Harrastushankkeen rinnalla pitkään kulkeneen arviointitutkijan pohdintaa nuorten kestävästä hyvinvoinnista koronan aikakaudella
Suomeen rakennetaan parhaillaan matalan kynnyksen harrastamisen Suomen mallia nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Samaan aikaan, koronapandemian johdosta, nuorten vapaa-aikaan ja harrastamiseen on kohdistunut mielekästä vapaa-aikaa haurastuttavia rajoitustoimenpiteitä alueellisesti eri tavoin. Korona-aika on ollut haasteellinen ajanjakso tukea niiden nuorten harrastamista, joilla ei pandemian alkaessa ollut harrastusta tai jotka ovat sen tällä aikakaudella lopettaneet. Nuorten pahoinvointi on korona-ajassa lisääntynyt. Koronarajoitukset osuivat vuosina 2020 ja 2021 raskaammin 14–17-vuotiaiden harrastamiseen kuin heitä nuorempiin. Tässä Näkökulma-tekstissä pohdin mahdollisuuksia tukea nuorten kestävää hyvinvointia lapsille ja nuorille maksuttomilla harrastuksilla pääkaupunkiseudulla, korona-ajassa.
Koronarajoitukset osuivat vuosina 2020 ja 2021 raskaammin 14–17-vuotiaiden harrastamiseen kuin heitä nuorempiin.
Koronapandemialle ei näy loppua. Nuorisotutkimuksen koronatiedonkeruissa käy muun muassa ilmi kuinka nuorten yksinäisyys on lisääntynyt korona-aikana (Kauppinen, Lahtinen & Haikkola 2021). Nuorista, joiden harrastus on keskeytynyt koronan takia, kolme kymmenestä kertoi kokeneensa keskeytyksen erittäin kielteiseksi (Salasuo & Lahtinen 2021). Toisaalta Mikko Salasuo ja Jenni Lahtinen kirjoittavat (mt.), että on paljon nuoria, jotka ovat kokeneet harrastusten keskeytymiset myönteisesti. Harrastusten keskeytyminen ei suoraan tarkoita yksinäisyyden lisääntymistä, mutta se saattaa olla yksinäisyyttä lisäävä tekijä. THL:n kouluterveyskyselyssä, joka toteutettiin koululaisille koronakeväänä 2021, erityisesti tytöt raportoivat ennätyksellisiä lukemia yksinäisyydestä ja ahdistuksesta (THL 2021). Joka neljäs yläkoulussa opiskeleva tyttö kokee itsensä yksinäiseksi, joka kolmas ahdistuneeksi. Noin joka 20. lapsi on kokenut kiusaamista viikoittain. (THL 2021.)
Talvella 2020–2021 sekä keväällä 2021 uutisoitiin lisääntyvästi väkivaltaisista ja raaoista nuorten väkivallanteoista. Rikoskomisario Marko Forss näkee vakavan nuorison väkivaltarikollisuuden lisääntymisen syynä poikkeusolot (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.): ”On muistettava järkevän tekemisen ja mielenterveyden tärkeys nuoren hyvinvoinnille.[…] Esimerkiksi harrastustoiminnan sulkeminen on saattanut johtaa osan nuorista hakemaan huvituksia harrastusten sijaan huumeista.” (Kauppinen 2021.) Esimerkiksi Helsingin Koskelassa tapahtuneessa, koko Suomea järkyttäneestä tragedian tutkimuksissa selvisi, että uhria oli kiusattu koulussa vuosia (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.): Kaksi kolmesta uhrin kuolemasta epäiltyä olivat syyllistyneet koulukiusaamiseen ja olleet uhrin kanssa samalla luokalla läpi peruskoulun.
Tammikuun lopulla 2021 opetusministeri Jussi Saramo julkaisi Toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)(OKM 2021). Toimenpideohjelma sisältää 14 toimenpidettä, joista viimeinen käsittelee nuorisotyön menetelmien ja toimintamallien jalkautumista kouluihin ja oppilaitoksiin. Valtio on panostanut koulunuorisotyöhön muutenkin laajasti viime vuosina: keväällä 2020, Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti rahoittaa koulu- ja oppilaitosnuorisotyötä kehittävää osaamiskeskusta, NUOSKAa. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Ministeri Saramon julkaiseman toimenpideohjelman monet toimenpide-ehdotukset tulevat lähelle Break the Fight! (jatkossa BTF) -toimintaa, jota olemme tutkimushankkeessa arvioineet ja kehittäneet kolme vuotta. Tässä Näkökulma-tekstissä katson BTF-hankkeen toimintoja toimenpideohjelman valossa, ja avaan BTF-toimintaa yhtenä toimintamallina kouluissa ja nuorten vapaa-ajassa. Toimintamalli on mahdollista nähdä myös yhtenä harrastamisen Suomen mallin pilottina. Tämän jälkeen tarkastelen, kuinka vastaavat hankkeet voisivat parhaiten tukea nuorten kestävää hyvinvointia jatkossa. Tässä tarkastelussa hyödynnän Tuuli Hirvilammin (2015) kestävän hyvinvoinnin teorian neljää hyvinvoinnin ulottuvuutta. Kirjoituksen lopuksi pohdin tapoja tukea nuorten kestävää hyvinvointia heidän vapaa-ajallaan, huomioiden korona-ajan aiheuttamat haasteet sekä tulevaisuuden epävarmuuden: emme vieläkään tiedä, milloin pandemia on planeetalta kukistettu.
Kiusaaminen on ryhmäilmiö, johon puututaan kehittämällä toimintakulttuuria ja vuorovaikutusta
Toimenpideohjelmassa (OKM 2021) kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi viimeinen eli 14. toimenpide keskittyy nuorisotyöntekijöiden nuorten kohtaamiseen koulussa ja vapaa-aikana. Toimenpide määrittelee kiusaamisen ryhmäilmiöksi, johon nähdään parhaiten puututtavan toimintakulttuuria ja yhteisön vuorovaikutusta kehittämällä. Kyseinen toimenpide kannustaa avaamaan koulujen ja oppilaitosten ovet nuorisotyöntekijöille, silloin nuorisotyöntekijät yhdessä nuorten kanssa voisivat suunnitella ja toteuttaa ”toimintamalleja ryhmäytymiseen, kiusaamisen vastaiseen työhön sekä syrjinnän ehkäisyyn” (OKM 2021).
Myös Break the Fight! -toiminnalla halutaan ennaltaehkäistä ja purkaa kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää kouluissa. Koulukiusaamisen vähentäminen sosiaalista osallisuutta tukemalla ja sosiokulttuurisella innostamisella on BTF-hankkeen ydinteemoja (ks. mm. Hellström, Jurvanen & Laine 2020, Näkökulma 57, vrt. Nieminen 2019, 348). Itä-Helsingissä Helsingin kaupungin kolmivuotisella rahoituksella toiminut hanke (jatkuu kevääseen 2022) on pyrkinyt tukemaan niiden nuorten harrastamista, joilla harrastusta ei ole. Ilmaisina harrastuslajeina nuorille tarjotaan hip hop -kulttuurin muotoja: räppiä, breakingiä, graffitia, DJ-toimintaa ja beatboxausta – toisin sanoen sanataidetta, tanssia, kuvataidetta ja musiikkia. Koulussa tavoitetaan alueen nuoret kattavasti, ja kouluaikana heille annetaan pienryhmissä mahdollisuus tutustua 1–5 taidelajiin 12-viikkoisen työpajaprosessin muodossa. Kaavio 1 kokoaa yhteen hankkeen eri toiminnot.
BTF-hanke lähestyykin koulukontekstissa koulunuorisotyön tehtävää (ks. myös Laine 2021), varsinkin kun vuoden 2021 alusta alkaen kouluissa toteutettavat toiminnot ovat laajentuneet taidekummitoimintaan, jossa BTF-taideohjaajat kehittävät nuorille mielekästä tekemistä pitkille välitunneille ja osallistuvat koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien työstämiseen yhdessä koulun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Erilaisilla ryhmäytyksillä, uudelleenryhmäytyksillä, pienryhmätoiminnoilla ja luovalla sosiaalisella taidetoiminnalla pyritään sekä innostamaan lapsia ja nuoria harrastusten piiriin että kehittämään lasten ja nuorten vuorovaikutustaitoja ja koulun toimintakulttuuria. Hanke tekee aktiivisesti yhteistyötä alueen nuorisotaloilla, Ruuti-toiminnassa sekä uutena avauksena Helsingin kaupungin koulunuorisotyön tekijöiden kanssa.
Toimintamallin ajatuksena on, että kun innostus uuteen lajiin koulupäivän aikana syttyy, ja luottamuksen rakentaminen taideohjaajaan käynnistyy, nuori voi jatkaa ilmaiseksi harrastamista saman, tutun taideohjaajan kanssa koulun iltapäiväkerhossa ja parhaimmillaan myös lähinuorisotilassa. Nuorisotalojen BTF-harrastusryhmissä nuorten oma tekeminen ja ääni on vahvistunut taideharrastamisen myötä (Hynninen 2019, Näkökulma 51). Koska lajitarjonta on kiertänyt nuorisotalolta toiselle, aina oma laji ei ole löytynyt omalta asuinalueelta. Hankkeen alussa toteutettiin myös kokeilu BTF-tilasta kauppakeskuksessa (Jurvanen 2019, Näkökulma 50). Hankkeen ulkopuolisten muutosten johdosta kauppakeskustoiminta oli onnistuneesta käynnistymisestä huolimatta ajettava alas.
Kaavio 1:ssä nuolikuvio kuvaa, kuinka lajeista innostunut nuori parhaimmillaan siirtyy koululta harrastustiloihin ja harrastustiloista julkiseen tilaan tai kulttuurikeskukseen esiintymään. Todellisuudessa nuori voi löytää tiensä nuorisotilan harrastusryhmään myös ilman kouluprosessia, esimerkiksi mainonnan avulla. Nuori voi myös löytää BTF-teltan ja toiminnot kesällä esimerkiksi Stoan aukiolta Itäkeskuksesta ilman aiempaa kokemusta toiminnoista. Kulttuurikeskuksen tapahtumista ja julkisen tilan ulkoilmatoiminnoista nuoria myös ohjataan harrastusryhmiin nuorisotaloille.
Korona-aika on vaikuttanut myös BTF-toimintaan. Keväällä 2020, kun koulut siirtyivät etäopetukseen ja harrastustilat suljettiin, siirtyivät myös BTF-toiminnan kouluprosessit ja harrastusryhmät Google Hangouts’iin, Instagramiin, Discordiin, YouTubeen ja Zoomiin. Erilaisia alustoja kokeiltiin ja samalla reflektoitiin niiden erilaiset hyödyt ja rajoitteet. Vuorovaikutteisuus todettiin tärkeäksi: 12-viikkoisesta kouluprosessista muodostui se oppitunti, jonka aikana oli mahdollista käsitellä poikkeusoloihin liittyviä erilaisia tunteita ja ajatuksia, hyödyntäen laajasti myös taidetyöskentelyn avaamia mahdollisuuksia (ks. Kandolin 2020, Näkökulma 63).
Kuvion alareunassa oleva nuorten kehittymisen jana on sovellettu Stuart E. Dreyfusin (2014) taitojen kehittymisen viisiportaisesta mallista. Kouluilta tavoitetaan noviisit, joilla ei ole aiempaa kokemusta kyseisestä toiminnasta. 12-viikkoisen kouluprosessin päätyttyä nuorta voidaan hyvin jo kutsua harjoitelleeksi aloittelijaksi, jolla on perusymmärrys lajista, ja joka osaa siihen liittyviä asioita ja luo itse omanlaistaan ainesta. Jos kipinä lajiin on syttynyt, nuori toivottavasti innostuu jatkamaan lajin harjoittelua ja pätevöitymään siinä. Kolmannella tasolla nuori voi myös kokea tuskastumista siitä, kuinka ikinä voi oppia ammattilaiseksi tai haasteellisimmat asiat. Tässä kohden tarvitaan taideohjaajaa tukemaan sinnikästä harjoittelua ja luomaan uskoa, että kehittyminen on mahdollista ja tapahtuu pienin askelin (vrt. Dreyfus 2014). Pätevöitymisen vaiheessa nuorille annetaan myös apuopettajan tehtäviä. Pätevöityneet nuoret ovat hankkeessa päässeet esiintymään ammattilaisten kanssa yhdessä. Parhaimmillaan toiminnasta motivoituneet nuoret voivat kasvaa BTF-toiminnassa kohti vertaisohjaajan roolia – samaan tapaan kuin nuorisotyön toiminnoissa (ks. esim. Helsingin kaupunki 2020).
Tutkimushankkeen haastattelema nuori kertoi syksyllä 2020 omasta kehittymisensä polusta syksyn 2019 noviisista harjoitelluksi aloittelijaksi ja jopa pätevöityneeksi, sillä nuori on päässyt mukaan ”kaikenlaisiin juttuihin”, muun muassa tukemaan uusia noviiseja ja esiintymään.
[…] tuun Kontulasta, ja mä tykkään skeitata ja breikata ja tollasta että, se lähti siitä melkeinpä vaan et kouluun tuli sellanen Break the Fight esitysjuttu ja siit lähti sit pajoja tulee meijän luokalle ja kiinnostuin breikkaamisesta tosi paljon ja sit pääsin kaikenlaisiin juttuihin. (ote tutkimushaastattelusta, nuori 11v)
Dreyfusin mallissa löytyy vielä kaksi ylempääkin tasoa. Ammattilaiset, kuten hankkeen BTF-taideohjaajat, pystyvät tilanteissa näkemään erilaisia mahdollisuuksia ja tukemaan nuorten toimijuutta erilaisin vaihtoehdoin eteenpäin. Tällaista osaamista kohti ammattilaista voidaan tukea myös yhteisössä tai ammattikoulutuksella. Erityisosaaja on oman lajinsa huippuammattilainen, joka saa laajaa tunnustusta omassa yhteisössään, ja on erilaisin tavoin luokiteltavissa menestyneeksi lajissaan (Dreyfus 2014). BTF-taideohjaajat ovat usein lajinsa erityisosaajia, ja tuovat osaamisensa mukanaan sitä soveltaen BTF-toimintaan.
Harrastamisen neljä ulottuvuutta nuorten kestävää hyvinvointia rakentamassa
Johtaja Henni Axelin OKM:sta kertoo (HS 1.2.2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)), että harrastamisen Suomen mallin ydintavoite on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Axelinin mukaan Suomen malli lisää harrastamisen tasa-arvoa, sillä koulupäivän yhteyteen tuodut harrastukset ovat ilmaisia ja kaikille avoimia. Koulupäivien jälkeinen harrastustoiminta vähentää myös lasten yksinäisiä iltapäiviä vanhempien ollessa vielä töissä. Iltoihin vapautuu perheiden yhteistä aikaa. Kouluihin pyritään mallissa tuomaan harrastuksia, joita lapset ja nuoret itse toivovat. Koululaiskyselyssä 31 prosenttia toivoi juuri katutaidetta, johon BTF-toiminnan taideperhe kiinnittyy.
Mielekäs tekeminen ja harrastukset vapaa-ajalla voivat parhaimmillaan tukea nuorten kestävää hyvinvointia. Soveltaen Tuuli Hirvilammin (2015) kestävän hyvinvoinnin neljää ulottuvuutta on nähtävissä, miksi jokaista ulottuvuutta tarvitaan nuorten hyvinvoinnin osatekijänä, ja kuinka korona-aika haurastuttaa jokaista ulottuvuutta osaltaan.
Ensinnäkin jokaisella nuorella pitäisi olla mahdollisuus saavuttaa mielekäs harrastaminen. Tätä on tutkimassani hankkeessa pyritty toteuttamaan esittelemällä nuorille kouluajalla viisi harrastamisen lajia, joita on mahdollisuus iltapäiväkerhoissa ja nuorisotaloilla ilmaiseksi ryhtyä harrastamaan. Korona-aika on kuitenkin heikentänyt harrastusten saavutettavuutta merkittävästi. BTF-hanke siirtyi ketterästi verkkoon etäkoulun alkaessa maaliskuussa 2020 ja nuorisotilojen ollessa suljettuina, on harrastustoimintaa tarjottu ja jatkettu kouluilla 2008 syntyneiden ja sitä nuorempien iltapäiväkerhoina. Vuonna 2007 syntyneillä ja sitä vanhemmilla nuorilla ryhmissä tapahtuva harrastaminen on pääkaupunkisedulla tapahtunut vain etänä pitkiä ajanjaksoja. Uutena ei myöskään voi ryhmään noin vain korona-aikaan tulla, vaan ryhmiin pitää ilmoittautua ja olla huoltajien lupa.
Toiseksi välittävät aikuiset ja vertaiset ovat tärkeä osa nuorten hyvinvointia – empatia, vertaistuki ja myötätunnon osoittaminen verkon yli ei ole sama kuin se, mikä mahdollistuu fyysisesti samaan tilaan kokoontuessa. Aito ja välittävä nuoren kohtaaminen on perusta, jolle toiminta ja yhteistyö nuorten kanssa harrastustoiminnassa rakentuu (vrt. Leskisenoja & Sandberg 2019, 49). Tarvittaessa välittämistä on helpompi osoittaa etänä niille nuorille, joiden kanssa harrastaminen on aloitettu kasvokkain. Kaksi 11-vuotiasta nuorta reflektoi syksyllä 2020 ryhmähaastattelussa ohjaajilta saamaansa tukea, kun lähiopetuksesta siirryttiin etäopetukseen:
Tutkija: Millasii nää teijän ohjaajat on? Onks ne, niitten kanssa tulee hyvin toimeen?
Nuori 1: No kyllä, niiden ohjaajien kaa tulee toimee, me jutellaan välillä niitten kaa Google Hangouts -ryhmän kautta.
Nuori 2: Niitten kans pystyy jutella kaikest muustaki
Samoin kuin Helsingin Sanomien uutisessa Suomen harrastusmallista (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), myös BTF-hankkeen iltapäiväkerhoissa on välillä keskusteltu nuorten elämän hankalammista teemoista kuten kiusaamisesta, ikävästä kommentoinnista tai ulkopuolelle jäämisestä. Harrastamisessa on vahvasti läsnä monta muutakin nuoren hyvinvoinnin ulottuvuutta kuin tavoitteellinen tekeminen. Vuoden 2020 alussa, juuri ennen koronapandemian alkua, yhdeksän nuorta kymmenestä kertoi, että heillä on jokin harrastaus (Salasuo ym. 2020, 37). Toisaalta nuoret eivät kutsu kaikkea vapaa-ajan mielekästä toimintaansa harrastukseksi (vrt. Haanpää 2019, 63).
Kolmas ulottuvuus eli tavoitteellisen vapaa-ajan tekeminen tai tavoitteellinen harrastus ei välttämättä tapahdu virallisissa ryhmissä tai järjestöissä, ja harrastaa voi myös itsenäisesti kotona. BTF-hankkeessa on pyritty tavoittamaan sellaisia lapsia ja nuoria, joilla ei entuudestaan ole harrastusta. Määritelmä itsessään on hankala, ja väittäisinkin, että on tärkeää tavoittaa sosiaalisen yhteistoiminnan ääreen myös sellaisia nuoria, joilla olisikin jo jokin itsenäinen harrastus. Välittäviä, luotettavia aikuisia ei lasten ja nuorten vapaa-ajassa voi olla liikaa. Parhaimmillaan välittävässä ryhmässä harrastaminen tuo nuorelle myös uusia kavereita, joilla on samoja mielenkiinnon kohteita.
Tavoitteelliseen harrastustoimintaan kiinnittyy myös niin kutsutut ”oma ääni” ja ”mahdollisuus kuulua”, joista jälkimmäinen on mukana BTF-hankkeen nimessäkin. Omalla äänellä, toimijuudella ja osallisuudella viitataan henkilön kykyyn ilmaista mielipiteensä, osallistua, kokea itsensä vapaaksi toimijaksi – myös olla toimimatta tai puhumatta niin halutessaan (Solnit 2017, 20). Kuten tutkimushaastatteluissa haastatellut nuoretkin mainitsivat, kuulluksi tulemisen tunne on oleellinen osa harrastustoimintaa. Hankkeen toiminnoissa pyritäänkin nostamaan nuorten ääni esiin taiteen avulla.
Nuorten harrastamisen neljäs tärkeä ulottuvuus on hengailu, oleminen, ei-tavoitteellinen tekeminen. Myös pandemia-ajan poikkeustilanteessa nuoret kaipaavat yhdessä olemista ja hengailua, minkä vuoksi onkin erinomaista, että Lapsiasiavaltuutettu otti asiaan kantaa, kun keskusteltiin mahdollisten liikkumisrajoitusten vaikutuksista 14–17-vuotiaisiin (LAPS/16/2021). Lausunnossa todetaan, että ”nuorten tarvetta sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhdessäoloon toisten nuorten kanssa on kunnioitettava siksikin, että sosiaalinen kanssakäyminen on välttämätöntä nuorten kehityksen kannalta edesauttaen esimerkiksi identiteetin ja yhteenkuuluvuuden löytämistä.”
Lopuksi
Kulttuuria monipuolisesti harrastavat nuoret voivat muita paremmin. Näin selviää juuri ennen koronapandemiaa, alkuvuonna 2020 toteutetussa laajassa lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa (Salasuo toim. 2021). Nuorten tyytyväisyys hyvinvointiin lisääntyy, mitä monipuolisemmin kulttuuria harrastetaan. Tyytyväisyys näkyy niin yleisenä tyytyväisyytenä elämään kuin tyytyväisyytenä vapaa-aikaan, terveyteen ja ihmissuhteisiin (mt.).
Samaan aikaan kun yhteiskunnassa pyritään turvaamaan jokaiselle nuorelle harrastus, on korona korottanut pitkään yhteiskunnassa tavoiteltua harrastamisen matalaa kynnystä.
Koronakriisi on kuitenkin merkittävästi haurastuttanut lasten ja nuorten vapaa-aikaa ja harrastamista, etenkin pääkaupunkiseudulla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Maaliskuusta 2020 syyskuun loppupuolelle 2021 on ollut lähes mahdotonta rakentaa sellaisia käytäntöjä, joiden kautta etenkin ne ennen vuotta 2008 syntyneet nuoret, joilla ei ole harrastusta, löytäisivät harrastuksen piiriin. Samaan aikaan kun yhteiskunnassa pyritään turvaamaan jokaiselle nuorelle harrastus, on korona korottanut pitkään yhteiskunnassa tavoiteltua harrastamisen matalaa kynnystä. Jälleen hauraimmassa tilanteessa olevat nuoret jäävät tavoittamatta. Myös Lapsiasiavaltuutettu (LAPS/16/2021) on nostanut esiin huolen siitä, kuinka 14–17-vuotiaat lapset asetetaan eriarvoiseen asemaan lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), kun koronarajoitustoimenpiteitä osuu enemmän tähän lapsuuden ikäryhmään. Valituille ikärajoille ei myöskään löydy selkeitä perusteita. Ja vaikka liikkumisrajoitusesityksestä luovuttiinkin (31.3.2021) sama epäsuhta koski pääkaupunkiseudulla 14–17-vuotiaiden harrastamista, koulunkäyntiä ja opiskelua toukokuun 2021 alkuun saakka. Näyttää siltä, että koronapandemian rajoitukset iskevät kaikkein rajuimmin vuosina 2003–2007 syntyneisiin nuoriin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Tämän Näkökulma-tekstin lopussa on erillinen tiivistelmä siitä, kuinka rajoitukset ovat pääkaupunkiseudulla, erityisesti Helsingissä, osuneet eri-ikäisiin alle 18-vuotiaisiin eri tavoin.
Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 31 artiklan mukaan lapsella on oikeus vapaa-aikaan, leikkiin, ikänsä mukaiseen virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut valtioiden velvollisuuttaa kunnioittaa 31 artiklan mukaisia lapsen oikeuksia ja alleviivannut sitä, että oikeus leikkiin, virkistystoimintaan, lepoon, vapaa-aikaan ja kulttuuri- ja taidetoimintoihin osallistumiseen koskee kaikenikäisiä lapsia myös korona-aikana. (LAPS/16/2021.) Koronakriisi on vaikuttanut eniten perheisiin, jotka jo lähtökohtaisesti ovat olleet muita heikommassa asemassa (Luoma-Aho 2020). Monen perheen ongelmat ovat kärjistyneet ja voimat arjen pyörittämiseen ovat vähissä. Varsinkin näiden perheiden lapsille ilmaiset harrastukset ja muut turvalliset aikuiset arjen tukiverkkoina ovat hyvin arvokkaita.
IG POSTAUS PUUTTUU
Harrastamisen Suomen malli on koronapandemian ajassa ja sen jälkeen ehdottoman tärkeä tuki edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien toteutumista. Kun harrastaminen tuodaan lähemmäksi koulupäivää ja maksuttomana, on aivan toisenlaiset mahdollisuudet tavoittaa kaikkein hauraimmassa asemassa olevat nuoret. Vuonna 2021 ilmestyneessä Nuorisobarometrissä nuorilta kysyttiin kuinka suuri vastuu kouluilla ja oppilaitoksilla pitäisi olla suomalaisten hyvinvoinnista. 81 prosenttia nuorista ilmoitti, että vastuun pitäisi olla suuri tai melko suuri. Seitsemässä vuodessa näin ajattelevien osuus oli kasvanut kymmenen prosenttia. (Myllyniemi & Kiilakoski 2021, 55.) BTF-hankkeen koulukummit voivatkin olla koulunuorisotyöllinen tuki lasten ja nuorten hyvinvointiin koulussa, edistämässä koulujen hyvinvointivastuuta taiteen ja kulttuurin avulla.
Uudessa lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa selviää, että mihin tahansa vähemmistöön kuuluminen altistaa nuoren epäasialliselle kohtelulle taide-, kulttuuri- ja mediaharrastuksissa (Salasuo toim. 2021). Liikunnan harrastajien parissa epäasiallista kohtelu on todettu jo aiemmissa tutkimuksissa (Salasuo ym. 2019, Berg ym. 2020). Suomen mallissa onkin oleellista panostaa myös siihen, että ohjaajilla on nollatoleranssi harrastuksissa ilmenevään kiusaamiseen ja häirintään: nuoret kertovat kokevansa kiusaamista, syrjintää ja epäasiallista kohtelua harrastuksissa sekä vertaisten että aikuisten taholta (Salasuo toim. 2021). Kaikessa BTF-toiminnassa on kiusaamiselle ja häirinnälle nollatoleranssi, minkä lisäksi näitä teemoja käsitellään taiteen avulla sekä keskustellen.
Kuten politiikkasuosituksissa, myös tutkimushankkeemme aineiston perusteella kulttuuriharrastuksilla voi parhaimmillaan olla hyvinkin merkittävä myönteinen vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen pohjata tehdyissä, 5.5.2021 julkaistuissa valtion nuorisoneuvoston politiikkasuosituksissa esitetään harrastamisen Suomen mallin kohderyhmän laajentamista toisen asteen opiskelijoihin. Suosituksissa kannustetaan kuntia aktiivisesti edistämään korona-aikana harrastuksensa keskeyttäneiden lasten ja nuorten paluuta harrastamisen pariin (Valtion nuorisoneuvosto 2021). Kuten suosituksissa, myös tutkimushankkeemme aineistosta selviää, kuinka kulttuuriharrastuksilla parhaimmillaan on hyvin myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Taide ja kulttuuri on tunnistettava ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa taidetta ja kulttuuria on tuettava koronapandemian sekä sen jälkeisessä ajassa paremmin. Onkin hyvä, että Helsingin kaupunki tukee kolmivuotisten harrastushankkeiden jatkumista puoli vuotta suunniteltua pidempään – nyt jos koska näitä hankkeita tarvitaan kannustamaan lapsia ja nuoria harrastusten pariin.
Kirjoittaja
VTT, dos., Sofia Laine
ma. tutkimuspäällikkö (Xamk/Juvenia (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)) ja yliopistotutkija (Tampereen yliopisto)
Sarjan päätoimittaja
Kirjoittaja on tutkinut muun muassa nuorten osallisuuteen liittyviä kysymyksiä Suomessa, Euroopassa ja globaalisti. Laine johti Nuorisotutkimusverkostossa tutkimushanketta, jossa arvioitiin ja kehitettiin Break the Fight! Mahdollisuus kuulua #BTFItaHelsinki -hanketta. Tämä kirjoitus on tutkimushankkeen päätösteksti. Tällä hetkellä Laine johtaa Nuorisotutkimusverkostossa Paikkataju-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan nuorten vapaa-aikaa julkisessa ja puolijulkisessa tilassa viidessä kaupungissa korona-aikakaudella.
Kiinni, auki, kiinni, auki – tiivistelmä peruskouluikäisten harrastamisen reunaehdoista pääkaupunkiseudulla maaliskuusta 2020 joulukuuhun 2021 koronapandemian aikana
- Maaliskuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin 2020 Suomessa oli ensimmäistä kertaa voimassa valmiuslaki: sen voimaanastuessa peruskoululaiset ja opiskelijat siirtyivät etäkouluun kahdeksi kuukaudeksi. Samaan aikaan kaikki julkiset tilat suljettiin. Harrastukset siirrettiin verkkoon ja etäohjaukseen. Yli 10 hengen kokoontumiset kiellettiin. Ulkoliikuntapaikat avautuivat 14.5. ohjatulle seuratoiminnalle. Kesäkuun alusta 2020 nuorisopalveluiden toiminta jatkui lähes täydessä laajuudessaan, tosin kesäkaudella ensisijaisesti ulkona. Sama koski muuta lasten ja nuorten harrastustoimintaa.
- Lokakuun lopussa 2020 Helsinki siirtyy kiihtymisvaiheeseen, jolloin harrastusryhmien kokoja pienennetään ja yli 15-vuotiaille tulee maskiedellytys – paitsi liikunnan aikana. Viikkoa myöhemmin Helsinki siirtyy leviämisvaiheeseen, jolloin sulkutoimenpiteet koskevat yli 20-vuotiaiden vapaa-ajan toimintaa. Viikkoa myöhemmin, marraskuun lopulla kulttuurikeskukset, museot, nuorisotilat ja sisäliikuntapaikat suljetaan Helsingissä – kirjastot jatkavat palvelemista rajoitetusti. Ulkoliikuntatoiminta saa jatkua alle 20-vuotiailla. Sulkutila jatkuu tammikuun 2021 loppuun.
- Helmikuussa 2021 reilu kolme viikkoa on sallittua toteuttaa alle 20-vuotiaiden liikunta-, kulttuuri- ja nuorisoharrastustoiminta rajatusti. Toiminnassa on noudatettava mm. seuraavia periaatteita:
- Harrastusryhmän kokoonpano on vakiintunut ja perustuu ennakkoilmoittautumiseen. Tilat avataan vain varattuja vuoroja varten eikä avoimelle käytölle.
- Toiminnalle on laadittava kaupungille toimitettava terveysturvallisuussuunnitelma.
- Työpajoja tai kerran järjestettäviä kursseja ei järjestetä.
- Toiminnassa noudatetaan viranomaisten, ja liikunnan osalta lisäksi Olympiakomitean antamia terveysturvallisuusohjeita turvaetäisyyksistä, käsihygieniasta ja kasvomaskien käyttämisestä.
- Ohjaajat ja 12 vuotta täyttäneet osallistujat käyttävät kasvomaskia, mikäli henkilöllä ei ole terveydellistä estettä kasvomaskin käyttämiselle. Kasvomaskin käyttöä edellytetään muulloin paitsi urheilusuoritusten aikana.
- Toiminta toteutetaan tavalla, jossa lähikontaktit voidaan välttää tai ne vähenevät merkittävästi.
- Harrastusryhmän koko on mitoitettava niin, että osallistujat voivat säilyttää turvavälin. Suurissa tiloissa voi toimia useampi ryhmä kuitenkin siten, että ryhmät eivät ole keskenään kontaktissa.
Kuten listasta huomaa, ei matalan kynnyksen harrastustoiminnan tarjoaminen ole mahdollista. Ennakkoilmoittautuminen vaaditaan ja kertaluontoista toimintaa ei sallita. Helmikuun lopulla sulkutila kiristyy ja ainoastaan 12-vuotiaiden ja sitä nuorempien ohjattua harrastustoimintaa voidaan järjestää edellä esitetyin ehdoin. Tilanne jatkuu huhtikuun loppuun 2021. Huhtikuun kolmannella viikolla 20-vuotiaiden ja sitä nuorempien ohjattu liikuntaharrastustoiminta ulkona avataan. Viikkoa myöhemmin, huhtikuun lopulla 20-vuotiaiden ja sitä nuorempien ohjattu sisäharrastustoiminta ja nuorisotiloja avataan.
Kesäkuun 2021 alusta kirjastoja, museoita, maauimaloita, uimahalleja avataan Helsingissä rajoitetusti. Julkisten tilojen ja harrastustoiminnan avaamisessa noudatetaan ’lapset ja nuoret ensin’ -periaatetta sekä huomioidaan koronakriisin aikana korostetusti kärsineitä ryhmiä. Kesäkuun lopulla kaupunkien sisäliikuntatilat avataan rajoitetusti pääkaupunkiseudulla. Elokuun alusta Helsingin sisäliikuntapaikkoihin pääsee kuntoilemaan aiempaa laajemmin itsenäisesti. Rajoitukset liikuntatilojen käyttöön ja harrastustoimintaan liittyen puretaan 1.10.2021 alkaen. Koronatartuntalukemat jatkavat nousuaan. Koronakoordinaatioryhmä linjaa 23.11.2021 alkaen vahvana suosituksena kaikille 12-vuotiaille sekä sitä vanhemmille maskinkäyttöä kaikissa julkisissa sisätiloissa ja liikennevälineissä, joissa oleskelee muita ihmisiä.
Lähteet
Berg, Päivi & Lehtonen, Kati & Salasuo, Mikko (2020) ”Siitä on pikemminkin vaiettu” Kirjoituksia kiusaamisesta, syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 151. https://nuorisotutkimus.fi/images/kuvat/verkkojulkaisut/kirjoituksia_kiusaamisesta_syrjinnasta_ja_epaasiallisesta_kohtelusta_web.pdf (5.5.2021)
Dreyfus, Stuart E. (2004) “The Five-Stage Model of Adult Skill Acquisition”. Bulletin of Science Technology & Society 24:(June), 177–181.
Haanpää, Leena 2019. Harrastustakuu: Yhdenvertaisuuden asialla. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/ Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 221.
Hellström, Veronica & Jurvanen, Susannan & Laine, Sofia (2020) ”Kiusaamisen vastustamisesta nuorten osallisuuden tukemiseen. Sosiaalisen osallisuuden vahvistamishankkeita tutkimassa peruskouluissa”. Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto, Näkökulma 57. Ladattavissa: https://nuorisotutkimus.fi/nakokulma57 (8.3.2021)
Helsingin kaupunki (2021) Harrastustoimintaa 2001syntyneille ja sitä nuoremmille. Tiedote. https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi/koronaneuvonta/voimassa-olevat-suositukset-ja-rajoitukset#harrastusnuoret (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (10.5.2021)
Helsingin kaupunki (2020) “Nuoret kouluttavat ja tukevat toisiaan – Vertaisohjaajien tuelle on tarvetta”. Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, tiedote. Ladattavissa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/nuoret-kouluttavat-ja-tukevat-toisiaan—vertaisohjaajien-tuelle-on-tarvetta?publisherId=60579873&releaseId=69879537 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (18.3.2021)
Helsingin Sanomat (Kotimaa, 1.2.2021) ”Harrastuksista on tullut kalliita, menestykseen tähtääviä ja iso joukko lapsia jää niiden ulkopuolelle – Nyt ilmaiset ja lasten toivomat harrastukset tuodaan kouluun”. Linkki juttuun: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007774741.html?share=961b1e853f09afe0833549173486e69e&fbclid=IwAR1rIuFaItDq-3Jcd-JMhTfM-cm3p8THvSIHbQLMtFwPdTvW4uFF8-iaR4w (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (30.3.2021)
Hirvilammi, Tuuli (2015) Kestävän hyvinvoinnin jäljillä. Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. Väitöskirja. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia, 136. Tampere: Juvenes Print.
Hynninen, Riikka (2019) ”Liikkeellä tunteella. Keho ja tunteet osallistuvassa etnografisessa havainnoinnissa nuorisotalojen taidetyöpajoissa”. Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto, Näkökulma 51. Ladattavissa: https://nuorisotutkimus.fi/nakokulma51 (8.3.2021)
Jurvanen, Susanna (2020) ”Hip hop -perinteen pedagogisia sovelluksia nuorten taidetyöpajoissa kouluilla ja nuorisotiloilla”. Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto, Näkökulma 58. Ladattavissa: https://nuorisotutkimus.fi/nakokulma58 (8.3.2021)
Jurvanen, Susanna (2019) ”Kun hiphop-nuorisotila jalkautui kauppakeskukseen”. Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto, Näkökulma 50. Ladattavissa: https://nuorisotutkimus.fi/nakokulma50 (8.3.2021)
Kauppinen, Julia (2021) Nuorisorikollisuus on vähentynyt pitkään, mutta viime vuonna vakavin väkivaltarikollisuus lisääntyi — poliisi: ”Toistaiseksi suhtautuisin edellisvuoden piikkiin poikkeusolojen seurauksena”. Rikosuhripäivystys, RIKUteema. Linkki julkaisuun: https://www.riku.fi/nuorisorikollisuus-on-vahentynyt-pitkaan-mutta-viime-vuonna-vakavin-vakivaltarikollisuus-lisaantyi-poliisi-toistaiseksi-suhtautuisin-edellisvuoden-piikkiin-poikkeusolojen-seurauks/?fbclid=IwAR2u1YUNWZfm4Aygx-TuzpPomLNjbC19urHy3plm5cAcSZ7vo-4n7q2euYk (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (25.3.2021)
Kandolin, Reetta (2020) ”Hip hop -taideohjaajien kokemuksia ja tulkintoja nuorten kohtaamisista kouluilla ja nuorisotaloilla”. Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto, Näkökulma 63. Ladattavissa: https://nuorisotutkimus.fi/nakokulma63 (9.3.2021)
Kauppinen, Eila & Lahtinen, Jenni & Haikkola, Lotta (2021) Nuorten yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät korona-aikana. Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto, Näkökulma 80. https://nuorisotutkimus.fi/nakokulma80 (29.11.2021)
Laine, Sofia (2021) Tapaustutkimus Break The Fight! -hankkeesta Itä-Helsingissä. In Heikki Kantonen & Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela & Tomi Kiilakoski (toim.) Nuorisotyötä kouluissa ja oppilaitoksissa. Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk kehittää 165, 116–128. Linkki julkaisuun: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-372-3 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (2.11.2021)
Lapsiasiavaltuutettu (LAPS/16/2021) Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta. Lausunto 29.3.2021. Linkki julkaisuun: https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_stv_he292021vp_liikkumisrajoitukset (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (30.3.2021)
Leskisenoja, Eliisa & Sandberg, Erja (2019) Positiivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Luoma-Aho, Tapio (2020) Koronakriisi on vaikuttanut eniten niihin perheisiin, joissa on jo entuudestaan ollut vaikeuksia. KD-lehti, 30.12.2020. https://www.kdlehti.fi/2020/12/30/koronakriisi-on-vaikuttanut-eniten-niihin-perheisiin-joissa-on-jo-entuudestaan-ollut-vaikeuksia/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (10.5.2021)
Myllyniemi, Sami & Kiilakoski, Tomi (2021) Tilasto-osio. Teoksessa Päivi Berg & Sami Myllyniemi (toim.) Palvelu pelaa! Nuorisobarometri 2020. Helsinki: Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja
Nieminen, Juha “Hende” (2019) Graffitit ja katutaide nuorisotyön välineinä. Teoksessa Venla Sykäri & Inka Rantakallio & Elina Westinen & Dragana Cvetanivic (toim.) Hiphop Suomessa. Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä. Helsinki: Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 219, kenttä, 340–356.
OKM (2021) Toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. 26.1.2021. Linkki julkaisuun: https://minedu.fi/kiusaamisen-ehkaisemisohjelma (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (25.3.2021)
Salami, Minna (2020) Aistien Viisaus. Helsinki: S &S.
Salasuo, Mikko (toim.) (2021) Harrastamisen äärellä – Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö & Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 233.
Salasuo, Mikko & Lahtinen, Jenni (2021) ”Edelleen harmittaa”- Nuorten kokemus harrastamisen keskeytymisestä korona-aikana ja sen yhteys vapaa-ajan tyytyväisyyteen. Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto, Näkökulma 79. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma79 (29.11.2021)
Salasuo, Mikko & Tarvainen, Kai & Myllyniemi, Sami (2021) ”Nuoriso harrastamassa kulttuuria, taidetta ja mediaa: lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen tilasto-osio”, teoksessa Mikko Salasuo (toim.) Harrastamisen äärellä – Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö & Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 233.
Salasuo, Mikko & Myllyniemi, Sami & Hakanen, Tiina (toim.) (2019) Oikeus liikkua – Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö & Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 215.
Solnit, Rebecca (2017) The Mother of All Questions. Further Feminisms. Lontoo: Granta Publication.
THL (2021) Kouluterveyskysely: Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tiedote 17.9.2021. https://thl.fi/fi/-/kouluterveyskysely-iso-osa-lapsista-ja-nuorista-on-tyytyvaisia-elamaansa-yksinaisyyden-tunne-on-yleistynyt?redirect=%2Ffi%2Fajankohtaista (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (29.11.2021)
Valtion nuorisoneuvosto (2021) Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2021. Politiikkasuositukset. 5.5.2021.
Yle (30.1.2021) ”Korona-aika kypsyttää nuoria, kun ’kaikki on kiinni eikä ole festareita eikä keikkoja’ – Huomisesta lähtien harrastuksia avataan pääkaupunkiseudulla”. Linkki juttuun: https://yle.fi/uutiset/3-11765338 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (1.2.2021)
