Miten koronatiedonkeruun 3. kierros toteutettiin?
Kirjoittaja: Riku Laine.
Nuorisotutkimusverkosto toteutti loka-marraskuussa 2021 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella tiedonkeruun, jossa selvitettiin puhelinhaastatteluilla nuorten korona-ajan kokemuksia sekä korona-ajan vaikutuksia nuorten arkeen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä palvelukokemuksiin. Tiedonkeruu on jatkoa syksyllä 2020 toteutetulle ensimmäiselle tiedonkeruulle ja keväällä 2021 toteutetulle toiselle tiedonkeruulle. Tällä kierroksella kysyttiin pääasiassa samoja teemoja kuin aiemminkin. Kysymyksissä keskityttiin palvelukokemuksiin ja -näkemyksiin. Uusina kysymyksinä nuorilta kysyttiin heidän näkemyksiään koronapassista ja -rokotteista. Korona-ajalla tarkoitetaan tutkimuksessa pandemian alkua maaliskuusta 2020 aina aineiston keruuhetkeen saakka.
Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen aineistonkeruun kolmannen kierroksen kohderyhmänä olivat 12–24-vuotiaat Suomessa asuvat henkilöt. Nuoret haastateltiin puhelimitse ja haastattelujen määrät kiintiöitiin sukupuolen (luokat: mies ja nainen), ikäluokan (12–14, 15–19, 20–24) ja äidinkielen (suomi, ruotsi, muu) mukaan. Aineisto painotettiin vastaamaan perusjoukkoa iän ja sukupuolen mukaan.
Tiedonkeruun kolmannella kierroksella haastateltiin 1 003 nuorta. Vastausprosentti oli yhä pieni: tutkimukseen tavoitettiin yhteensä 7 003 nuorta, joista 6 000 (86 %) kieltäytyi haastattelusta tai ei ollut muuten kykenevä vastaamaan kielivaikeuden tai sairauden vuoksi. Tämän kierroksen vastausprosentti (14 %) oli siis edelleen matalampi kuin aiemmilla kierroksilla (1. kierros 23 % ja 2. kierros 17 %). Haastatteluiden ajankohtaan osui koulujen syyslomat, mikä saattoi vaikuttaa vastaajien vastausintoon. Yhteystietoja oli yhteensä 15 664 nuorelle, loput heistä (8 661) laskettiin muuhun vastaajakatoon. Heitä ei joko tavoitettu ollenkaan tai sitten kyseinen vastaajakiintiö oli tullut täyteen, minkä vuoksi soittopyyntö oli peruutettu tai muu tavoittelu keskeytetty. Puhelinhaastattelut toteutti Feelback Group Nuorisotutkimusverkoston toimeksiantona.
Taustatiedot
Alla mainitut taustatiedot on kerätty pääosin nuorilta itseltään. Siten vastaukset kertovat nuorten oman käsityksen asiasta. Esimerkiksi työssäkäyvä opiskelija voi pitää pääasiallisena toimintanaan joko opiskelua tai palkkatyötä. Tätä ei tarvitse välttämättä pitää virhelähteenä, mutta se tulee ottaa huomioon tuloksia tulkittaessa. Pyöristyksistä johtuen alla esitetyt prosenttiosuudet eivät välttämättä summaudu 100 prosenttiin. Esitetyt luvut on laskettu painotetusta aineistosta.
Sukupuoli
Nuorista 48 prosenttia (n=486) ilmoitti sukupuolekseen naisen/tytön ja 51 prosenttia (n=512) miehen/pojan. Lisäksi kolme vastaajaa ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen ja kaksi vastasi ”Muu”. Vaikka vastaajien ikähaitari on laaja, Nuorisotutkimusverkoston säännöllisissä tiedonkeruissa on selkeyden vuoksi valittu kirjoittaa pääosin tytöistä ja pojista. Seuraamme tätä linjaa myös koronatiedonkeruun tuloskirjoituksissa.
Ikäryhmät
Nuorista 23 prosenttia (n=234) oli iältään 12–14-vuotiaita. Vanhemmista ikäluokista 15–19-vuotiaita oli 376 vastaajaa (38 %) ja 20–24-vuotiaisiin kuului 39 prosenttia (n=392) vastanneista.
Äidinkieli
Haastattelut tehtiin kiintiöidysti niin, että suomen- ja ruotsinkielisten sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuudet vastasivat perusjoukkoa. Analyyseissä käytämme vastaajien itse ilmoittamaa äidinkieltä. Vastaajista 87 prosenttia ilmoitti äidinkielekseen suomen, 5 prosenttia ruotsin ja 8 prosenttia muun kuin suomen tai ruotsin. Haastattelut tehtiin kuitenkin suomeksi tai ruotsiksi, eli kaikki vastaajat hallitsivat hyvin ainakin toisen näistä kielistä.
Pääasiallinen toiminta ja opiskelupaikka
Yli 14-vuotiailta vastaajilta (n=769) kysyttiin heidän pääasiallista toimintaansa vastaushetkellä. Heistä 66 prosenttia (n=507) ilmoitti itsensä koululaiseksi tai opiskelijaksi. Palkkatyössä tai yrittäjänä toimi 24 prosenttia (n=186) ja työttömäksi itsensä määritteli vastaushetkellä vajaat viisi prosenttia (n=35). Loput yli 14-vuotiaista (n=41) ilmoitti jonkin muun toiminnan, kuten vanhempainvapaan tai asepalveluksen, pääasialliseksi toiminnakseen. Yksi vastaaja ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen. Alle 15-vuotiaat vastaajat (n=234) luokiteltiin aineistossa päätoimisuudeltaan peruskoulussa opiskeleviksi koululaisiksi tai opiskelijoiksi.
Koululaisista ja opiskelijoista 41 prosenttia (n=307) oli peruskoulussa, 19 prosenttia (n=139) lukiossa, 16 prosenttia (n=121) ammatillisessa oppilaitoksessa, 9 prosenttia (n=72) ammattikorkeakoulussa ja 13 prosenttia (n=96) yliopistossa. Lisäksi vajaa prosentti (n=6) ilmoitti olevansa koulussa jossain muualla kuin edellä mainituissa.
Suoritettu koulutus
Yli 14-vuotiailta vastaajilta kysyttiin myös heidän suorittamiaan koulutuksia. Heistä 79 prosenttia (n=606) oli suorittanut peruskoulun. Ammatillinen tutkinto oli 185:llä heistä (24 %) ja lukion oli käynyt 25 prosenttia (n=193), ylioppilastutkinnon oli suorittanut hieman harvempi (23 %, n=178). Korkeakoulutus oli harvalla.
Ammattikorkeakoulututkinnon oli suorittanut seitsemän vastaajaa, alemman korkeakoulututkinnon 25 ja ylemmän korkeakoulututkinnon neljä. Yli 14-vuotiaista 51, eli noin seitsemän prosenttia, vastasi ettei heillä ole mitään mainituista tutkinnoista tai koulutuksista, heistä kuusi ei antanut vastausta tai ei osannut vastata kysymykseen.
Asuinmuoto ja -paikka
Yli 14-vuotiailta vastaajilta (n=769) tiedusteltiin myös heidän asumismuotoaan. Pääosa heistä (49 %) asui yhden tai useamman huoltajan kanssa, noin kolmannes asui yksin. Puolison kanssa asunnon jakoi noin 11 prosenttia yli 14-vuotiaista, puolison ja lasten kanssa asui 16 vastaajaa (2 %). Soluasunnossa tai muun kämppiksen kanssa asui nelisen prosenttia, yksinhuoltajia oli kaksi ja muissa asumis- ja perhemuodoissa olevia kaksi vastaajaa. Alle 14-vuotiaat vastaajat (n=234) luokiteltiin aineistossa vanhemman tai huoltajan kanssa asuvaksi.
Kaikista vastaajista noin puolet (48 %) kertoi asuvansa ison kaupungin keskustassa tai sellaisen lähiössä tai muulla laita-alueella. Maaseutuympäristössä ilmoitti asuvansa 14 prosenttia vastaajista ja loput ilmoittivat asuvansa pikkukylien keskustoissa (22 %) tai pikkukylien laita-alueella (16 %).