Lehden artikkeleissa tarkastellaan opiskelijoiden kokemuksia siirtymästä sekä tuen tarvetta perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen, nuoriin liitettyä huolta eduskuntavaaliohjelmissa ja suomalaista ”kilju-stooria” nuoruuden tähän asti tutkimattomissa kiljumuistoissa.
Tässä numerossa tartutaan nuorten elämän moniin osa-alueisiin. Suvi Lakkala, Satu Narkaus ja Kati Kallinen tarkastelevat artikkelissaan opiskelijoiden kokemuksia siirtymästä sekä tuen tarvetta perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen. Anne-Maria Karjalainen ja Anu Katainen puolestaan analysoivat nuoriin liitettyä huolta vuosien 1991–2019 eduskuntavaaliohjelmissa, joissa nuoret näyttäytyvät niin passiivisina ja uhkille alttiina kuin aktiivisina uhkien aiheuttajinakin. Kolmannessa artikkelissa Mikko Salasuo tarkastelee suomalaista ”kilju-stooria” nuoruuden tähän asti tutkimattomissa kiljumuistoissa, joissa tärkeänä näyttäytyvät jännitys, innostus, riemu, kielletty tekeminen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Sanna Salmisen lektiossa käsitellään osallisuutta musiikkiharrastuksen avulla ja Anna Simolan lektiossa nuorten Euroopan Unionin kansalaisten kokemuksia vapaasta liikkuvuudesta prekaarin työn oloissa. Kirja-arvioissa tartutaan niin liikuntaan ja urheiluun, länsimaiseen kasvatusteoriaan kuin elämään pikkukaupungissa.
Päivi Berg & Mira Kalalahti
Nuorten osaaminen ja kiinnostuksen kohteet ovat paljon enemmän kuin taitojen keskiarvoja 1
Suvi Lakkala & Satu Narkaus & Kati Kallinen
Siirtymävaihe perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen. Opiskelijoiden kokemuksia siirtymästä ja tuen tarpeista 3
Anne-Maria Karjalainen & Anu Katainen
Nuoriin liitetyt huolet ja niiden hallinta eduskuntavaaliohjelmissa 1991–2019 23
Mikko Salasuo
Suomalainen ”kilju-stoori”. Muistelun maisema kirjoitetuissa nuoruuden kiljumuistoissa 38
Sanna Salminen
Musiikkiharrastuksella osallisuuteen 54
Anna Simola
Passionate Mobile Citizens or Precarious Migrant Workers? 61
Mikko Salasuo
Ei mitään urheilusatua. Viimeisin lenkki etnografisen tutkimuksen vahvaan perinteeseen 68
Antero Olakivi
Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa 73
Eeva Rontu
Kotkan siivin länsimaisen kasvatusteorian yllä 75
Pasi Koski
Liikunnan eriarvoisuuden kirjosta 78
Tässä numerossa kirjoittavat 80
Viime aikoina on julkisuudessa esitetty huolestuneita puheenvuoroja siitä, kuinka lukeminen ei kiinnosta lapsia ja nuoria, he lukevat yhä vähemmän ja lukutaitokin rapautuu. Ruutuaikaa on ”liikaa” ja netin ja sosiaalisen median käytön nähdään poissulkevan lukemista. Säännöllisin väliajoin Move!-testitulosten julkistamisen myötä palataan myös toiseen kestohuolenaiheeseen, lasten ja nuorten fyysisen kunnon rapautumiseen. Toisaalta meillä on nuoria, jotka pärjäävät olympialaisissa, niin urheilussa kuin tieteessäkin.
Kansainväliset tiedeolympialaiset ovat nuorten tiedekilpailu, jossa kansallisesti parhaiten pärjänneet opiskelijat osallistuvat olympiavalmennukseen ja -joukkueeseen, joka edustaa kansainvälisissä kilpailuissa. Suomen nuoret ovat pärjänneet näissä kilpailuissa hyvin. Meillä on myös kansallisia nuorten tiedekilpailuita, kuten Tutki-Kokeile-Kehitä (TuKoKe), vuonna 1979 perustettu Kehittämiskeskus Opinkirjon ja Tekniikan Akateemiset TEK:in tiede-, teknologia- ja keksintökilpailu 4–20-vuotiaille, jossa aiheen saa valita vapaasti (https://www.tukoke.fi/).
Vastaavantyyppinen kilpailu oli Suomen Akatemian lukiolaisten Viksu-tiedekilpailu, joka päättyi ilmeisesti rahoituksen puutteeseen vuonna 2013. Kilpailuihin osallistuneet työt ovat olleet erittäin hyviä ja kekseliäitä – parhaat olisivat voineet olla opinnoissaan huomattavasti pidemmälle edenneiden kirjoittamia. Tiedekilpailut tarjoavat tutkimustyöstä kiinnostuneille nuorille väyliä saada palautetta ja kannustusta samalla tavalla kuin esimerkiksi urheilu- ja musiikkikilpailut.
Lasten ja nuorten lukutaidon huonontumiseen ja vähenemiseen liittyen esiin on tuotu myös sitä, ettei sosiaalinen media ole este lukutaidon kehittymiselle, vaan lukutaitoa tulisi tukea siellä missä nuoret ovat – siis somessa (Enbacka 2022). Lasten ja nuorten kestävyyskunnon heikkenemisestä ja fyysisen aktiivisuuden vähäisyydestä puolestaan on oltu huolestuneita vähintäänkin 1970-luvulta eteenpäin, ellei jo oppivelvollisuuden alkuajoista lähtien. Olisiko aikuisten pikemminkin ehkä jo aika pyrkiä ymmärtämään nuorten osaamista ja kiinnostuksen kohteita laaja-alaisesti eikä korostaa massamitattujen taitojen keskiarvoa? Tulevaisuuden taidot edellyttävät laaja-alaista ymmärrystä taitojen kehittymisen kasvuympäristöistä sekä kehittyvien taitojen monialaisuudesta. Esimerkiksi kehittyvä luontosuhde, sosiaalisesti kestävät yhteiskuntataidot, yhteistyötaidot ja kriittinen lukutaito ovat nousseet tulevaisuuden osaamisen ydinkysymyksiksi, mutta niiden tunnistaminen huippuosaamiseksi on vielä kesken.
Tässä numerossa tartutaan, jälleen kerran, nuorten elämän moniin osa-alueisiin. Suvi Lakkala, Satu Narkaus ja Kati Kallinen tarkastelevat artikkelissaan opiskelijoiden kokemuksia siirtymästä sekä tuen tarvetta perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen. Anne-Maria Karjalainen ja Anu Katainen puolestaan analysoivat nuoriin liitettyä huolta vuosien 1991–2019 eduskuntavaaliohjelmissa, joissa nuoret näyttäytyvät niin passiivisina ja uhkille alttiina kuin aktiivisina uhkien aiheuttajinakin. Kolmannessa artikkelissa Mikko Salasuo tarkastelee suomalaista ”kilju-stooria” nuoruuden tähän asti tutkimattomissa kiljumuistoissa, joissa tärkeänä näyttäytyvät jännitys, innostus, riemu, kielletty tekeminen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus.
Sanna Salmisen lektiossa käsitellään osallisuutta musiikkiharrastuksen avulla ja Anna Simolan lektiossa nuorten Euroopan Unionin kansalaisten kokemuksia vapaasta liikkuvuudesta prekaarin työn oloissa. Kirja-arvioissa tartutaan niin liikuntaan ja urheiluun, länsimaiseen kasvatusteoriaan kuin elämään pikkukaupungissa.
Päivi Berg ja Mira Kalalahti
Enbacka, Heidi 16.2.2022 Nuoret ovat somessa – eikä sitä tule nähdä esteenä lukutaidon kehittymiselle. Blogikirjoitus. Lasten ja nuorten säätiö. (Viitattu 25.2.2022.)
Suvi Lakkala, Satu Narkaus & Kati Kallinen
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 40 (1), 3–22
The study explores how students experienced the transition from basic education to vocational upper secondary school, and the kind of support they would need. In terms of a conceptual framework, the ecological approach was used. The research material (N = 94) was collected via an electronic survey and the analysis was carried out using quantitative and qualitative research methods. The findings highlight that the need for support can be sub-divided into information; psycho-social and everyday management; and study-related support. During the transition process, the most support was needed with regard to anxiety, stress, and study time management. A third of the students felt that they did not need any support. In addition, one-third did not have a clear idea of the type of information being transferred between the educational institutions. The results outline the educational transition phase as a systematic entity where the educational institutes need to collaborate and identify the needs of the students.
Keywords: vocational education and training, ecological approach, pre-liminal, liminal and post-liminal stages of educational transition
Anne-Maria Karjalainen & Anu Katainen
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 40 (1), 23–37
In this study, we examine how social problems concerning young people have been politicized in the parliamentary elections in Finland. The data consist of parliamentary election programmes developed by the four biggest parties in Finland between 1991 and 2019. We investigate what kind of problems parties associate with young people, how the causes of these problems are defined, and what kind of solutions are suggested to those problems. The methodology adopted was critical discourse analysis.
In the parliamentary election programmes, the young people were depicted as being either passive and exposed to different kinds of threats, or active and causing problems for themselves and others. We found two discourses in the parliamentary election programmes: the public service system discourse, and the discourse of young people as a threat. The former discourse dominated every party’s election programme throughout the years studied. In this discourse, young people were seen as victims and objects of the service system, and the threats concerning young people as being controlled by developing the service system. In the discourse of young people as a threat, the young people themselves were seen as problems, with the solution being to enhance control measures.
Previous studies have pointed out how political discussions on young people often evoke moral panic, but this was seldom the case in the parliamentary election programmes. The discourses on young people revolved around the flaws in the service system, indicating that the political discourses concerning young people differ between contexts. In the Finnish parliamentary elections, the four biggest parties have rarely mobilized the concerns related to young people as political tools. Yet they have not addressed young people as potential voters either, and see them merely as targets of policy measures.
Keywords: parliamentary election, young people, public service system
Mikko Salasuo
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 40 (1), 38–53
Kilju (homemade alcohol) has had a place in the culture of Finnish young people for at least a hundred years. Drinking kilju was particularly popular among young people in the 1960s, 1970s and 1980s, when more than one in ten reported drinking it in the past month.
Very little research has been conducted on kilju drinking in Finland, and kilju culture has not been studied at all. This article fills this gap in the research. In 2019, the Finnish Youth Research Society carried out a “Kilju Stories” oral history data collection. A total of 521 people submitted their reminiscences on the subject, consisting of recollections from all of the post-war decades. Utilizing this data, the article examines the kind of cultural and social meanings that are assigned to making and drinking kilju, and the kind of landscape of remembrance that is constructed in kilju recollections.
Kilju reminiscences reveal a rich social world and culture. Reminiscences dating back to around the age of 15 provide a perspective on a secret ceremony engaged in by young people, and on forbidden games.
Keywords: kilju, youth culture, oral history, alcohol culture, social history
