Nuorisotutkimus 4/2022

Avausartikkelissa Niina Meriläinen ja Susanna Ågren tarkastelevat ammattiin opiskelevien ymmärryksiä hyvästä elämästä. He tuovat osuvasti esiin sen, etteivät ammattiin opiskelevat nuoret ole homogeeninen joukko. Sami Ylistö kirjoittaa artikkelissaan pitkäaikaistyöttömien nuorten asemoitumisesta työttömyysturvalain työttömiä koskeviin yleisiin velvoitteisiin käyttäen aineistonaan elämänkulkuhaastatteluita. Sanna Spišák, Maria Vihlman, Mikko Ala-Kapee ja Varpu Löfman puolestaan tarkastelevat artikkelissaan pojaksi itsensä määrittelevien homoseksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvaa huolta. Kirjoittajat pohtivat artikkelissaan ajankohtaisesti normikriittisiä keinoja ja tiloja seksuaalisen kasvurauhan vahvistamiseksi. Ritva Nätkin ja Sanna Kivimäki avaavat artikkelissaan teknologian, perheen ja sukupolvi­suhteiden roolia suomalaisten ja virolaisten yliopisto-opiskelijoiden kirjoitusaineistolla kerätyissä tulevaisuusvisioissa. Siinä missä perhe-elämä näyttäytyy hitaasti muuttuvana, teknologia puolestaan on luonteeltaan nopeasti muuttuvaa. 

Dialogisessa puheenvuorossaan Raziye Eskandary ja Mervi Kaukko käsittelevät nuorten maahanmuuttajien osallisuuskeskustelua Raziyen taiteen ja tarinoiden kautta tuoden esiin nuorten kanssa tehdyn ja tulkitseman taiteen antia nuoria koskevaan osallisuuskeskusteluun. Toisessa dialogisessa puheenvuorossa Nuorisotutkimusverkoston tutkimusprofessorit, eläköitynyt Tommi Hoikkala sekä tehtävässä aloittanut Sofia Laine vaihtavat kapulaa juhlaluento- ja keskustelutilaisuudessa lokakuussa 2022.

Pääkirjoitus

Päivi Berg & Mira Kalalahti
Poikkeusoloja, nuoruuteen liittyviä kestoteemoja ja kapulanvaihtoja 1

Artikkelit

Niina Meriläinen & Susanna Ågren
Ammattiin opiskelevat ja hyvä elämä: työntekijyyttä vai jotain ihan muuta? 3

Sami Ylistö
Pitkäaikaistyöttömien nuorten asemoituminen työttömyysturvalaissa säädettyihin velvoitteisiin 24

Sanna Spišák, Maria Vihlman, Mikko Ala-Kapee & Varpu Löfman
“Haluaisin itse olla vain hetero.” Poikien ja nuorten miesten homohuoli seksuaalineuvontapalveluun lähetetyissä kysymyksissä. 43

Ritva Nätkin & Sanna Kivimäki
”Ihminen ei koe tarvitsevansa perhettä tai toista ihmistä.” Teknologia, perhe ja sukupolvisuhteet opiskelijoiden tulevaisuusvisioissa 59

Puheenvuorot

Raziye Eskandary & Mervi Kaukko
Oikeus kuulua joukkoon eilen, tänään ja huomenna. Puheenvuoro ja taidetta osallisuudesta, pakolaisuudesta ja ajankulusta 74

Tommi Hoikkala & Sofia Laine
Nuorisotutkimusprofessorien kapulanvaihto 80
Tommi Hoikkala: Start me up & käyttöarvolupaus 81
Sofia Laine: Kohti planetaarista nuorisotutkimusta 84

Tässä numerossa kirjoittavat 93
English summaries 94

Poikkeusoloja, nuoruuteen liittyviä kestoteemoja ja kapulanvaihtoja

Viime aikoina julkisuudessa on puhuttanut nuorisorikollisuuden lisääntyminen ja siihen liittyvät seikat, kuten vaikkapa väkivaltaisuutta ja kovuutta ihannoiva roadman-ilmiö. Toista laajaa, ja osin edelliseen kytkeytyväkin, keskustelua on käyty nuorten pahoinvoinnin lisääntymistä ja mielenterveyden hoitoon pääsyn vaikeuksista. Ymmärrystä on pyritty etsimään muun muassa korona-ajan poikkeusoloista.

Esimerkiksi Nuorten elinolot-vuosikirjassa 2022 (Kekkonen ym. 2022) on tarkasteltu nuoruutta korona-aikana monesta eri näkökulmasta. Nostettakoon tässä esiin nuorten osallisuus, joka vaikuttaa korona-ajan myötä polarisoituneen. Lisäksi tyttöjen osallisuuden kokemus on heikentynyt. Nuorten tyytyväisyys elämään on laskenut, erityisesti sateenkaarinuorilla. Korkeakouluopiskelijoista etenkin naiset ovat kokeneet itsensä yksinäisiksi. Toisaalta Nuorten elinolot -teoksesta käy ilmi, ettei korona-aika ole tarkoittanut nuorille pelkästään pakkoja ja rajoituksia vaan myös luopumista kiireestä, suorittamisesta ja tehokkuudesta.

Tämä kytkeytyy myös siihen, mitä hyvä elämä nuorille on. Nuorisotutkimus-lehdessä toistuvia ja tärkeitä nuoruuteen liittyviä aiheita ja vaiheita, joita käsitellään tässä vuoden viimeisessäkin numerossa, ovat koulutukseen ja työhön tai niiden puuttumiseen liittyvät teemat sekä vapaa-aika, perhe ja sukupolvisuhteet, seksuaalisuus ja sosiaaliset suhteet.

Avausartikkelissa Niina Meriläinen ja Susanna Ågren tarkastelevat ammattiin opiskelevien ymmärryksiä hyvästä elämästä. He tuovat osuvasti esiin sen, etteivät ammattiin opiskelevat nuoret ole homogeeninen joukko. Työpajoille osallistuneille nuorille hyvä elämä ei suinkaan kytkeydy vain palkkatyökehykseen tai työelämäosallisuuteen: tärkeässä asemassa ovat myös rakkaus, harrastukset ja niihin liittyvät haaveet.

Sami Ylistö kirjoittaa pitkäaikaistyöttömien nuorten asemoitumisesta työttömyysturvalain työttömiä koskeviin yleisiin velvoitteisiin käyttäen aineistonaan elämänkulkuhaastatteluita. Ylistö osoittaa analyysissaan nuorten tarinoista pitkiin työttömyysjaksoihin liittyvät viisi asemoitumisen tapaa, jotka tuovat esiin, kuinka velvoitteet saattavat olla pitkäaikaistyöttömien nuorten näkökulmasta epärealistisia. Onkin selvää, etteivät nuoret tällöin välttämättä sitoudu velvoitteiden mukaiseen toimintaan, jolloin työvoimapoliittiset sanktiot eivät tuota niitä käyttäytymismuutoksia, joita niillä tavoitellaan.

Sanna Spišák, Maria Vihlman, Mikko Ala-Kapee ja Varpu Löfman puolestaan tarkastelevat artikkelissaan pojaksi itsensä määrittelevien homoseksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvaa huolta. Seksuaalineuvontapalveluun lähetetyssä kysymysaineistossa näkyy selkeä ero yhteiskunnallisen tason yhdenvertaisuustoimien ja nuorten kokemusten välillä: tila poikien ja nuorten miesten seksuaalisuudelle ja itsemäärittelylle on rajattu. Kirjoittajat pohtivat artikkelissaan ajankohtaisesti normikriittisiä keinoja ja tiloja seksuaalisen kasvurauhan vahvistamiseksi.

Ritva Nätkin ja Sanna Kivimäki avaavat artikkelissaan teknologian, perheen ja sukupolvi­suhteiden roolia suomalaisten ja virolaisten yliopisto-opiskelijoiden kirjoitusaineistolla kerätyissä tulevaisuusvisioissa. Siinä missä perhe-elämä näyttäytyy hitaasti muuttuvana, teknologia puolestaan on luonteeltaan nopeasti muuttuvaa. Vaikka suomalaisten ja virolaisten opiskelijoiden perhekäsityksissä on eroa, aitoa ja oikeaa perhe-elämää kaivataan takaisin teknologisoitumisen myötä muuttuneen psykososiaalisen vuorovaikutuksen tilalle.

Dialogisessa puheenvuorossaan Raziye Eskandary ja Mervi Kaukko käsittelevät nuorten maahanmuuttajien osallisuuskeskustelua Raziyen taiteen ja tarinoiden kautta tuoden esiin nuorten kanssa tehdyn ja tulkitseman taiteen antia nuoria koskevaan osallisuuskeskusteluun. Toisessa dialogisessa puheenvuorossa Nuorisotutkimusverkoston tutkimusprofessorit, eläköitynyt Tommi Hoikkala sekä tehtävässä aloittanut Sofia Laine vaihtavat kapulaa juhlaluento- ja keskustelutilaisuudessa lokakuussa 2022.

Vuoden 2022 viimeinen numero päättää myös toimituskunnan kuluneen kaksivuotiskauden. Meillä päätoimittajilla on ollut suuri ilo työskennellä osaavien ja aktiivisten toimituskuntalaisten Leena Haanpään, Elina Ikävalkon, Tarja Juvosen, Riikka Korkiamäen, Maija Lanaksen, Sirpa Lappalaisen, Heta Marttisen, Marko Merikukan, Minna Nikusen, Eriikka Oinosen, Anni Rannikon, Mette Rannan, Kari Saaren ja Elina Westisen ja timanttisen toimitussihteerin Tanja Konttisen sekä arvokkaan ja asiantuntevan panoksensa antaneiden arvioitsijoiden kanssa. Lämmin kiitos niin teille kuin kaikille lukijoille! Tervetuloa uusi vuosi, uusi toimituskunta sekä uudet ja vanhat kirjoittajat tekemään aina ajankohtaista Nuorisotutkimus-lehteä.

päätoimittajat
Päivi Berg ja Mira Kalalahti

Lähteet

Kekkonen, Marjatta & Gissler, Mika & Känkänen, Päivi & Isola, Anna-Maria (toim.) (2022) Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan – Nuorten elinolot -vuosikirja 2022. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Valtion nuorisoneuvosto.

Vocational students and a good life: Is it about being a worker or something else?

Niina Meriläinen & Susanna Ågren
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 40 (4), 3–23

Vocational education places many expectations on vocational students regarding working life. According to previous studies, vocational students regard paid work as an important premise for a good life. However, this narrative may ignore other perspectives of their good life. In this article, we focus empirically on what kind of understandings of a good life various vocational students have and how these narratives emphasising work relate to those understandings. The empirical research data was collected from 185 young vocational students during workshops held between 2018 and 2020. According to our results, for vocational students, a good life is not only connected to the framework of paid work, but also to love, hobbies and related dreams. We propose that vocational students should be seen as individuals with many dreams regarding a good life, instead of being discussed only as a group of future workers. We find that this influences how they experience themselves as being heard and valued in society.

Keywords: vocational education, good life, happiness, working life, participation

The positioning of long-term unemployed young people in relation to the Unemployment Security Act’s legal responsibilities

Sami Ylistö
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 40 (4), 24–42

This article examines how long-term unemployed young people position themselves in relation to the general obligations of the Unemployment Security Act. The data consists of 28 life-course interviews with long-term unemployed young people living in the Jyväskylä area in Finland. The main theoretical framework is Anthony Giddens’ Theory of Structuration, in which one of the central concepts is positioning. The data is analyzed using the improved concept mapping method, which resulted in five different modes of positioning for the young persons: 1) obedient, 2) adjusted, 3) withdrawn, 4) marginalized and 5) strayed unemployed person. The study shows that from an unemployed young person’s point of view, the legal obligations for the unemployed can be unrealistic and may therefore lead to weak commitment to legal responsibilities. For the same reason, in this group, labour market sanctions do not necessarily produce the behavioural changes that they are formally pursuing, but can further weaken their situation.

Keywords: long-term unemployment, young people, positioning, legal responsibilities

“I would like to just be straight.” A norm-critical analysis of the ‘gay concern’ submissions sent by Finnish boys and young men to the sexual health online service

Sanna Spišák, Maria Vihlman, Mikko Ala-Kapee & Varpu Löfman
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 40 (4), 43–58

This article builds on data consisting of 8,057 questions about sexuality that young people in Finland digitally submitted during 2017–2019 to experts on sexual health at the Sexpo Foundation. Through reflexive thematic analysis methods, we noted a systematic and recurring pattern appearing among submissions concerning sexual orientation. Of 326 submissions regarding sexual orientation, 58 (18% of all sexual orientation-related submissions) came from individuals who defined themselves as boys or young men saying that they were deeply concerned about emerging desires, thoughts, reactions, or sexual behaviours that they interpreted as “homosexual”. We designated this recurring submission pattern as “a gay concern”. Through a norm-critical analysis, we explored the gay concern submissions as vignettes of young men’s lived sexual experiences. Our data shows a considerable gap between the upper-level political measures to reduce sexual discrimination and young individuals’ everyday realities within a cis/heteronormative society, illustrating that young men’s sexual identification options are restricted. This is due to the stigmatised position of male homosexuality compared to heterosexuality and the idea of a fixed and unambiguous sexual identity. We suggest that queer political thinking and norm-critical approaches help make visible those cultural and social taken-for-granted understandings, practices and structures concerning sexuality that have concrete and material consequences in individuals’ and communities’ everyday lives. 

Keywords: heteronormativity, homosexuality, norm-critical approach, boys, sexuality, equality, sex education

”A person doesn’t feel to need a family or another person.” Technology, family and intergenerational relationships
in students’ future visions

Ritva Nätkin & Sanna Kivimäki
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 40 (3), 59–73

The article deals with the future visions of Finnish and Estonian university students concerning family and intergenerational relationships, which are becoming increasingly influenced by technology. University students are the decision-makers and experts of the future. The article investigates how university students envision the relationship between family life and technology in the near future, particularly the genuineness of family interaction. Are they worried, for example, about technological determinism, according to which technology is about to cause changes in families and other social relations? The written data was gathered using an empathy-based story method during 2015–18 in six different classrooms and lessons. A total of 61 Estonians and 79 Finns wrote their stories. The data was analyzed using theory-based content analysis. Technology which appeared spontaneously in the data included media technology, artificial intelligence, digitalization and robotization, for example. The findings showed that technology is examined first in the internal interaction of families, and second as a part of the household and services. Age was specified more than gender. Family life seemed to be inert and conventional, changing slowly in character. Technology, for its part, was seen as changing rapidly and causing confusion. The concern caused by technological development crystallized in particular in the changes in the psycho-social interaction of families, but not in the working of households or services. A genuine and true family life was sought after. Finns and Estonians largely shared the same visions of technology, but there were differences in family concepts.

Keywords: family, future visions, technology