Nuorisotutkimus 4/2021

Nuorten kaltoinkohtelu -teemanumerossa nostetaan esiin 2020-luvun nuorten kaltoinkohtelun muotoja eri näkökulmista. 

Varastossa
Kuvaus

Nuorten kaltoinkohtelu -teemanumeron tavoitteena on nostaa esiin 2020-luvun nuorten kaltoinkohtelun muotoja eri näkökulmista. Teemanumeron tarkoituksena onkin herättää ajattelua ja keskustelua ilmiössä tapahtuvista muutoksista ja siten kannustaa tutkijoita jatkamaan rohkeita avauksia ajankohtaisista aiheista. Lehden ovat toimittaneet YTT, dosentti Noora Ellonen ja TtT, professori Eija Paavilainen Tampereen yliopistosta. 

Teemanumero koostuu viidestä vertaisarvioidusta artikkelista ja neljästä puheenvuorosta. Erityisesti artikkeleissa hyödynnetään kouluterveyskyselyä, joka tuottaa säännöllisesti tärkeää, valtakunnallista tietoa suomalaisista lapsista ja nuorista. Teemanumero koostuu viidestä vertaisarvioidusta artikkelista ja neljästä puheenvuorosta. 

Noora Luomala Ja Riikka Ikonen tutkivat artikkelissaan peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten nuorten kotona kokemaa henkistä kaltoinkohtelua Kouluterveyskyselyn avulla. Niin ikään Kouluterveyskyselyä hyödyntävät Henna Siitari ja Riikka Ikonen tarkastellessaan perheen sosioekonomista asemaa kuvaavien indikaattorien yhteyttä nuorten kotona koettuun fyysiseen väkivaltaan. Kolmannessa Kouluterveyskyselyä hyödyntävässä artikkelissa Sanna KosunenAnja RantanenAnna-Maija KoivistoPauliina Luopa ja Katja Joronen tarkastelevat, miten yhdeksäsluokkalaiset kokevat saavansa tukea ja apua koulusta seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemuksiinsa ja mitkä tekijät selittävät mahdollisia eroja avun ja tuen saamisessa. Koulumaailmaan kiinnittyy myös Johanna HeiskasenMira Kattilakosken ja Katja Jorosen artikkeli, jossa he tarkastelevat kouluympäristön merkitystä kiusaamisessa. Viimeisessä artikkelissa Marko Mikkola tarkastelee nuorten nettirikoskokemuksia ja sitä miten tietyt rutiinit netissä liittyvät nettirikoskokemuksiin kiinnittäen keskustelun kriminologiseen rutiinitoimintojenteoriaan. 

Riittakerttu Kaltiala kysyy puheenvuorossaan, joutuvatko sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret muita useammin kokemaan seksuaalista häirintää. Kirsi Peltonen ja Noora Ellonen tuovat puheenvuorossaan esiin ajankohtaisia näkökulmia nuorten rikoskäyttäytymisen selittämisessä penäten samalla toimivia interventioita nuorisorikollisuuteen puuttumiseksi. Tanja KoivulaJoonas Peltonen ja Jukka Mäkelä esittelevät puheenvuorossaan turvakodeissa käytettyä Suojassa-haastattelumenetelmää. Taru Hahto ja Anna-Sofia Lehto puolestaan kuvaavat kaltoinkohtelun ilmenemistä nuorten kertomuksissa kahdessa eri A-klinikkasäätiön nuorille suunnatussa verkkopalvelussa, joihin nuoret voivat olla yhteydessä vanhempien alkoholinkäyttöön liittyen. 

Pääkirjoitus

Noora Ellonen & Eija Paavilainen
Erilaiset nuorten kaltoinkohtelun muodot monialaisen tutkimuksen kohteena 1

Artikkelit

Noora Luomala & Riikka Ikonen
Nuorten kotona kokema henkinen kaltoinkohtelu ja sen riskitekijät 4

Henna Siitari & Riikka Ikonen
Vanhemman korkeakoulutus ja nuoren arvioima perheen huono taloudellinen tilanne vanhemman taholta koetun fyysisen väkivallan riskitekijöinä 22

Sanna Kosunen, Anja Rantanen, Anna-Maija Koivisto, Riikka Ikonen & Katja Joronen
Seksuaalista häirintää ja väkivaltaa kokeneiden nuorten taustatekijöiden yhteys tuen ja avun saamiseen koulun aikuisilta 36

Johanna Heiskanen, Mira Kattilakoski & Katja Joronen
Kouluympäristön merkitys kiusaamisessa – kirjallisuuskatsaus kiusaajan näkökulmasta 51

Marko Mikkola
Arkirutiinit suomalaisnuorten nettirikosuhrikokemusten selittäjänä 63

Puheenvuorot

Riittakerttu Kaltiala
Kokevatko sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret muita useammin seksuaalista häirintää? 76

Kirsi Peltonen & Noora Ellonen
Kaltoinkohtelu, trauma ja kostoajatukset nuorten väkivaltaisuuden taustalla 83

Tanja Koivula, Joonas Peltonen & Jukka Mäkelä
Suojassa-haastattelu turvakodissa lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden lasten, nuorten ja heidän vanhempansa kanssa 87

Taru Hahto & Anna-Sofia Lehto
Kun vanhempi juo liikaa – nuoret kertovat kaltoinkohtelun kokemuksistaan verkossa 91

Tässä numerossa kirjoittavat 95

English summaries 96

Erilaiset nuorten kaltoinkohtelun muodot monialaisen tutkimuksen kohteena

Tutkimukset lasten ja nuorten kaltoinkohtelusta ovat lisääntyneet viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi ja aiheesta on muodostunut kansainvälisesti tunnustettu poikkitieteellinen tutkimusala. Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin tässä edelläkävijä niin monipuolisten aineistojen tuottajana kuin rohkeiden sisällöllisten avauksien tekijänä. Erityisesti laajojen kyselytutkimusten, kuten Kouluterveyskysely, Lapsiuhrikysely ja Nuorisorikollisuuskysely, ansioista Suomessa on varsin hyvä tietopohja perinteisistä lasten ja nuorten kaltoinkohtelun muodoista, kuten kuritusväkivallasta tai koulukiusaamisesta.

Yhteiskunnan kehittyessä ovat myös kaltoinkohtelun muodot kuitenkin muuttuvat. Muutoksia aiheuttaa esimerkiksi jatkuva digitaalinen kehitys, joka voi tuoda mukanaan muun muassa nettirikollisuutta ja uudenlaisia kiusaamisen muotoja. Maahan- ja maastamuutto sekä toisen polven maahanmuuttajuus ovat tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa erityyppistä kaltoinkohtelua. Sukupuoli-identiteettien moninaisuus, yhteenkuuluvuus ja sen puute, pirstoutuvat yhteiskunnan rakenteet sekä muut nykypäivänä puhuttavat ilmiöt voivat kaikki tuottaa myös kaltoinkohtelun kokemuksia nuorelle. Perheiden arjessa saattaa ilmetä riskioloja, joiden pitkittyessä ja ennaltaehkäisyn epäonnistuessa lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa kaltoinkohtelua ilmenee, myös ylisukupolvisesti. Lisäksi nuorten arjen kontekstit ovat jatkuvassa muutoksessa. Esimerkiksi koulumaailma ja koulunkäynti muuttuvat ajassa ja kaltoinkohtelututkimuksessa on tärkeä tunnistaa näitä muutoksia.

Toisaalta myös perinteisimmissä kaltoinkohtelun tavoissa voi tapahtua muutoksia. Perheiden monimuotoistuessa perheväkivallan käsite monimuotoistuu. Tulevaisuuden kannalta on myös mielenkiintoista ilmiöiden muuttuminen ajassa. Esimerkiksi uusimman Nuorisorikollisuuskyselyn mukaan yhä harvempi nuori tekee rikoksia, mutta ne nuoret, jotka tekevät, ovat entistä rikosaktiivisempia. On myös alettu yhä enemmän pohtia sitä, mikä on kiusaamisen, väkivallan ja kaltoinkohtelun suhde.

Tämän teemanumeron tavoitteena on nostaa esiin 2020-luvun nuorten kaltoinkohtelun muotoja eri näkökulmista. Yhdessä numerossa ei luonnollisesti pystytä käsittelemään kaikkia ajankohtaisia nuorten kaltoinkohteluun liittyviä teemoja, mutta teemanumeron tarkoituksena onkin herättää ajattelua ja keskustelua ilmiössä tapahtuvista muutoksista ja siten kannustaa tutkijoita jatkamaan rohkeita avauksia ajankohtaisista aiheista. Yksi tällainen teema on nuorten kaltoinkohtelu pandemia-aikana. Teemanumeroa alettiin rakentamaan ennen pandemiaa ja siksi se teema ei ole näkyvissä vielä tämän numeron teksteissä, mutta aiheeseen on tärkeä tarttua tulevissa artikkeleissa. On selvää, että pandemia on jättänyt jälkensä nuoriin myös kaltoinkohtelun näkökulmasta.

Teemanumero koostuu viidestä vertaisarvioidusta artikkelista ja neljästä puheenvuorosta. Artikkelit ovat hyvin kyselytutkimuspainotteisia, vaikka numeroon toivotettiin tervetulleiksi kaikilla tutkimusasetelmilla toteutettuja tutkimuksia. Se ehkä kuvastaa hyvin sitä, että Suomessa on vahvoja ja vakiintuneita nuorten kaltoinkohtelua käsitteleviä toistuvia kyselytutkimuksia, jotka tarjoavat erinomaisia tutkimusaineistoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että myös laadullista tutkimusta tarvitaan mahdollisimman monipuolisen kokonaiskuvan muodostamiseksi ja kokemusten syventämiseksi. Erityisesti artikkeleissa hyödynnetään kouluterveyskyselyä, joka tuottaa säännöllisesti tärkeää, valtakunnallista tietoa suomalaisista lapsista ja nuorista. Tämän teemanumeron artikkeleissa ollaan perinteistä syvällisemmin ja monimuotoisemmin menetelmin saatu aineistosta esille uusia näkökulmia. Isolla aineistolla tämä on mahdollista ja on voitu tuottaa nuorten kontekstista, perheistä ja koulusta nuoristutkimukseen sisällöllisesti hyvin sopivaa tietoa.

Noora Luomala Ja Riikka Ikonen tutkivat artikkelissaan peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten nuorten kotona kokemaa henkistä kaltoinkohtelua Kouluterveyskyselyn avulla. Henkisellä kaltoinkohtelulla tarkoitetaan tutkimuksessa henkistä väkivaltaa, perheväkivallan todistamista ja hoidon laiminlyöntiä. Tutkimuksen mukana joka neljäs yhdeksäsluokkalainen on kokenut henkistä kaltoinkohtelua kotonaan viimeisen vuoden aikana ja näitä kokemuksia selittävät erityisesti nuoren kokemukset fyysisestä väkivallasta kotonaan ja vanhempien alkoholinkäyttö. Sen lisäksi, että artikkelin empiiriset tulokset ovat varsin kiinnostavia, artikkelissa käydään ansiokasta pohdintaan henkisen kaltoinkohtelun käsitteestä.

Niin ikään Kouluterveyskyselyä hyödyntävät Henna Siitari ja Riikka Ikonen tarkastellessaan perheen sosioekonomista asemaa kuvaavien indikaattorien yhteyttä nuorten kotona koettuun fyysiseen väkivaltaan. Heidän mukaansa sosioekonominen aseman yhteys väkivaltakokemuksiin on vuosien aikana muuttunut. Toisin kuin vanhemmissa tutkimuksissa, vuonna 2019 perhe­rakenteella ei näytä enää olevan samanlaista yhteyttä lasten ja nuorten kokemaan väkivaltaan. Yksinhuoltajaperheessä tai uusperheessä eläminen ei siis lisää riskiä fyysisen väkivallan kokemuksille ydinperheessä elämiseen verrattuna. Myöskään vanhempien matala koulutus ei näyttäydy riskinä kokea väkivaltaa kotona, kuten aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu. Artikkelissa tehtyjä havaintoja on tärkeä tutkia jatkossa lisää sekä perheen ominaisuuksien ja niissä tapahtuneiden muutosten merkityksen näkökulmasta että myös metodologisesta näkökulmasta.

Kolmannessa Kouluterveyskyselyä hyödyntävässä artikkelissa Sanna Kosunen, Anja Rantanen, Anna-Maija Koivisto, Pauliina Luopa ja Katja Joronen tarkastelevat, miten yhdeksäsluokkalaiset kokevat saavansa tukea ja apua koulusta seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemuksiinsa ja mitkä tekijät selittävät mahdollisia eroja avun ja tuen saamisessa. Tutkimuksen mukaan seksuaalista häirintää ja väkivaltaa kokevat nuoret ilmaisevat saavansa vain vähän tukea ja apua koulun aikuisilta ja nuoren kokemus perheen heikosta taloudellisesta tilanteesta lisää riskiä jäädä vaille apua. Tulokset antavat aihetta pohtia koulun mahdollisuuksia ja resursseja nuorten auttamisessa.

Niin ikään koulumaailmaan kiinnittyy Johanna Heiskasen, Mira Kattilakosken ja Katja Jorosen artikkeli, jossa he tarkastelevat kouluympäristön merkitystä kiusaamisessa. Artikkeli on systemaattinen kirjallisuuskatsaus aiheen tutkimuksista vuosilta 2011–2019. Tulokset osoittivat, että kiusaajana toimiminen ei ole pelkästään yksilön asia eikä opiskelijaryhmän tai luokan ilmiö, vaan se nivoutuu opiskelijoiden henkilökohtaisten tekijöiden lisäksi vahvasti sekä koko koulun käytäntöihin ja ilmapiiriin että opettaja–opiskelijasuhteeseen. Tuloksista nousi esille kuusi keskeistä kouluun liittyvää tekijää, jotka ovat yhteydessä kiusaajana toimiseen: puutteellinen valvonta koulussa, ulkopuolisuuden tunne kouluyhteisössä, opettajan toiminta kiusaamistilanteissa, turvaton kouluilmapiiri ja etäinen opettaja–opiskelijasuhde. Nämä ovat asioita, joita kouluissa tulisi erityisesti pohtia ja pyrkiä vaikuttamaan.

Viimeisessä artikkelissa Marko Mikkola tarkastelee nuorten nettirikoskokemuksia ja sitä miten tietyt rutiinit netissä liittyvät nettirikoskokemuksiin kiinnittäen keskustelun kriminologiseen rutiinitoimintojenteoriaan. Analyysissä tarkastellaan, lisääkö näkyvyys motivoituneelle rikoksentekijälle, käytännössä vaarallisilla nettisivuilla vierailu tai soveltuvuus rikoksenuhriksi, käytännössä aggressiivinen viestintä netissä, nuorten todennäköisyyttä joutua nettirikoksen uhriksi. Artikkelin mukaan kohteen näkyvyys motivoituneelle tekijälle on merkitsevämpi asia kuin kohteen soveltuvuus rikoksen uhriksi. Empiirisesti artikkeli tuo esiin tärkeitä havaintoja nuorten nettikäyttäytymisen riskeistä ja teoreettisesti artikkeli kiinnittää rutiinitoimintojen teorian mielenkiintoisella tavalla nettirikosten tutkimiseen.

Artikkeleiden lisäksi numerossa on neljä puheenvuoroa. Riittakerttu Kaltiala kysyy puheenvuorossaan, joutuvatko sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret muita useammin kokemaan seksuaalista häirintää ja jos niin miksi. Kirsi Peltonen ja Noora Ellonen tuovat puheenvuorossaan esiin ajankohtaisia näkökulmia nuorten rikoskäyttäytymisen selittämisessä penäten samalla toimivia interventioita nuorisorikollisuuteen puuttumiseksi. Tanja Koivula, Joonas Peltonen ja Jukka Mäkelä esittelevät puheenvuorossaan turvakodeissa käytettyä Suojassa-haastattelumenetelmää. Taru Hahto ja Anna-Sofia Lehto puolestaan kuvaavat kaltoinkohtelun ilmenemistä nuorten kertomuksissa kahdessa eri A-klinikkasäätiön nuorille suunnatussa verkkopalvelussa, joihin nuoret voivat olla yhteydessä vanhempien alkoholinkäyttöön liittyen. Tämä ajatuksia herättävä puheenvuoro kuvaa hyvin kaltoinkohtelun moninaisuutta.

Ajatuksia herättäviä lukuhetkiä kaikille!
Noora Ellonen & Eija Paavilainen

Psychological abuse in the home and its risk factors among adolescents

Noora Luomala & Riikka Ikonen
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 39 (4), 4–21

The article describes the prevalence of psychological abuse in the home and its risk factors among adolescents. Psychological abuse also refers to neglect of care, in addition to active abuse. The data were drawn from the 2019 School Health Promotion Study, which included adolescents in the 8th and 9th grades of comprehensive school living at home (n=80,049). In total, 24% of adolescents had experienced at least one form of psychological abuse in the past 12 months. Furthermore, 20% of adolescents had experienced mental violence, 3% had been neglected by their parents, and 8% had witnessed domestic violence. The most significant risk factors for psychological abuse were previous experiences of parental physical violence and parents’ excessive alcohol use. Girls are at greater risk of experiencing psychological violence and witnessing domestic violence. A foreign background and living in a blended family or with a single parent increased the risk of being neglected by parents.
Keywords: adolescents, psychological violence, neglect of care, proof of violence, psychological abuse


Parental higher education and poor family financial circumstances assessed by adolescents as risk factors for parental physical violence

Henna Siitari & Riikka Ikonen
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 39 (4), 22–35

Low socio-economic status (SES) has previously been linked to violence against children and adolescents, but disparities have since decreased. This article describes the relationship between a family’s SES (i.e. economic situation, parental education, family structure) and the physical violence experienced by adolescents in the home. The data were drawn from the 2019 School Health Promotion Study. Adolescents in the 8th and 9th grades in comprehensive school who lived with at least one parent were included in the study (n=80,049). Logistic regression was used as the method of analysis. The results indicate that family structure was not associated with the experienced violence. Living in a single-parent or blended family did not increase the risk compared to living in a nuclear family. The moderate or poor financial situation of the family significantly increased the risk of violence. Higher parental education slightly increased the risk of violence compared to basic education alone.
Keywords: children, adolescents, socio-economic status, parents, violence


Sexual harassment and violence among adolescents, and the perceived support and assistance of adults at school

Sanna Kosunen, Anja Rantanen, Anna-Maija Koivisto, Riikka Ikonen & Katja Joronen
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 39 (4), 36–50

Despite increased awareness of the prevalence of sexual harassment and violence among young people, they are too often left to cope alone with the phenomenon. The article describes the sexual harassment and violence experienced by 8th and 9th graders, and the associations between background factors and perceived support and assistance from adults at school. The data (n=73,680) were drawn from the 2017 School Health Promotion Survey (THL). The associations between the research variables were investigated through chi-square tests and multinomial logistic regression. The results of the study showed that a family’s poor financial situation was associated with less support and help from adults at school when it came to sexual harassment. According to the adjusted logistic regression analysis, the lack of support and assistance for boys at school was associated with the mother´s and father´s education, parental unemployment, and a poor financial situation in the family. Among girls, the explanatory factor was a poor financial situation in the family. Young people who have experienced sexual harassment and violence stated that they received little support and help from adults at school. This group of young people should duly receive greater attention from school welfare services.
Keywords: school health care, adolescent, sexual harassment

School factors related to bullying – A literature review from the bully’s perspective

Johanna Heiskanen, Mira Kattilakoski &
Katja Joronen
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 39 (4), 51–62

Much research has been conducted into bullying, especially from the perspective of the victims and the consequences of bullying. The aim of this literature review was to examine the role of the school community in the perpetration of bullying. To this end, the findings could be used for the prevention of bullying. A systematic database search was conducted using CINAHL and PsycINFO from 2011 through 2019. A manual search was also carried out. The data consisted of 19 peer-reviewed articles, which were analyzed using inductive content analysis. This review indicated that bullying is connected to school practices and atmosphere, as well as to the teacher-student relationship. Several school-related factors were associated with bullying: lack of control at school, the feeling of being an outsider in the school community, teacher action in bullying situations, an unsafe school, and a weak teacher-student relationship. It is important to identify all levels of the school context when planning bullying prevention, and anti-bullying interventions.
Keywords: literature review, bully, bullying, school

Daily routines as an explanation for the cybercrime victimization of Finnish adolescents

Marko Mikkola
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 39 (4), 63–75

Social media platforms and their services are part of the everyday lives of young people. However, the routine-like use of social media is also associated with sinister side effects such as cybercrime. This study examines the factors behind the cybercrime victimization experiences of 15- to 25-year-old Finnish young people (N=1,200) using two core components of Routine Activity Theory: the visibility of the target and the suitability of the target. Age, gender, impulsivity, and loneliness have been included in the study as factors explaining cybercrime victimization. According to the logistic regression analysis, the cybercrime victimization experience is explained by the visibility of the target to the motivated offender. Impulsivity and loneliness proved to be factors behind cybercrime victimization. The findings suggest that the visibility of the target to the motivated offender is a more important factor in explaining cybercrime victimization than the suitability of the target.
Keywords: internet, social media, cybercrime victimization, routine activity theory