Nuorisotutkimus 2/2020

Ulla-Maija Salo ja Susanna Sallamaa käsittelevät artikkelissaan Talous, kulutus ja erilaiset elämäntyylit lasten puheissa keskiluokkaisista perheistä tulevien 12–13-vuotiaiden talouspuheita – taloutta, rahaa ja kulutusta katsotaan helsinkiläislasten ja nuorten näkökulmasta. Vesa Välimäki, Sanna Aaltonen ja Antti Kivijärvi tarkastelevat Palvelut yksinäisyyden lievittäjinä? Kohdennetun nuorisotyön piirissä olevien nuorten aikuisten ja ammattilaisten näkemysten tarkastelua -artikkelissaan kohdennettua nuorisotyötä nuorten aikuisten ja nuorisotyöntekijöiden näkökulmista keskittyen yksinäisyyden lievittämisen mahdollisuuksiin. Eija Raatikaisen ja Jaana Poikolaisen artikkeli Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajina pureutuu työpajanuorten luottamuskokemuksiin.

Olli Lehtonen, Miikka-Petteri Lesonen, Marja-Leena Kauronen, Kirsi Purhonen ja Angelika Polak tarkastelevat katsauksessaan pelillisyyttä nuorten tupakoinnin ehkäisyssä käyttäen esimerkkinä tutkimuspeli Other storya. Tuija Oikarinen, Suvi-Jonna Martikainen, Laura Mellanen, Hilkka Laakso, Anja Kuhalampi, Eemeli Hakoköngäs, Paavo Heinonen, Piia Välimäki-Kleemola, Elli Keisteri-Sipilä ja Elina Elme peräänkuuluttavat puheenuorossaan humanismia yrittäjyyskasvatukseen.

Maija Gellinin kasvatustieteiden alaan kuuluvan väitöskirjan lektio käsittelee restoratiivista lähestymistapaa ja sovittelua peruskoulukontekstissa. Jarkko Kososen sotilassosiologian alaan kuuluvassa lektiossa puolestaan käsitellään maanpuolustustahtoa. 

Pääkirjoitus

Päivi Berg
Vaarallinen kevät 1

Artikkelit

Ulla-Maija Salo & Susanna Sallamaa
Talous, kulutus ja erilaiset elämäntyylit lasten puheissa 3

Vesa Välimäki, Sanna Aaltonen & Antti Kivijärvi
Nuorten palvelut yksinäisyyden lievittäjinä? Kohdennetun nuorisotyön piirissä olevien nuorten aikuisten ja ammattilaisten näkemysten tarkastelua. 22

Eija Raatikainen & Jaana Poikolainen
Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajina 37

Lektiot

Maija Gellin
Restoratiivinen lähestymistapa ja sovittelu peruskoulukontekstissa 52

Jarkko Kosonen
Kansalaiset sotilaina ja maan puolustajina 58

Katsaukst

Olli Lehtonen, Miikka-Petteri Lesonen, Marja-Leena Kauronen, Kirsi Purhonen, Angelika Polak & Valdemar Kallunki
Pelillisyys nuorten tupakoinnin ehkäisyssä – esimerkkinä Other story -peli 64

Puheenvuorot

Tuija Oikarinen, Suvi-Jonna Martikainen, Laura Mellanen, Hilkka Laakso, Anja Kuhalampi, Eemeli Hakoköngäs, Paavo Heinonen, Piia Välimäki-Kleemola, Elli Keisteri-Sipilä & Elina Elme
Humanismia yrittäjyyskasvatukseen 69

Arviot

Päivi Honkatukia, Jenni Palomäki, Juuso Tuulinen & Merja Viljanen
Itsekriittistä pohdintaa 2000-luvun nuorisotutkimuksesta 74

Kari Saari
Osallistavan käänteen kriittistä arviointia 77

Vaarallinen kevät

Tänä vuonna kevät oli poikkeuksellista aikaa. Koronaepidemia vaikutti lasten ja nuorten elämään monella tavalla. Ensin sulkeutuivat koulut, kirjastot, valtaosa liikuntapaikoista ja rajat, sitten myös ravintolat ja kahvilat – ylipäätään lähes kaikki paikat, joissa nuoret tapaavat toisiaan. Jäljelle jäivät kodit, kadunkulmat, sosiaalinen media ja etäyhteydet sekä virtuaalimaailmat. Syntyi myös viranomaisten näkökulmasta epätoivottuja kokoontumisia: koronabileitä ja comebackin tehneitä automiittejä. Monet tahot ilmaisivat huolensa siitä, että harrastusten ja monien muiden lähikontakteihin perustuvien tukiverkkojen poissa ollessa tiedetään vähemmän siitä, miten lapset ja nuoret voivat kodeissaan. Kaikille koti ei ole se turvallisin paikka. 

Monelle lapsia ja nuoria tutkivallekin tilanne on ollut haasteellinen. Aineistonkeruita on jouduttu siirtämään koronan jälkeiseen aikaan. Toisaalta tutkijat ovat pyrkineet löytämään keinoja, joilla voitaisiin kerätä aineistoa nimenomaan koronan vaikutuksista lasten ja nuorten arkeen – olipa kyse sitten esimerkiksi etäopetuksesta, sosiaalisista suhteista tai erilaisista hyvinvointiin liittyvistä asioista. Monet tutkijat ovat jatkaneet pre-corona-aiheiden parissa, mutta pyrkineet rajoitustoimien aikana ottamaan haltuun lähikontakteille vaihtoehtoisia tapoja tehdä esimerkiksi tutkimushaastatteluja.

Tähän numeroon kirjoittaneet tutkijat ovat työstäneet artikkelinsa, puheenvuoronsa, arvion­sa ja lektionsa ennen koronaa. Yhtä kaikki, lasten ja nuorten elämään liittyvät taloudelliset kysymykset, yksinäisyyden lievittäminen sekä luottamus- ja epäluottamuskokemukset ovat nyt ja tulevaisuudessa monella tapaa merkityksellisiä ja ajankohtaisia.

Ulla-Maija Salo ja Susanna Sallamaa käsittelevät artikkelissaan Talous, kulutus ja erilaiset elämäntyylit lasten puheissa keskiluokkaisista perheistä tulevien 12–13-vuotiaiden talouspuheita – taloutta, rahaa ja kulutusta katsotaan helsinkiläislasten ja nuorten näkökulmasta. Miten ja minkälaisin käsittein lasten erilaisia talouden määrittämiä elämänmuotoja yhteiskunnallisena ilmiönä voidaan tunnistaa ja sanoittaa? Aineistosta käy ilmi, että varattomuus – mutta toisaalta myös varallisuus – voi aiheuttaa häpeän kokemista.

Vesa Välimäki, Sanna Aaltonen ja Antti Kivijärvi tarkastelevat Palvelut yksinäisyyden lievittäjinä? Kohdennetun nuorisotyön piirissä olevien nuorten aikuisten ja ammattilaisten näkemysten tarkastelua -artikkelissaan kohdennettua nuorisotyötä nuorten aikuisten ja nuorisotyöntekijöiden näkökulmista keskittyen yksinäisyyden lievittämisen mahdollisuuksiin. Yksilöohjaus ja ryhmätyöskentely näyttäytyvät molemmat sosiaalisena tukena. Kirjoittajat pitävät tärkeänä, että nuorten palveluissa huomioitaisiin systemaattisemmin yksilö- ja ryhmälähtöiset yksinäisyyden lieventämisen mahdollisuudet.

Eija Raatikaisen ja Jaana Poikolaisen artikkeli Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajina pureutuu työpajanuorten luottamuskokemuksia. Esiin piirtyy se, että nuoret miehet luottavat itselleen läheisiin, luottamuksensa ansainneisiin ihmisiin. Luottamukselliset ihmissuhteet ja oman osaaminen tunnistaminen ovat puolestaan merkityksellisiä nuorten tulevaisuuden tavoitteille. Myös esimerkiksi Juha Siltala (2020, 124) on todennut uusimmassa Nuorisobarometrissa, että epäilyt kasvavat sitä mukaa, mitä etäämmälle itsestä, perheestä ja tukea antavien luottoystävien piiristä edetään.

Eivätkä lehden aihepiirit tähän lopu. Olli Lehtonen, Miikka-Petteri Lesonen, Marja-Leena Kauronen, Kirsi Purhonen ja Angelika Polak tarkastelevat katsauksessaan pelillisyyttä nuorten tupakoinnin ehkäisyssä käyttäen esimerkkinä tutkimuspeli Other storya. Tuija Oikarinen, Suvi-Jonna Martikainen, Laura Mellanen, Hilkka Laakso, Anja Kuhalampi, Eemeli Hakoköngäs, Paavo Heinonen, Piia Välimäki-Kleemola, Elli Keisteri-Sipilä ja Elina Elme peräänkuuluttavat humanismia yrittäjyyskasvatukseen.

Maija Gellinin kasvatustieteiden alaan kuuluvan väitöskirjan lektio käsittelee restoratiivista lähestymistapaa ja sovittelua peruskoulukontekstissa. Jarkko Kososen sotilassosiologian alaan kuuluvassa lektiossa puolestaan käsitellään maanpuolustustahtoa. Kirja-arvioissa ovat tällä kertaa aihepiirinä kriittinen nuorisotutkimus Päivi Honkatukian, Jenni Palomäen, Juuso Tuulisen ja Merja Viljasen arvioimana sekä osallistavan käänteen kriittistä arviointia Kari Saaren kirjoittamana.

Nuorisotutkimus-lehti toivottaa kaikille lukijoilleen oikein hyvää ja rentouttavaa kesää.

Lähteet

Siltala, Juha (2020) Nuoret henkilökohtaisen toivon ja yleisen näköalattomuuden ristivedossa. Teoksessa Lotta Haikkola & Sami Myllyniemi (toim.) 2020. Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019. Valtion nuorisoneuvosto, julkaisuja nro 65 & Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 225 & Opetus- ja kulttuuriministeriö, 111–133.

Päivi Berg
päätoimittaja

English summaries

Talking with children about finances, consumption and different lifestyles
Ulla-Maija Salo & Susanna Sallamaa
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 38, (2), 3–21

This article explores the ways in which children and young people talk about finances, with a focus on economic differences, consumption and money, and the distinctions the young people make between these themes. The data comprise 29 written empathy-based stories and 9 interviews, which were carried out in the Helsinki metropolitan area. The participants comprised 12- to 13-year-old students from middle-class families and the data were specific in the sense that the participants had considerable difficulties when it came to finding the words to describe poverty and a lack of money. The theoretical framework for the study aligns with Pierre Bourdieu’s ideas on economic, social and cultural capital. The material realities among the children proved to be the most explicit, namely their ways of consuming, their hobbies, and their peer relations. It was evident that middle-class children are familiar with and skillful at making plans for their future, education and success as these factors are part of their cultural capital.
Keywords: mode of living, habituation, capital, consumption, children and young people

Youth services as alleviators of loneliness? Examining the views of young adults and professionals in the context of targeted youth work
Vesa Välimäki, Sanna Aaltonen & Antti Kivijärvi
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 38, (2), 22–36

Recent studies have found that young adults involved in targeted youth work feel lonely relatively often. In this article, we scrutinise the views of young adults and youth workers on alleviating loneliness in targeted youth work. The data of the study consist of group interviews with youth workers (n = 29) and offline (n = 16) and online (n = 41) group discussions with young adults. Categorisations stemming from previous research in methods to reduce loneliness were utilised in analysing the data. Our analysis indicates that both youth work professionals and young adults consider one-on-one counselling as a form of social support and as a feasible starting point for tackling loneliness. Further, peer group activities were seen as an important method for offering social opportunities, even though the professionals had faced difficulties in recruiting young adults to participate in group activities. Moreover, it is notable that, compared to the professionals, the young adults rather strongly emphasised the opportunities that online sociability could provide. When aiming to alleviate loneliness in the context of targeted youth work, it would be beneficial to recognise the variety of individual-level and group-based methods.
Keywords: targeted youth work, marginalisation, peer relations, loneliness,

Young men’s experiences of trust and distrust as a framework for their future
Eija Raatikainen & Jaana Poikolainen  
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 38, (2), 37–51

This article seeks to explore young people’s experiences of trust, as social trust is related to functioning interpersonal relationships and a person’s ability to be a part of a group and community. Content analysis was used to study the data, which were collected by interviewing young people (N = 24) in Kouvola and Helsinki in 2017–2018. The study sought to address two research questions: 1) What do young people say about placing trust in people, and its significance in their lives? 2) What do they say about distrust in their lives and the means of coping they have used in the face of experiences of distrust? The results show that young people trust the people close to them, even though trust was described as something to be earned. The young interviewees brought up many different ways of coping with experiences of distrust, both cognitive and practical. Examining young people’s thoughts on trust, it can be seen that the respondents in this study talked more about trust within the family and in close relationships, rather than trust in friends. According to the results, trust in non-family members must be earned. This speaks to the prudence of trust and its conditional nature. There is always a risk associated with trust, which was more evident in the results in connection with relationships outside the family. An understanding of trust and its diverse nature, as well as the empowering nature of trust, can be utilized in guidance work to support young people in finding their own trust resources. The study was carried out as a part of the ‘Matti – Men’s journeys to work’ project (ESF 2016–2018).
Keywords: social trust, distrust, competence, young people