Miten koronatiedonkeruu toteutettiin?

Nuorisotutkimusverkosto toteutti syys-lokakuussa 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella tiedonkeruun, jossa selvitettiin puhelinhaastatteluilla korona-ajan vaikutuksia nuorten arkeen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä palvelukokemuksiin. Palveluiden osalta selvitettiin kokemuksia nuoriso-, terveys- ja työllisyyspalveluiden käytöstä, riittävyydestä, saavutettavuudesta sekä toimivuudesta. Korona-ajalla tarkoitetaan tutkimuksessa pandemian alkua maaliskuusta 2020 aina aineiston keruuhetkeen saakka.

Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeessa kohderyhmänä ovat 12–25-vuotiaat Suomessa asuvat henkilöt. Tiedonkeruun otos poimittiin väestörekisteristä kiintiöpoimintana kolmen kriteerin mukaan: sukupuoli (2), ikäluokat (12–14, 15–19, 20–25), äidinkieli (suomi, ruotsi, muu). Tiedonkeruuaineisto painotettiin vastaamaan perusjoukkoa iän ja sukupuolen mukaan. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1001 nuorta.

Kaikkiaan 3 345 kieltäytyi haastattelusta. Vastausprosentti tavoitetuista henkilöistä on tällöin 23 %. Kieltäytyneet ilmoittivat syyksi kiinnostamattomuuden osallistua tutkimukseen. Varsinaisten kieltäytymisten lisäksi vastauskatoon kuuluvat epäsuorasti kieltäytyneet, kuten soittohetkellä tavoittamattomaksi jääneet (10 246). Haastattelujen keskimääräinen kesto oli 11,3 minuuttia. Puhelinhaastattelut toteutti Feelback Group Nuorisotutkimusverkoston toimeksiantona.

Taustamuuttujat

Tutkimuksen taustamuuttujat (sukupuoli, äidinkieli, pääasiallinen toiminta ja opiskelupaikka, kotitalouden toimeentulo, asuinpaikka) on saatu pääosin nuorilta itseltään. Siten vastaukset kertovat nuorten oman käsityksen asiasta. Esimerkiksi työssäkäyvä opiskelija voi pitää pääasiallisena toimintanaan joko opiskelua tai palkkatyötä.

Sukupuoli

Nuorista 49 % (n=486) ilmoitti sukupuolekseen naisen/tytön ja 51 prosentti (n=513) miehen/ pojan. Vastaajilla oli myös mahdollisuus olla kertomatta sukupuoltaan, mutta kukaan ei valinnut tätä vaihtoehtoa. Lisäksi oli mahdollista valita vaihtoehto “Muu” (n=2). Muunsukupuolisten osuus jää otoksessa pieneksi, eikä siitä ole mielekästä tehdä tilastollisia johtopäätöksiä. Vaikka vastaajien ikähaitari on laaja, Nuorisotutkimusverkoston säännöllisissä tiedonkeruissa, kuten Nuorisobarometreissä, on selkeyden vuoksi valittu kirjoittaa pääosin tytöistä ja pojista. Seuraamme tätä linjaa myös koronatiedonkeruun tuloskirjoituksissa.

Ikäryhmät

Nuorista 21 prosenttia (n=214) oli iältään 12–14-vuotiaita. 15–19-vuotiaita oli 34 prosenttia (n=343). Vanhimpaan ikäluokkaan, 20–25-vuotiaisiin kuului 44 prosenttia (n=444) vastanneista.

Piirakkakuvio ikäryhmien jakautumisesta.

Tutkimukseen vastanneet ikäryhmittäin.

Äidinkieli

Otos poimittiin kiintiöidysti niin, että suomen- ja ruotsinkielisten sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuudet vastaavat perusjoukkoa. Aineistossa käytämme vastaajien itse ilmoittamaa äidinkieltä. Vastaajista 87,6 prosenttia ilmoitti äidinkielekseen suomen, 4,9 prosenttia ruotsin ja 7,6 prosenttia muun kuin suomen tai ruotsin. Haastattelut tehtiin suomeksi ja ruotsiksi, eli kaikki vastaajat hallitsivat hyvin ainakin toisen näistä kielistä.

Pääasiallinen toiminta ja opiskelupaikka

Nuorilta kysyttiin heidän pääasiallista toimintaansa vastaushetkellä. Kaikkiaan koululaisia ja opiskelijoita oli 71 prosenttia vastaajista (n=707), palkkatyössä tai yrittäjänä toimi 20 prosenttia (n=203) ja työttömänä oli vastaushetkellä viisi prosenttia (n=47). Lisäksi neljän prosentin (n=44) pääasiallinen toiminta oli vastaushetkellä jokin muu (esim. vanhempainvapaa, asepalvelus).

Koululaisista ja opiskelijoista 40 prosenttia (n=284) oli peruskoulussa, 17 prosenttia (n=124) lukiossa, 15 prosenttia (n=103) ammatillisessa koulutuksessa, 12 prosenttia (n=83) ammattikorkeakoulussa ja 14 prosenttia (n=96) yliopistossa. Lisäksi kaksi prosenttia (n=17) ilmoitti olevansa koulussa jossain muualla kuin edellä mainituissa.

Kotitalouden toimeentulo

Nuorilta kysyttiin kokemusta kotitalouden taloudellisesta tilanteesta asteikolla 1-10, jossa 1 tarkoittaa heikosti toimeentulevaa, 5 keskituloista ja 10 hyvin toimeentulevaa. Kysymykseen vastasi 957 nuorta. Tuloksissa muuttujaa käytetään kolmiluokkaisena siten, että arvot 1-4 on nimetty heikosti toimeentulevaksi (16 % vastanneista), 5-8 keskituloiseksi (59 %) ja 9-10 hyvin toimeentulevaksi (25 %).

Asuinpaikka

Nuorilta kysyttiin näkemystä siitä, mikä annetuista vaihtoehdoista kuvailisi parhaiten heidän asuinpaikkaansa. Kysymykseen vastasi 992 nuorta. Vastaukset jakautuivat eri vaihtoehdoille seuraavasti: ison kaupungin keskusta (18 % vastanneista); ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (38 %); pikkukylän tai pikkukaupungin keskusta (19 %); pikkukylän tai pikkukaupungin harvaan asuttu laita-alue (12 %), maaseutuympäristö (13 %).

Piirakkakuvio: vastaajien jakautuminen asuinalueille.

Vastaajien kokemus asuinpaikkansa luonteesta.

Aluemuuttujana käytetään edellä mainitun asuinpaikan luonnetta kuvaavan muuttujan lisäksi 5-luokkaista NUTS 2 -tason alueluokitusta, eli suuraluetta. Helsinki-Uusimaalla asuu 28 %, Etelä-Suomessa 19 %, Länsi-Suomessa 30 %, Pohjois- ja Itä-Suomessa 23 % vastaajista. Aineiston kolme Ahvenanmaalla asuvaa on luokiteltu Länsi-Suomessa asuviin.

Lisätietoa

Sami Myllyniemi (toimivapaalla)

Sami Myllyniemi (toimivapaalla)

Tilastotutkija

VTM

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

040 7151 721

Tutkijan profiili
Jenni Lahtinen

Jenni Lahtinen

Tutkija

VTM, tohtorikoulutettava

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

044 416 5395

Tutkijan profiili