Nuorten korona-ajan yksinäisyys ja näkemykset koronan vaikutuksista tulevaisuuteen

Tässä artikkelissa tarkastelemme nuorten kokemuksia koronarajoitusten aikaisesta yksinäisyydestä sekä nuorten näkemyksiä koronaan liittyvistä huolista ja koronan vaikutuksista heidän elämäänsä ja yleensä maailmaan. Artikkeli on toinen osa talvella 2020–2021 ilmestyvästä Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjasta, jossa raportoidaan tuloksia Nuorisotutkimusverkostossa toteutetusta Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeesta.

Koronan vaikutukset keväällä 2020 koettiin monin tavoin haastaviksi. Taloudellisten vaikutusten lisäksi julkisuudessa nostettiin esiin koronarajoitusten vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Lasten ja nuorten kokemuksia selvitettiin jo keväällä, kun Turun yliopisto toteutti tutkimuksen koululaisten koronakeväästä sekä lasten ja nuorten kokemuksista etäopetuksen ajalta. Tutkimuksessa todettiin, että huolet ja kielteiset vaikutukset näyttävät kasautuvan niille, joilla ei ole aikuista kotona ystäviä tai myöskään yhteyttä opettajaan. (Repo ym. 2020; Salmivalli 2020.)

Myös muutama järjestö selvitti nopealla aikataululla verkkokyselyin koronan vaikutuksia nuoriin. Tuloksissa nostettiin esiin muun muassa koronan vaikutusten polarisoituminen (Allianssi 2020) sekä nuorten virittyminen pohtimaan aiempaa enemmän tulevaisuutta koulun ja vapaa-ajan välisen rajan hämärryttyä (Lasten ja nuorten säätiö 2020). Pelastakaa Lapset ry:n verkkokyselyssä (Pelastakaa Lapset 2020) vastaajat kertoivat kokeneensa korona-ajan raskaana. Lisäksi syksyllä valmistui Tilastokeskuksen Kansalaispulssiin (1–8/2020) perustuva tutkimus 15–29-vuotiaiden nuorten mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen ja ohjeiden noudattamisesta koronaviruspandemian aikana (Valtion nuorisoneuvosto & Tilastokeskus 2020).

Yksinäisyyden kokemuksissa oli eroja

Tässä tutkimuksessa yksinäisyyttä selvitettiin väittämällä ”olen tuntenut itseni yksinäiseksi korona-aikana”. Kuviosta 1 käy ilmi, että rajoituksista huolimatta vastaajista 65 prosenttia ei ollut kokenut itseään yksinäiseksi. Yksinäisyyttä oli kokenut lähes viidesosa (18 %) vastaajista.

Taustamuuttujittain tarkasteltuna eri ryhmien kokemukset erosivat hieman toisistaan. Suurempi osuus tytöistä (22 %) kuin pojista (14 %) oli kokenut itsensä yksinäiseksi, ja yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät vanhemmissa ikäryhmissä. Vastaajajoukon nuorimmista eli peruskoululaisista yksinäiseksi itsensä oli kokenut 11 prosenttia vastaajista, kun ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa opiskelevista yli viidesosa (23 % ja 21 %) kertoi yksinäisyyden kokemuksesta. Korkeakouluissa opiskelevista yksinäiseksi itsensä oli kokenut 24 prosenttia vastaajista.

Koululaisten ja toisen asteen opiskelijoidenyksinäisyyden kokemuksista löytyy vertailutietoa vuoden Kouluterveyskyselystä, joskin kysymykset on muotoiltu hieman eri tavoin. Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyssä sekä peruskoululaisista (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) että ammatillisen koulutuksen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja lukion (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) opiskelijoista noin 11 prosenttia raportoi yksinäisyyden kokemuksista. Turun yliopiston toteuttaman Koululaisten koronakevät -kyselyn perusteella 7.–9.-luokkalaisista nuorista 14 prosenttia kertoi kokeneensa yksinäisyyttä usein koronakeväänä (Repo, Poskiparta, Herkama & Salmivalli 2020). Korona-aikana toisella asteella yksinäisyyttä kokeneiden osuus oli siis tässä kyselyssä lähes 10 prosenttiyksikköä suurempi, mikä kertonee sekä koulun merkityksestä sosiaalisena ympäristönä että kaverien tärkeydestä. Vanhemmissa ikäluokissa vertailutietoa ei ole käytettävissä.

Korona-aikana yksinäisimmiksi itsensä tunsivat yksin asuvat nuoret, joista 28 prosenttia koki itsensä yksinäisiksi. Myös työttömyys lisäsi yksinäisyyden kokemuksia. Työttömistä nuorista 26 prosenttia kertoi kokeneensa itsensä yksinäiseksi.

Kotitalouden toimeentulolla näyttää olevan yhteys yksinäisyyden kokemuksiin, sillä heikosti toimeentulevien kotitalouksien nuorista yksinäisiksi itsensä oli kokenut 28 prosenttia, hyvin toimeentulevien kotitalouksien nuorista vain 12 prosenttia. Heikosti toimeentulevat olivat myös muita epävarmempia kannastaan. Heistä suurehko osuus eli 27 prosenttia ei ollut samaa eikä eri mieltä väitteen ”olen tuntenut itseni yksinäiseksi korona-aikana” kanssa ja 45 prosenttia ei ollut kokenut itseään yksinäisiksi. Tämä oli kaikista ryhmistä pienin samaa mieltä olevien osuus. Hyvin toimeentulevat taas olivat varmempia kannastaan, ja heistä pienempi osuus eli 10 prosenttia ei ollut samaa eikä eri mieltä. 78 prosenttia hyvin toimeentulevien kotitalouksien nuorista ei ollut kokenut itseään yksinäiseksi. Vastaavasti vuoden 2015 Nuorisobarometrissä yksin asuvat nuoret ja heikosti toimeentuleviksi itsensä kokevat erottuivat ryhminä, joista suurempi osuus koki itsensä yksinäisiksi (Myllyniemi 2016). Myös koko väestöä koskevissa tutkimuksissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on havaittu yhteys matalien tulojen ja yksinäisyyden välillä.

Eroja yksinäisyyden kokemuksissa oli havaittavissa myös asuinalueen mukaan. Eniten yksinäisyyttä koettiin isoissa kaupungeissa (noin viidesosa) ja toisaalta pikkukaupunkien laita-alueilla. Vähiten yksinäisyyttä kokivat maaseutuympäristössä asuvat nuoret (13 %). Eroa voi selittää se, että korona levisi ensin kaupungeissa ja kaupungeissa nuoret ovat saattaneet tottua aktiivisempaan sosiaaliseen elämään.

Nuorilla on useimmiten joku, jonka kanssa jakaa koronahuolia

Koronaan liittyy paljon huolta ja epävarmuutta. Turun yliopiston tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että peruskoulua käyvät nuoret olivat erityisesti huolissaan siitä, saako läheinen tartunnan. Yläkoululaiset olivat ylipäänsä huolestuneita aikuisista ja myös omasta oppimisestaan ja mielialastaan. (Repo ym. 2020.) Nuorten hyvinvoinnin kannalta onkin keskeistä, että he voivat jakaa huoliaan.

Tässä kyselyssä kartoitettiin nuorten mahdollisuuksia jakaa koronaan liittyviä huolia joko luotettavan aikuisen tai luotettavan ystävän kanssa (”Minulla on ainakin yksi luotettava aikuinen/ystävä, jonka kanssa olen voinut puhua koronaan liittyvistä huolista”). Valtaosalla (95 %) nuorista oli koronan aikana ainakin yksi luotettava aikuinen, jonka kanssa puhua koronaan liittyvistä huolista. Eroja ei juurikaan ollut sukupuolten tai eri ikäryhmien välillä. Sen sijaan eroja oli pääasiallisen toiminnan ja äidinkielen mukaan. Työttömistä nuorista muita harvemmilla (85 %) oli luotettava aikuinen, samoin kuin niillä, jotka valitsivat opiskelupaikakseen vaihtoehdon ”muu”. Nämä vastaajat opiskelivat esimerkiksi kansanopistoissa ja erilaisilla kursseilla. Näillä nuorilla vaikuttaa olevan heikommat siteet vanhempiinsa, eikä heille ole muodostunut vastaavalla tavalla yhteisöjä, joissa syntyisi luottamuksellinen aikuissuhde. Myös muunkielisistä nuorista pienempi osuus (82 %) kertoi, että heillä oli elämässään luotettava aikuinen.

Vaikuttaa siis siltä, että korona on aiheena sellainen, että siitä pystyy puhumaan vanhempien kanssa, vaikka keskusteluyhteys ei olisikaan niin hyvä.

Vertailutietoa näihin tuloksiin ei juuri ole. Kouluterveyskyselyssä, jossa vastaajat ovat peruskoulussa ja toisella asteella, vajaa puolet nuorista raportoi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), että heillä on hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa. Vaikuttaa siis siltä, että korona on aiheena sellainen, että siitä pystytään puhumaan vanhempien kanssa, vaikka keskusteluyhteys ei olisikaan niin hyvä. Lisäksi nuorilla voi sosiaalisten kontaktien välttämisestä, etäopetuksesta ja harrastusten keskeytymisestä huolimatta olla yhteyksiä myös muihin luotettaviin aikuisiin kuin omiin vanhempiinsa. Tilastokeskuksen Kansalaispulssi-aineistossa nousee esiin myös se, että koronan aiheuttama huoli 15–29-vuotiaiden joukossa lisääntyi iän myötä. Kokonaisuudessaan 15–29-vuotiaat kokivat kuitenkin vähemmän huolta kuin sitä vanhemmat ikäluokat (Valtion Nuorisoneuvosto & Tilastokeskus 2020).

Valtaosalla (96 %) nuorista oli myös ainakin yksi luotettava ystävä, jonka kanssa puhua koronaan liittyvistä huolista.

Valtaosalla nuorista oli ainakin yksi luotettava ystävä, jonka kanssa puhua korona-ajan huolista.

Erot eivät ole kovin suuret sukupuolten välillä; pojista hieman pienempi osuus vastasi olevansa samaa mieltä väittämän kanssa kuin tytöistä. Sen sijaan eroja oli pääasiallisen toiminnan mukaan, sillä hieman suurempi osuus työttömistä (9 %), muualla kuin peruskoulussa, toisella astella tai korkeakoulussa opiskelevista (6 %) ja muussa toiminnassa olevista (7 %) ilmoitti, että heillä ei ole luotettavaa ystävää. Toisaalta yksinasuminen ei näkynyt luotettavan aikuisen eikä luotettavan ystävän puutteena, vaikka yksin asuvat kokivat muita yleisemmin yksinäisyyttä.

Nuorten välillä ei ollut koetun toimeentulon mukaan tarkasteltuna eroja siinä, oliko heillä elämässään luotettava aikuinen, mutta ystävästä kysyttäessä hienoinen ero löytyi. Mitä parempi koettu toimeentulo oli, sitä suurempi osa vastaajista ilmoitti, että heillä oli ainakin yksi luotettava ystävä, jonka kanssa jakaa koronahuolet.

Vertailutietoa juuri tähän kysymykseen ei löydy, mutta vuoden 2015 Nuorisobarometrissä on tiedusteltu, onko nuorella ystävää, jonka kanssa keskustella luottamuksellisesti. Tiedot luotettavasta ystävästä ovat samansuuntaisia kuin tässä kyselyssä, eli valtaosalla (97 %) oli luotettava ystävä. Eroja oli samoissa ryhmissä kuin tässäkin kyselyssä. (Myllyniemi 2016.) Tiedusteltaessa, onko nuorella läheistä ystävää, vailla ystävää on hieman suurempi osuus. Koululaisten koronakevät -kyselyssä vailla ystävää oli 7.–9.-luokkaisista vajaa 10 prosenttia (Repo ym. 2020, s. 8) ja vuoden 2019 kouluterveyskyselyssä peruskoululaisista (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) noin 9 prosenttia ja toisen asteen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)oppilaista noin 8 prosenttia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019). Nuoret ilmeisesti mieltävät läheisen ystävän ja luotettavan keskustelukumppanin hieman eri tavoin.

Osa nuorista uskoo koronalla olevan pitkäaikaisiakin vaikutuksia

Koronaan liittyvien huolien lisäksi kyselyssä kartoitettiin nuorten näkemyksiä pandemian seurauksista omalle elämälle ja maailmalle. Puolet vastaajista (49 %) ei uskonut, että koronalla olisi pysyviä vaikutuksia heidän elämäänsä. Huomionarvoista on, että vastaajista yli neljäsosa uskoi, että koronalla olisi heidän omaan elämäänsä pysyviä vaikutuksia (kuvio 4). Epävarmojen osuus oli myös noin neljäsosa, mikä kertonee siitä, että akuutissa tilanteessa omaa tulevaisuutta on vaikea nähdä.

Taustamuuttujittain tarkasteltuna pojat näkivät harvemmin kuin tytöt, että koronalla olisi vaikutusta heidän omaan elämäänsä (24 % ja 29 %). Heikommin toimeentulevien kotitalouksien nuoret näkivät selkeästi useammin, että koronalla on pitkäaikaisia seurauksia omalle elämälle. Heistä näin ajatteli 32 prosenttia. Tulos viittaa siihen, että koronalla on ollut nuorelle tai nuoren perheelle taloudellisia seurauksia tai että jo alkujaan heikompi taloustilanne aiheuttaa korostunutta epävarmuutta. Maaseudulla asuvista nuorista pienin osuus (18 %) arvio koronalla olevan vaikutuksia heidän elämäänsä. Kun tarkastellaan eri mieltä olevia, maaseutunuorista suurin osuus (61 %) näki, että koronalla ei ole omaan elämään vaikutusta.

Näkemyksiä koronan vaikutuksista maailmalle tiedusteltiin myönteisellä väittämällä ”Koronalla on ollut myös myönteisiä vaikutuksia maailmaan”. Vajaa puolet eli 44 prosenttia nuorista uskoo, että koronalla on ollut myös myönteisiä vaikutuksia maailmaan ja neljäsosa ei ole samaa mieltä väittämän kanssa. Toisin kuin näkemyksissä seurauksille omalle elämälle, heikosti toimeentulevien perheiden nuoret uskoivat yhtä usein myönteisiin vaikutuksiin. Sen sijaan eroja oli nähtävissä vastaajan äidinkielen mukaan. Muuta kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvien usko myönteisiin seurauksiin oli vahvempaa, sillä he olivat muita useammin (61 %) samaa mieltä väittämän kanssa.

Nuorten, kuten muidenkin, voi olla vaikea arvioida millainen vaikutus koronalla on omaan elämään ja maailmaan yleensä pitkällä aikavälillä.

Toisaalta mielipiteestään epävarmojen osuus oli melko suuri. Sekä sen osalta, kokeeko nuori koronan vaikuttavan omaan elämäänsä pysyvästi, että kokeeko nuori koronalla olleen myös myönteisiä vaikutuksia maailmaan, noin neljäsosa nuorista oli epävarmoja näkökannastaan. Nuorten, kuten muidenkin, voi olla vaikea arvioida, millainen vaikutus koronalla on omaan elämään ja maailmaan yleensä pitkällä aikavälillä.

Lopuksi

Kyselyn perusteella korona-ajan rajoituksilla ei vaikuta olleen kovin suuria vaikutuksia yksinäisyyden kokemuksiin ja luottamuksellisiin sosiaalisiin suhteisiin. Yksinäisyyttä oli kuitenkin kokenut vajaa viidesosa vastaajista, ja epävarmojen osuuskin oli 17 prosenttia. Tämä vastaa osuutta, joka muissa kyselyissä on kokenut yksinäisyyttä joskus. Suurin osa vastaajista koki myös, että heillä on luotettava aikuinen tai ystävä, jonka kanssa jakaa korona-ajan huolia. Nuoremmassa ikäluokassa vaikutti jopa siltä, että keskusteluyhteys on löytynyt paremmin kuin normaalina aikana, jos tarkastellaan suhdetta omiin vanhempiin.

Heikommin resursoituina ryhminä erottuivat heikosti toimeentulevat, jotka kokivat itsensä yksinäisemmiksi. He myös uskoivat hieman vahvemmin koronan vaikuttavan elämäänsä pitkällä aikavälillä. Vastaava heikommin toimeentulevien ryhmä korostui myös Pelastakaa Lapset -järjestön kyselyssä (2020). Lisäksi huomion kiinnittivät työttöminä ja erilaisissa kurssimuotoisissa koulutuksissa olevat nuoret, jotka erottuivat ryhminä, joilla ei ole yhtä vahvoja sosiaalisia siteitä. Työttömillä nuorilla oli myös enemmän yksinäisyyden kokemuksia. Myös Kansalaispulssiin perustuvassa selvityksessä (Valtion nuorisoneuvosto & Tilastokeskus 2020) nousi esiin työttömien nuorten tilanne: he kokivat selvästi muita enemmän stressiä, olivat huolestuneita kotitaloutensa toimeentulosta ja suhtautuvat pessimistisemmin tulevaisuuteen. Kyselyn perusteella on vaikea arvioida, onko näiden ryhmien kohdalla kyse erityisesti koronan vaikutuksista, sillä samoilla ryhmillä on heikompi hyvinvointi myös muissa kyselyissä.

Nuorten oli vaikea arvioida, voiko koronalla olla pysyviä vaikutuksia heidän omaan elämäänsä. Puolet uskoi vaikutuksiin ja puolet ei tai oli epävarmoja näkemyksistään. Vastaavasti puolet nuorista näki, että koronalla on maailmaan myös myönteisiä vaikutuksia. Tulevaisuuden uskoa vahvistaa luottamus siihen, että koronalla on maailmaan myös hyviä vaikutuksia. Korona-aikana pärjäämisen kannalta keskeistä on, että nuorilla on ympärillään luotettavia aikuisia ja ystäviä, ainakin joku, jonka kanssa jakaa korona-ajan huolia.

Kirjoittajat

Lotta Haikkola

VTT, akatemiatutkija

Eila Kauppinen

KTM, FT, tutkijatohtori

Toimitus: Sarianne Karikko, Veera Adolfsen & Tanja Konttinen.

Lähteet

Allianssi (2020) Nuoret kokevat ahdistusta ja saavat voimaa sosiaalisista kontakteista koronatilanteessa. Julkaistu 8.4.2020. https://www.alli.fi/uutiset/nuoret-kokevat-ahdistusta-ja-saavat-voimaa-sosiaalisista-kontakteista-koronatilanteessa-0 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Viitattu 2.12.2020.

Lasten ja nuorten säätiö (2020) Selvitys: Korona sai nuoret ajattelemaan tulevaisuutta. Julkaistu 16.4.2020. https://www.nuori.fi/2020/04/16/nuorten-aani-10-kysymysta-koronatilanteesta/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)Viitattu 2.12.2020.

Myllyniemi, Sami (2016) Tilasto-osio. Teoksessa Myllyniemi, Sami (toim.) Arjen jäljillä. Nuorisobarometri 2015. Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja, nro 54. Helsinki: Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, 9–116.

Okkonen, Kaisa-Mari (2019) Yksinäisiä on sadointuhansin – yhteistä korkea ikä, pienet tulot ja huono terveys. Tieto & Trendit-blogi. Helsinki: Tilastokeskus. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/yksinaisia-on-sadoin-tuhansin-yhteista-korkea-ika-pienet-tulot-ja-huono-terveys/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Viitattu 24.11.2020.

Pelastakaa Lapset (2020) Lapsen ääni 2020: Lasten näkemyksiä koronakeväästä. https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/pelastakaalapset/main/2020/10/21163820/Lapsen-Aani-2020_raportti1_FI1.pdf (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)Viitattu 2.12.2020.

Repo, Juuso, Poskiparta, Elisa, Herkama, Sanna & Salmivalli Christina (2020) Koululaisten koronakevät -tutkimuksen tulokset. Turun yliopisto 2020. https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiNmM0MmNhODMtZjM4OS00OGY4LTg2YzUtYTRiY2VhNTc3ZjdmIiwidCI6ImY1OTJjYjVmLWI4YmMtNDFiOS05MDFmLTlhOTlhYjg0YWZhNiIsImMiOjh9  (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)Viitattu 24.11.2020.

Salmivalli, Christina (2020) Koululaisten koronakevät: kokemuksia etäopetuksen ajalta. Esitys Oikeus Oppia -foorumissa 18.11.2020.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2019) Kouluterveyskysely 2019. Perustulokset, Perusopetus 8. ja 9. luokka, lukio, ammatillinen oppilaitos, 2017 ja 2019. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Viitattu 24.11.2020.

Valtion Nuorisoneuvosto & Tilastokeskus (2020) Kansalaispulssi 1-8/2020: Yhdistelmäaineisto 15-29-vuotiaista nuorista. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2020/10/VNN_Nuoret-koronakriisiss%C3%A4_081020.pdf (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)Viitattu 2.12.2020.