Nuorisotutkimus 3/2012 - Kasvu seksuaalisuuteen

Pääkirjoitus

Anne Puuronen & Raili Välimaa
Nuorten moninainen seksuaalisuus

Artikkelit

Riikka Puusniekka & Hanne Kivimäki & Jukka Jokela
Nuorten seksuaalikäyttäytyminen 2000-luvulla

Aino Tormulainen
Seksuaalisuuden käsittely Demi-lehdessä: ihastumista, rakastumista ja heterouden horjuttamista

Tuija Rinkinen & Anneli Miettinen & Miila Halonen & Dan Apter
Tyttöjen tunnekokemuksia ja mielipiteitä pornografiasta: hämmennystä, mielihyvää vai inhoa?

Sari Näre & Susanna Ruuhilahti & Elisa Heimonen
Luottamus nuorten seksuaalisen hyvinvoinnin pohjana

Katsaukset

Anna Anttila
Poikanäkökulmaa etsimässä nuorten seksuaaliopetukseen

Pia Suvivuo
Seksuaaliskriptit haastavat nuorten terveydenlukutaidon ja seksuaalikasvatuksen

Puheenvuorot

Anne Puuronen
Vastaanotolla nuoren seksuaalinen hyvinvointi – otteita terveydenhoitaja ja seksuaaliterapeutti Katriina Bildjuschkin haastattelusta

Nuorten moninainen seksuaalisuus

Käsillä olevan Nuorisotutkimus -lehden artikkeleissa käsitellään nuorten kasvua seksuaalisuuteen ja seksuaalisuudessaan. Aihealueina ovat nuorten seksuaaliterveys ja seksuaalikäyttäytyminen sekä nuorten seksuaalinen hyvinvointi ja itsemääräämisoikeus. Seksuaalisuuden rakentumista nuoruusiässä tarkastellaan lehden artikkeleissa myös seksuaalikasvatuksen, pornografian ja tyttöjen lehden tuottamien seksuaali- ja sukupuolikonventioiden kautta. Teemanumero valottaa eri-ikäisten nuorten kokemuksia, ympäröivää kulttuuria ja seksuaalikasvatusta. Seksuaalisuus on kuitenkin monimuotoinen, yksilöllinen ja herkkä alue, jota tutkimuksen voi olla vaikea tavoittaa. Seksuaalisuus on myös ainutlaatuisella tavalla henkilökohtaista – jääköön se kunkin itsensä avattavaksi.

Riikka Puusniekka, Hanne Kivimäki ja Jukka Jokela avaavat nykynuoren seksuaalikäyttäytymistä Kouluterveyskyselyyn perustuen artikkelissaan ”Nuorten seksuaalikäyttäytyminen 2000-luvulla”. Usein nuoria tarkastellaan yhtenäisenä joukkona, mutta laaja tutkimusaineisto tuo esiin oppilaiden erilaiset rytmit myös seksuaalisuudessa. Yläluokkalaisista useammalla kuin joka kolmannella ei ole kokemuksia suutelusta, puolella ei ole hyväilykokemuksia vaatteiden päältä ja kahdella kolmesta ei ole intiimejä hyväilykokemuksia. Peruskoulun päättyessä yhdyntäkokemuksia on kertynyt vain joka viidennelle nuorelle. Samanikäiset nuoret ovat seksuaalisessa kasvussaan ja kehityksessään sekä kokemustensa suhteen hyvin eri vaiheessa, mikä asettaa suuria haasteita sekä seksuaaliopetukselle että -neuvonnalle. Paineita kasvattajille tuo myös se, että nuorten ehkäisyn käyttö viimeisimmässä yhdynnässä ei ole lisääntynyt merkitsevästi 2000-luvun aikana lukiolaispoikia lukuun ottamatta. Heikoimmin ehkäisyä käyttivät nuorimmat ikäryhmät. Yksittäisenä huolta herättävänä ryhmänä artikkelissa nousi esiin ammattiin opiskelevat tytöt, joilla erilaiset riskit korostuivat muita enemmän. Seksuaalinen kanssakäyminen ja vaihtuvat kumppanit olivat heillä verraten yleisiä, kondomin käyttö oli selvästi muita harvinaisempaa ja vastaavasti hormonaalisen ehkäisyn käyttö yleisempää. Ammattiin opiskelevat tytöt kohtasivat myös muita yleisemmin seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Sari Näreen, Susanna Ruuhilahden ja Elisa Heimosen artikkeli peilaa hyvin näitä riskejä ja vaatimuksia.

Aino Tormulainen tarkastelee artikkelissaan ”Seksuaalisuuden käsittely Demi-lehdessä: ihastumista, rakastumista ja heterouden horjuttamista” tyttöjenlehti Demin tuottamaa kuvaa tytöstä seksuaalisena toimijana ja lehdessä tapahtuneita seksuaalisuuden käsittelyyn liittyviä muutoksia vuodesta 1998 vuoteen 2008. Historiallisesti tarkasteltuna Demi-lehdessä seksuaalisuus on ollut sen ilmestymisen alkaessa vuonna 1998 heteroseksuaalisuuteen sekä stereotyyppisiin sukupuolirooleja uusintaviin malleihin perustuvaa. Ajan myötä seksuaalivähemmistöt ovat alkaneet näkyä lehden sivuilla eri tavoin, tarkastelujakson loppupuolella yhä enenevässä määrin. Kiinnostava muutos lehdessä onkin Tormulaisen mukaan heteroseksuaalisuuden normin purkaminen sekä tietoisesti toimituksen että lukijoiden toimesta, esimerkiksi lehden kielenkäytön muuttuminen sukupuolineutraalimmaksi. Enää ei pussata ”poikakaveria” ja haaveilla ”unelmakundista” vaan lehdessä käytetään mm. käsitteitä: ”seurustelukumppani”, ”kulta”, ”muru” ja ”heila”. Demi-lehti on siis kasvanut monella tapaa yhteiskunnan muutosten mukanaan tuomaa seksuaalisuuteen kirjoittaen siitä melko avoimesti, Tormulainen toteaa.

Pornografinen kuvaston näkyvyys ja pornomaiset esitystavat esimerkiksi mainoksissa ja musiikkivideoissa on lisääntynyt niin aikuisten kuin nuorten arjessa. Terhi Rinkkinen, Anneli Miettinen, Miila Halonen ja Dan Apter kiinnittävät artikkelissaan ”Tyttöjen tunnekokemuksia ja mielipiteitä pornografiasta: hämmennystä, mielihyvää
vai inhoa? ” huomiota siihen, että valtaosa pornon katselua nuorten keskuudessa selvittäneistä tutkimuksista on kohdistunut iältään täysi-ikäisiin nuoriin aikuisiin, vaikka pornon näkeminen on oletettavasti lisääntynyt myös teini-ikäisten nuorten keskuudessa. Artikkelissa kirjoittajien huomio kohdistuu alle 18-vuotiaiden nuorten naisten käsityksiin pornografiasta ja sen herättämiin tunteisiin. Tarkastelussa nousee esille, että tytöt osaavat arvioida realistisesti pornografisten esitystapojen fiktiivisyyttä ja ymmärtävät sen roolin aikuisviihteenä, vaikka pornografinen kuvasto voi heissä herättää myös hämmennystä. Huomionarvoista on, että porno herätti nuorissa tytöissä enemmän positiivisia kuin vahvasti negatiivisia tunteita. Kirjoittajat painottavat, että porno tai pornosta puhuminen tulee olla osa nuorten terveyskasvatusta.

Tutkimuksissa nuorten seksuaalisuutta on usein tarkasteltu kapeasti vain riskien näkökulmasta. Sari Näre, Susanna Ruuhilahti ja Elisa Heimonen tuovat siihen toisenlaisen näkökulman määrittelemällä artikkelissaan ”Luottamus nuorten seksuaalisen hyvinvoinnin pohjana” hyvinvointia edistävän seksuaalisuuden luottamuksen kannattelemaksi yhteydeksi, joka perustuu läsnäoloon sekä kokemukseen molemminpuolisesta välittämisestä. Kirjoittajat tarkastelevat kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen merkitystä seksuaalisen hyvinvoinnin edistäjänä Selkenevää! 2010–2012-hankkeen pohjalta. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden seksuaalista hyvinvointia. Nuorilta tämä vaatii uskallusta ja taitoja omakohtaiseen pohdintaan, seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden moninaisuuden ymmärtämiseen sekä seksuaalisuuden mieltämiseen ihmisen hyvinvoinnin voimavarana. Seksuaalikasvattajan kohtaamisen taito sekä koulun merkitys kohtaamisia mahdollistavana tilana ovat keskeisiä nuorten seksuaaliterveyden edistämisessä.

Katriina Bildjuschkin haastattelussa ”Vastaanotolla nuoren seksuaalinen hyvinvointi
– otteita terveydenhoitaja ja seksuaaliterapeutti Katriina Bildjuschkin haastattelusta” nuoren seksuaalinen hyvinvointi nousee esille käytännön näkökulmasta. Bildjuschkin pitää tärkeänä, että seksuaalisuuteen kuuluvia itsemääräämisoikeuksia opetetaan nuorelle koulussa. Hän kehottaa seksuaalikasvatuksen opetusmenetelmiä suunniteltaessa ja niitä valittaessa kuuntelemaan nuoria. Kouluopetusta hän patistaa tarttumaan ennakkoluulottomasti myös esimerkiksi pornografiateollisuuden yksipuolisiin sukupuolirooleihin ja kääntämään ne välineiksi, joiden kautta seksuaalisen halun ja halun kohteena olemista tarkastellaan esimerkiksi seksuaalisen tasa-arvon kannalta nuorten ikätasoisesti.

Anna Anttila esittelee katsauksessaan ”Poika-näkökulmaa nuorten seksuaaliopetukseen etsimässä” Väestöliiton PoikaS-hanketta. Anttilan esittelemässä hankkeessa on tavoitteena nostaa esille yläkouluikäisten poikien odotuksia, toiveita ja kokemuksia seksuaalikasvatuksesta. Tätä kautta huomio kohdistuu hankkeessa myös poikien tapaan määritellä omaa seksuaalisuuttaan, joka toistaiseksi on jäänyt nuorten seksuaalitutkimuksen kentällä vähemmälle huomiolle. Hankkeen alustavista tuloksista Anttila nostaa esille muun muassa ”ekakerran”, poikien tavat käsitellä ensimmäiseen yhdyntäkokemukseen liittyviä suoristuspelkoja ja -paineita. Pojat toivovat enemmän havainnollistavaa tietoa seksistä ja intiimistä seksuaalisesta kanssakäymisestä.

Pia Suvivuo tarkastelee väitöskirjansa pohjalta tyttöjen omaksumien seksuaaliksriptien luomia haasteita koulun seksuaaliopetukselle katsauksessaan ”Nuorten seksuaalikasvatus 2000-luvulla”. Nuorten seksuaalikäyttäytyminen ei pohjaudu vain tietoon ja järkeen, vaan tunne- ja tilannetekijät kuten romanttisuus, hullaantuminen, intohimo ja näiden tavoittelu sekä kiinnostus uusien kokemusten ja jännityksen hakemiseen vaikuttavat vahvasti seksuaalisesti latautuneissa tilanteissa. Tutkimuksessa esille nousseet romanttisuuden, intohimon ja kokemusten hakemisen skriptit voivat muodostua jopa uhkaksi nuorten seksuaaliselle kasvulle ja kehitykselle sekä seksuaaliterveydelle. Pahimmillaan itsehallinnan ja tilanteen kontrollin puute voi johtaa kielteisiin seksuaalisiin kokemuksiin. Puheenvuoro korostaa nuorten oman äänen kuulemista myös kouluopetuksessa.

Anne Puuronen & Raili Välimaa

The sexual behaviour of Finnish adolescents during 2000–2011
Riikka Puusniekka, Hanne Kivimäki & Jukka Jokela
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 30, (3), 4–24

This article studies the changes in adolescent sexual behaviour during 2000-2011, and the differences that exist with regard to age, gender and educational institutions. The sexual behaviour of Finnish adolescents has been monitored by the School Health Promotion Study. The data were gathered in secondary schools (8th and 9th graders) and upper secondary schools (1st and 2nd year students) during 2000–2011, and in vocational schools (1st and 2nd year students) during 2008–2011.

Sexual behaviour was evaluated through questions related to cuddling, petting, sexual intercourse and contraception. Experiences of sexual harassment and violence were also included in the study.

According to the study, adolescent experiences of kissing, cuddling and petting decreased during 2000-2011. Sexual intercourse experiences also decreased among girls. There were no changes in the use of contraception, except in the case of boys studying in upper secondary schools, where an increase was noted. The most frequently used contraception method was the condom. The use of double contraception remained quite rare during the decade. Hormonal contraception as the sole method increased in intercourse reported by boys. The use of emergency contraception increased, particularly among those who had used it two or more times.
Experiences of sexual name-calling were common for both genders. Sexual harassment via the phone or the internet was more common among girls. Girls had also faced sexual violence in the form of touching intimate areas, forced intercourse or other kinds of forced sex clearly more often than boys.

According to the results, adolescents require targeted counselling and low threshold services which readily offer them help in matters concerning their sexuality. There is also a need for education that supports the sexual rights of adolescents.

The treatment of sexuality in Demi magazine: infatuation, love, and questioning heterosexuality
Aino Tormulainen
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 30, (3), 25–38

A decade ago teen magazines played a significant part in sex education. This article discusses the ways in which Demi, a magazine for teenage girls, has represented sexuality and girls as sexual agents during its existence. The analysis focuses on the sexuality of girlhood, heteronormativity and the gradual change that can be observed in 15 Demi articles discussing sexuality. Findings illustrate how Demi has long maintained heterosexuality as the default and, by discussing reputation, the “correct” way to be a girl.

Over time sexual minorities have received more attention. During Demi’s publishing history, the most significant change has been the shift towards gender-neutral language: word choices no longer guide the readers to fall exclusively for the opposite sex. Instead, the magazine uses words such as “partner” or “sweetheart”. Although in later issues dating is not solely heterosexual, heterosexual relationships are still something to be actively pursued. Now a teenager itself, Demi magazine has both grown up with the social changes and reacted to them. Certain moral codes still control the sexual behaviour of girls, but active sexuality and the sexual agency of girls as well as wider views of sexual orientation are now recognized as being a part of the lives of present-day girls.

Girls’ emotional experiences and opinions about pornography: embarrassment, pleasure or disgust?
Tuija Rinkinen, Anneli Miettinen, Miila Halonen & Dan Apter
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 30, (3), 39–50

Research has shown that exposure to sexually explicit material or pornography viewing is relatively common among adolescents. There is an ongoing d ebate on the impact of pornography on the attitudes and behaviour of young people. Most research on the consumption of pornography has focused on adults or young adults. Little is known of the exposure patterns and the impact of pornography on adolescents.

The purpose of this study is to examine adolescent girls’ views on pornography and their emotional reactions to pornography viewing. The majority of the girls (93%) had seen pornographic material, in most cases on TV (78%) or the Internet (69%). Negative feelings were less marked than positive ones. The majority of girls had experienced both negative and positive feelings at the same time. The social context modified emotions somewhat. Watching porn alone was related to negative feelings more often than watching with a dating partner or with friends. More research is clearly needed to understand consumption patterns and socialization to porn among young people.

Confidence as a source of sexual well-being among young people
Sari Näre, Susanna Ruuhilahti & Elisa Heimonen
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 30, (3), 51–64

This article charts the most important aspects of sexual health and satisfaction, and problematizes the negative impact of normative sex education, which emphasizes risks and problems. The aim is to construct indicators for measuring the sexual well-being of young people. To this end, a questionnaire was constructed comprising 60 questions on such matters as personal relationships, sexual experiences and sex education. The questionnaire was piloted in vocational school classes in the Helsinki and Turku regions.

According to the preliminary observations, the most important factor for sexual well-being seems to be the experience of confidence. Positive experiences of oneself, others and the community correlate with sexual well-being. Supportive sex education also seems to relate to sexual well-being. The source of sexual well-being is the condition of being present in sexual intimacy and intercourse. This kind of sexual activity is termed present sex by the authors. It is based on reciprocity, acceptance and confidence. Hence, the authors question the efficacy of normative sex education in supporting the sexual well-being of young girls and boys.