna ainoa ero miesten ja naisten välillä löytyi suhtautumisesta maailman tulevaisuuteen; sen osalta naisista 38 prosenttia ja miehistä 26 prosenttia vastasi näkevänsä maailman tulevaisuuden pessimistisesti. Optimistisesti vastasi 36 prosenttia naisista ja 53 prosenttia miehistä. Nuorten tulevaisuuden toiveissa oli selkeästi läsnä maailmantilanteen rauhoittuminen ja ongelmien ratkaiseminen:
Varmaan, että tulevaisuuden ongelmat saadaan ratkaistua esim. maailman muuttunut tilanne, siis tuo sota ja ilmastonmuutos. (Mies 22-v.)
Avovastauksista pystyi tulkitsemaan hyvin valoisia tulevaisuudennäkymiä. Omaan tulevaisuuteen liittyi usein hyvin arkisia toiveita, jotka limittyivät myös maailmantilanteeseen, kuten seuraava vastaaja kuvaili:
Toivon, että saan tän lukion suoritettua. Mennyt niin kiireiseksi. Sais harrastaa omaa harrastusta. Harjoitukset välillä keskeytettiin ja ohjattiin etänä, ja jokainen teki yksin kotona harjoituksia. Koronaan liittyen toivon, ettei se aiheuta pysyviä vaikutuksia ja omat läheiset pysyy terveenä. Toivon, että sota saataisiin lopetettua sovussa ja pienessä ajassa. Että kaikki menisi oikeudellisesti niin kuin pitää ja molemmat maat säilyvät itsenäisinä. (Nainen 16-v.)
Lopuksi
Nuoret olivat kovalla vauhdilla siirtymässä koronakriisistä takaisin normaaliin päiväjärjestykseen. Sitten tuli Ukrainan kriisi ja uudet huolenaiheet. Ei ollut enää kliseistä toivoa maailmanrauhasta – nuoret toivat avoimissa vastauksissaan Ukrainan sodan toistuvasti esiin, samoin kuin sen välilliset seuraukset, kuten polttoaineiden korkeat hinnat. Ukrainassa kärjistynyt tilanne näkyi muun muassa lisääntyneinä yhteydenottoina nuorten kriisipalveluihin: esimerkiksi verkkokeskustelualusta Sekasin Gamingiin hakeutui erityisesti 20–24-vuotiaita sotaan liittyvien huolien takia (YLE 12.3.2022 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)).
Sodan uhka on mahdollisesti saanut monia punnitsemaan omia asemiaan ja näkemyksiään aseellisen hyökkäyksen edessä. Muuttunut maailmanpoliittinen ilmapiiri ja sodan uhka pakottaa erityisesti reservi-ikäiset nuoret miettimään, mitä käsky aseisiin voisi tarkoittaa. Kyselytuloksistamme korkeaksi mitattu maanpuolustustahto on linjassa muiden keväällä 2022 tehtyjen kartoitusten kanssa. Esimerkiksi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (2022 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)) mukaan puolustustahto on vahvistunut suuremmaksi kuin koskaan aiemmin mitatussa kyselyssä. Samaan aikaan reservistä siirtoa hakeneiden määrä on kasvanut merkittävästi kevään 2022 aikana – siviilipalvelukseen siirtyjiä oli peräti 1 500 prosenttia enemmän verrattuna viime kevääseen. Erityisesti naisten siirtohakemukset olivat lisääntyneet merkitsevästi. (YLE 14.5.2022. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.))
Ukrainan tilanne on saanut mediassa paljon näkyvyyttä ja solidaarisuutta on osoitettu Ukrainan värein niin sosiaalisessa mediassa kuin katukuvassakin. Euroopan sisällä sotaa paenneet on otettu myös EU-direktiivitasolla huomattavan myönteisesti vastaan, kuten Siirtolaisuusinstituutin Eveliina Lyytinen ja Saara Pellander huomauttivat mielipidekirjoituksessaan (HS 12.3.2022 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)). Suomessakin aiemmin kriittisesti maahanmuuttoon suhtautuneet ovat olleet suopeita Ukrainasta paenneita kohtaan (HS 12.3.2022). Muuttunut ilmapiiri voi selittää myös sitä, miksi nuoret kokivat melko vähän epävarmuutta tai turvattomuutta maahanmuuttajien määrän lisääntymisen suhteen. Lähellä käyty sota voi olla Eurooppaa ja sen kansalaisia yhdistävä tekijä, joka luo myös optimismia Euroopan tulevaisuuden suhteen.
Lähellä käyty sota voi olla Eurooppaa ja sen kansalaisia yhdistävä tekijä, joka luo myös optimismia Euroopan tulevaisuuden suhteen.
Huomionarvioista on, että aineistonkeruu toteutettiin maaliskuun lopusta huhtikuun alkuun ja tänä aikana Ukrainan tilanne kävi läpi monia käänteitä Venäjän-vastaisten pakotteiden asettamisesta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemukseen (Ulkoministeriö 2022 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)). Tutkimusta suunniteltaessa emme harmillisesti ymmärtäneet laittaa kyselyyn kysymystä puolustusliittoon liittymisen suhteen. Nato-mietteitä nousi esille joidenkin nuorten avoimissa vastauksissa. Samaan aikaan korona ei ollut myöskään vielä lopullisesti väistynyt, vaikka selkeitä epidemian taantumisen merkkejä oli ilmassa keväällä (STM 2022 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)). Nuorten toiveissa näkyi edelleen koronan ja pandemian hiipuminen.
Samaan aikaan korona ei ollut myöskään vielä lopullisesti väistynyt, vaikka selkeitä epidemian taantumisen merkkejä oli ilmassa keväällä. Nuorten toiveissa näkyi edelleen koronan ja pandemian hiipuminen.
Nuorilla on kuitenkin paljon arkisia huolia, ja median kautta välittyvät synkät kuvastot voivat olla nuorille vielä kaukainen aihe. Nuorten avovastauksissa nousi päivänpolttavien kysymysten lisäksi esiin toiveita paljon arkisemmista asioista, kuten koulusta valmistumisesta ja oman paikkansa löytämisestä. Myös ilmastonmuutos puhutteli vastauksissa, eikä kiinnostus ympäristökysymyksiin ole nuorten keskuudessa vähenemään päin. Viimeisimmän Nuorisobarometrin (Kiilakoski 2022) mukaan nuoret uskoivat, että ympäristöongelmiin löydetään maailmanlaajuisesti kestäviä ratkaisuja. Yleensä Nuorisobarometriin vastanneet nuoret olivat entistä optimistisempia tulevaisuuden suhteen, vaikka tiedonkeruu oli toteutettu keskellä koronapandemiaa (Kiilakoski 2022).
Kriisi on usein oppimisen paikka. Kriittinen hetki voi myös yhdistää ihmisiä. Koronapandemian eristämänä moni voi nyt etsiä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja solidaarisuutta uudesta poikkeustilanteesta. Tulostemme perusteella nuorten näkemykset tulevasta olivat melko valoisat poikkeusoloista huolimatta, tosin trendiä on tarpeen tarkastella pitkällä aikavälillä poikkeusolojen keskellä.
Kirjoittajat
Alix Helfer
YTM, tutkija
alix.helfer@nuorisotutkimus.fi
Joel Manner
VTM, tlastotutkija
joel.manner@nuorisotutkimus.fi
Tuuli Pitkänen
FT, VTL, dosentti, tutkimuspäällikkö
tuuli.pitkanen@nuorisotutkimus.fi
Toimitus
Verkkotoimitus Sarianne Karikko, kuvioiden taitto Tanja Konttinen ja kielentarkistus Katja Tiilikka.
Lähteet
Helsingin Sanomat (21.3.2022) Suomalaisten maanpuolustustahto kasvanut huomattavasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008678987.html (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 1.6.2022.)
Euro ja talous (11.3.2022) Sota Ukrainassa heikentää Suomen talouskasvua ja nopeuttaa inflaatiota. https://www.eurojatalous.fi/fi/2022/artikkelit/sota-ukrainassa-heikentaa-suomen-talouskasvua-ja-nopeuttaa-inflaatiota/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 10.5.2022.)
EVA (30.3.2022) Suomalaisten Nato-myönteisyyden takana piilee suuri turvallisuusvaje. https://www.eva.fi/blog/2022/03/30/suomalaisten-nato-myonteisyyden-takana-piilee-suuri-turvallisuusvaje/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 17.5.2022.)
Kiilakoski, Tomi (2022) Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021. Helsinki: Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lyytinen, Eveliina & Pellander, Saara (2022) Ukrainan sota korostaa tarvetta muuttaa pakolaisaseman perusteita. Helsingin Sanomat 12.3.2022. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008674015.html (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 17.5.2022.)
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS (2022) Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta. 2022:1. Helsinki: puolustusministeriö. https://kadettikunta.fi/wp-content/uploads/2022/05/Suomalaisten_mielipiteita_ulko-_ja_turvallisuuspolitiikasta_maanpuolustuksesta_ja_turvallisuudesta.pdf (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Myllyniemi, Sami (2010) Puolustuskannalla. Nuorisobarometri 2010. [Helsinki]: Opetus- ja kulttuuriministeriö : Nuorisotutkimusverkosto : Nuorisoasiain neuvottelukunta.
Pekkarinen, Elina & Myllyniemi, Sami (2019) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018. [Helsinki]: Valtion nuorisoneuvosto.
STM (2022) Sairaalahoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrä on kääntynyt laskuun. https://stm.fi/-/sairaalahoitoa-tarvitsevien-koronapotilaiden-maara-on-kaantynyt-laskuun (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 10.6.2022.)
The Ulkopolitist (24.1.2022) Suomi elää ydinsodan kasvavan uhan varjossa. https://ulkopolitist.fi/2022/01/24/suomi-elaa-ydinsodan-kasvavan-uhan-varjossa/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 1.6.2022.)
Ulkoministeriö (17.5.2022) Suomi ilmoittaa kiinnostuksensa liittyä Natoon. https://um.fi/tiedotteet/-/asset_publisher/ued5t2wDmr1C/content/suomi-ilmoittaa-kiinnostuksensa-liittya-natoon/35732 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 10.6.2022.)
YLE (3.3.2022) Ukrainan sota ahdistaa nuoria – 17-vuotias lukiolainen: ”Tosi paljon puhutaan porukoissa, onko nyt syttynyt kolmas maailmansota”. https://yle.fi/uutiset/3-12341430 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 10.5.2022.)
YLE (12.3.2022) Kun nuoret miehet nyt kokoontuvat, he puhuvat sodan riskistä – ”Jos sitä alkaa ajatella liikaa, menee yöunet ja mielenterveys”. https://yle.fi/uutiset/3-12353322 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 14.5.2022.)
YLE (14.5.2022) Tuhannet eroavat nyt reservistä. https://yle.fi/uutiset/3-12441561 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 20.5.2022.)
Valtioneuvosto (13.4.2022) Kansalaispulssi – 34. kierros. https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/49252202/Kansalaispulssi+13.4.2022.pdf/00e5bdde-f149-5616-74c9-c8424539ec8d/Kansalaispulssi+13.4.2022.pdf?version=1.0&t=1649919965890&download=true (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 17.5.2022.)
