Numerossa käsitellään romanttisia suhteita syrjäseuduilla kasvaneiden tyttöjen elämässä, nuorten asiakasosallisuutta monialaisessa palvelussa, nuorten työttömien orientaatioita aktivointitoimenpiteissä sekä nuorten koulussa kokeman sosiaalisen tuen yhteyttä subjektiiviseen sosiaaliseen asemaan ja liikkumiseen.
Tämän numeron vertaisarvioiduissa artikkeleissa Mari Käyhkö ja Päivi Armila käsittelevät romanttisia suhteita syrjäseuduilla kasvaneiden tyttöjen elämässä. Taru Lilja, Päivi Pukkila, Jaakko Helander ja Kati Pakkala valottavat nuorten asiakasosallisuutta monialaisessa palvelussa ja Jaana Lähteenmaa puolestaan nuorten työttömien orientaatioita aktivointitoimenpiteissä. Neljännessä artikkelissa Katja Rajala, Hannu Itkonen, Anna Kankaanpää, Katariina Kämppi ja Kaarlo Laine tarkastelevat nuorten koulussa kokeman sosiaalisen tuen yhteyttä subjektiiviseen sosiaaliseen asemaan ja liikkumiseen.
Lehdessä on myös Nuorisotutkimusverkoston keväällä eläkkeelle jääneen tutkimusprofessori Tommi Hoikkalan haastattelu sekä Susanna Hannuksen lektio hänen väitöskirjastaan Pienten askelten tanssi: Performatiivinen etnografia hierarkioiden rakentumisista ja purkamisen mahdollisuuksista kahdella yläkoululla ja Jaakko Tuomisen ja Mikko Piispan kirja-arviot.
Päivi Berg & Mira Kalalahti
Uusia tuulia 1
Mari Käyhkö & Päivi Armila
”..et sit yhenkään miehen takia jää tänne”. Romanttiset suhteet syrjäseudulla kasvaneiden tyttöjen elämässä 3
Taru Lilja & Päivi Pukkila & Jaakko Helander
Nuorten asiakasosallisuus monialaisessa ohjaus- ja neuvontapalvelussa. Havainnointitutkimus ohjaustilanteista Ohjaamoissa 21
Jaana Lähteenmaa
Nuorten työttömien orientaatiot aktivointitoimenpiteissä 37
Katja Rajala & Hannu Itkonen & Anna Kankaanpää & Katariina Kämppi & Kaarlo Laine
Nuorten koulussa kokeman sosiaalisen tuen yhteys subjektiiviseen sosiaaliseen asemaan ja liikkumiseen 54
Susanna Hannus
Liikettä kohti vähemmän hierarkisia ja eriarvoisia käytäntöjä kahdella yläkoululla 69
Päivi Berg & Tommi Hoikkala
Nuorisotutkimuksen innokas touhuverneri Tommi Hoikkala 76
Jaakko Tuominen
Nuorten taidevierailukokemukset ja kulttuurinen osallisuus Taidetestaajat-hankkeessa 81
Mikko Piispa
Uuden vuosituhannen tekijät 83
Tässä numerossa kirjoittavat 86
Nuorisotutkimus-lehdellä on sen lähes 40-vuotisessa historiassa ensi kertaa vuosina 2021–2022 kaksi päätoimittajaa. Tätä mallia toteutetaan monessa muussakin suomalaisessa tiedelehdessä. Se mahdollistaa vahvemman panostuksen ja lisääntyneiden työtehtävien jakamisen julkaisukentällä, joka käy läpi julkaisumuotojen ja -tapojen uudistuksia. Nuorisotutkimus-lehden toimituskunnan aktiiviseen ja monitoimijaiseen työskentelyyn myös sopii luontevasti päätoimittajan työtehtävien jakaminen. Aloittava päätoimittaja Mira Kalalahti toimii tutkijana Turun yliopiston tutkijakollegiumissa. Miran viimeaikainen tutkimus on keskittynyt nuorten koulutussiirtymissä ilmenevään toimijuuteen ja sidoksellisuuteen sekä koulutuspäätöksissä tehtävään ohjaustyöhön. Viime vuonna pestiään aloitellut Päivi Berg työskentelee tutkijana XAMK:in nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa. Hän on viime vuosina tutkinut monitieteisesti niin lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia ja koululiikuntaa, itsenäistä liikkumista sekä vanhemmuuskäytäntöjä kuin nuorten palveluita ja nuorten aikuisten töitä.
Viime vuosina tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita on puhuttanut avoin julkaiseminen kultaisine ja vihreine reitteineen (ks. Syrjämäki 2018). Suomi on sitoutunut EU:n avoimen tutkimuksen ja innovoinnin periaatteisiin ja tavoitteisiin tieteellisten julkaisujen avoimesta saatavuudesta. Tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelman 2020–2025 lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen saatavuuden osalinjauksessa (Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2019) tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2022 kaikki uudet tieteelliset artikkeli- ja konferenssijulkaisut ovat välittömästi avoimesti saatavilla. Välittömällä avoimuudella tarkoitetaan artikkelin vertaisarvioidun version julkaisemista avoimena julkaisijatahon tai kustantajan kanavassa tai rinnakkaistallentamista tutkijan tai tutkimusorganisaation kanavassa ilman kustantajan asettamia embargoja (ottaen huomioon OKM:n julkaisutiedonkeruuohjeistuksessa määritellyt hyväksyttävät rinnakkaistallennuspaikat) (Em., 50.) Nuorisotutkimus-lehti on monien muiden suomalaisten tiedelehtien tavoin käynnistänyt valmistelun siirtymiseksi Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan (TSV) ylläpitämälle Journal.fi-alustalle. Pyrkimys on koko Nuorisotutkimus-lehden avoin julkaisu vuoden viiveellä, kuitenkin siten, että lehden tilaajilla olisi pääsy alustalla olevaan lehteen heti. Paperilehti ilmestyy rinnalla edelleen.
Uusi yhteistyömuoto on myös kymmenen kotimaisen tiedelehden – Aikuiskasvatus, Ennen & Nyt, Gerontologia, Historiallinen Aikakauskirja, Janus, Kasvatus & Aika, Kasvatus, Media & viestintä, Nuorisotutkimus ja Sosiologia – tämän vuoden alussa Suomen tiedekustantajien liiton myöntämällä rahoituksella käynnistämä suomalaisten tiedelehtien toiminnan monipuolistamiseen, yhteistyöhön sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden edistämiseen tähtäävä hanke. Aktiivisena primus motorina hankkeen käynnistämisessä toimi Nuorisotutkimus-lehden toimituskunnasta Tarja Juvonen. Hankkeen koordinaattorina toimii Annastiina Mäkilä. Vuoden kestävässä hankkeessa tuotetaan selvitystyön lisäksi erilaista koulutusta.
Tämän numeron artikkeleista Mari Käyhkö ja Päivi Armila käsittelevät romanttisia suhteita syrjäseuduilla kasvaneiden tyttöjen elämässä. Taru Lilja, Päivi Pukkila ja Jaakko Helander valottavat nuorten asiakasosallisuutta monialaisessa palvelussa ja Jaana Lähteenmaa puolestaan nuorten työttömien orientaatioita aktivointitoimenpiteissä. Neljännessä artikkelissa Katja Rajala, Hannu Itkonen, Anna Kankaanpää, Katariina Kämppi ja Kaarlo Laine tarkastelevat nuorten koulussa kokeman sosiaalisen tuen yhteyttä subjektiiviseen sosiaaliseen asemaan ja liikkumiseen.
Toimituskunnassa on pohdittu, miten herättäisimme henkiin lehdessä jo joitakin vuosia enemmän tai vähemmän epäsäännöllisesti julkaistujen haastattelujen sarjan. Onneksi kaikkea ei aina tarvitse keksiä alusta asti uudelleen itse - kavereiltakin voi lainata. Liikunta & Tiede -lehti on jo pitkään julkaissut Lähikuvassa-nimistä palstaa, jossa liikunta-alan toimijoiden haastattelut toteutetaan sähköpostitse samoina toistuvilla kysymyksillä. Kokeilemme samaa tulevissa Nuorisotutkimus-lehdissä pyrkien saamaan nuorisotutkijoita, nuorisoalan opettajia, nuorisotyön ammattilaisia sekä virkamiehiä kertomaan työstään, elämänhistoriastaan, itselleen merkityksellisistä teemoista ja kiinnostuksen kohteistaan. Te lukijat olette erittäin tervetulleita tekemään ehdotuksia siitä, keiden haastatteluja haluaisitte jatkossa lukea. Tällä formaatilla toteutettujen haastattelujen sarjan avaa Nuorisotutkimusverkoston keväällä eläkkeelle jäävän tutkimusprofessori Tommi Hoikkalan haastattelu. Tommi reflektoi haastattelussa uraansa syntymästään nykyhetkeen sekä pohtii kriittisesti myös tiedepolitiikkaa tulevaisuudessa. Nuorisotutkimus-lehti kiittää lämpimästi Tommia haastattelusta sekä vuosikymmenten panostuksesta nuorisotutkimuksen kentillä ja toivottaa antoisia emeritusaikoja.
Muista kirjoituksista saimme tällä kertaa mahtumaan mukaan vielä Susanna Hannuksen (2018) lektion hänen väitöskirjastaan Pienten askelten tanssi: Performatiivinen etnografia hierarkioiden rakentumisista ja purkamisen mahdollisuuksista kahdella yläkoululla sekä Jaakko Tuomisen ja Mikko Piispan kirja-arviot.
Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta (2019) Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus – Tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2020–2025: Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen saatavuuden osalinjaus. Helsinki: Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 1, 2019. https://avointiede.fi/sites/default/files/2019-12/tutkimusjulkaisujen_avoin_saatavuus2019.pdf
Syrjämäki, Sami (2018) Mikä ihmeen avoin julkaiseminen. Avoin tiede 1.1.2018. https://avointiede.fi/fi/ajankohtaista/mika-ihmeen-avoin-julkaiseminen
Päätoimittajat
Päivi Berg ja Mira Kalalahti
Mari Käyhkö & Päivi Armila
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 39 (1), 3–20
This article examines romantic relationships in the lives of girls who have grown up in a small and remote village in Finland (n = 11). We pay attention to romance and love connected with youth as a kind of “self-evident” phenomenon, as well as to a remote village, with its small number of peers and long distances, as a special environment in which a young person can live and find love. The analysis is based on interviews conducted within a longitudinal qualitative study, which also allowed us to scrutinize the changes that took place when the girls moved to bigger towns to participate in secondary education. The teenage years of these girls were characterized by a narrow and closely-knit social life, where connections with peers were restricted for the most part to encounters with schoolmates with whom they had been friends since early childhood. For this reason, schoolmates were seen as too familiar to become objects of romantic feelings. However, against the girls’ expectations, moving to wider social surroundings did not open up possibilities for romantic relationships: long school days overloaded with work minimized their free time and it was evident that plans to move away from the remote areas made the girls cautious when pondering the possibilities of close, romantic relationships.
Keywords: hinterland girls, qualitative longitudinal study, romantic relationships
Taru Lilja, Päivi Pukkila & Jaakko Helander
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 39 (1), 21–36
Transdisciplinary guidance and counselling services play an important role in the field of youth services. Yet little is known about how youth client engagement manifests itself in these situations. The concept of client engagement is ambiguous and has been studied from several perspectives. In this study, client engagement is approached through young persons’ opportunities to participate and influence, by studying the guidance conversations between the young clients and the transdisciplinary service employees. The aim of the study is to understand the means of directing the counselling conversation used by employees, and their connection to the degree of youth client engagement. The data consist of 110 client situations in Finnish One-Stop Guidance Centres. The data were analysed using theory-based qualitative content analysis and quantitative content analysis. The analysis revealed that the most common means of directing the guidance conversation included questioning (29), advising (20), and sharing information (16). The means of directing the guidance conversation was reflected in the young clients’ opportunities to participate in and influence the guidance in different ways. The results help in mapping the connection between the means of directing the guidance conversation and the youth client engagement, as well as the diverse manifestations of client engagement in the guidance conversations conducted by transdisciplinary services.
Keywords: client engagement, transdisciplinary, transdisciplinary guidance, young people, engagement
Jaana Lähteenmaa
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 39 (1), 37–53
This article focuses on the orientations of young unemployed people towards the Youth Guarantee measures. Problems have been experienced with regard to activation, including poorly motivated clients and interruptions to the activation measures. In this vein, the article studies the motivations of young people and their attitudes towards the activation measures. The study is based on two different empirical datasets. The first set of data was collected using an internet survey comprising open-ended responses (N = 480). The main data consist of nineteen thematic qualitative interviews conducted between 2013 and 2016 among young people, who were either participating in an activation measure, or were negotiating in order to participate in one or to study.
The following questions were addressed in the study: (1) What kind of ideal types can be constructed from young people’s orientations if we investigate both their aims and their attitudes towards the activation measures? (2) What kind of combinations produce alienation towards both the activation system and society at large? What do young people’s conflicts with the rules of the system reveal about the Youth Guarantee itself? Robert Merton’s model of adaptation to or alienation from society was used as the theoretical framework. According to the findings, the Youth Guarantee itself is seen as “the System”. Orientation types can be constructed, some of which were the same as those in Merton’s model. The Youth Guarantee as a system can be understood as a rigid structure that lacks flexibility, even if such flexibility would be useful for society as a whole.
Keywords: youth, unemployment, Youth Guarantee, activation policy
Katja Rajala, Hannu Itkonen, Anna Kankaanpää, Katariina Kämppi & Kaarlo Laine
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 39 (1), 54–68
This study examines the associations between adolescents’ physical activity and their experiences in the school community. The experiences considered here are subjective social status at school and social support, which in this study consists of teacher-student relationships, student-to-student relationships, and support from parents. The data were collected via a survey in spring 2015, in which 2,026 adolescents participated. The adolescents were divided into six groups according to the type of social support they felt they would receive. Strong social support was positively associated with subjective social status at school. Support from parents, but not from teachers, was associated with physical activity. Support from classmates was associated with physical activity through the subjective social status at school. These experiences should be taken into account when considering the possibilities of increasing adolescents’ physical activity. School-based interventions should place greater emphasis on peer relations rather than on the role of school staff.
Keywords: adolescents, physical activity, school, social support, subjective social status
