Kaksoisnumeron artikkeleissa käsitellään käsityksiä harrastusten yhdenvertaisuudesta ja kustannuksista, vanhempiensa velkaannuttamien nuorten toimijuutta ja nuorisotyöntekijän ja järjestyksenvalvojan toimenkuvaa yhdistelevän työmuodon osittain ristiriitaista suhdetta nuorten kanssa toimimiseen kauppakeskuksissa sekä nuorten seurustelusuhteessa kokemaa väkivaltaa ja tarkastellaan nuorten lukemista ja etsitään tukea nuorten lukumotivaatiolle digitaalisista sovelluksista
Tässä kaksoinumerossa vertaisarvioidut artikkelit käsittelevät käsityksiä harrastusten yhdenvertaisuudesta ja kustannuksista, vanhempiensa velkaannuttamien nuorten toimijuutta sekä nuorisotyöntekijän ja järjestyksenvalvojan toimenkuvaa yhdistelevän työmuodon osittain ristiriitaista suhdetta nuorten kanssa toimimiseen kauppakeskuksissa.
Päivi Berg ja Mikko Salasuo tarkastelevat sosiaalisessa mediassa olleita viestejä, jotka käsittelevät lasten ja nuorten urheilu- ja liikuntaharrastusten kustannuksia. Pauliina Pitkäjärven, Tarja Juvosen ja Anna Nikupeterin artikkeli käsittelee nuoria, jotka ovat velkaantuneet vanhempiensa toimien seurauksena. Pauliina Lampela ja Elsa Saarikkomäki käsittelevät artikkelissaan järjestyksenvalvojien uutta toimintatapaa kauppakeskuksissa. Anu Isotalon käsittelee artikkelissaan harvemmin tutkittua asiaa, eli nuorten seurustelusuhteessa kokemaa väkivaltaa. Lotta-Sofia Aaltosen artikkeli tarkastelee nuorten lukemista ja etsii tukea nuorten lukumotivaatiolle digitaalisista sovelluksista, joista kirjoja voi lukea ja kuunnella.
Lehdessä on myös puheenvuorot ammatillisen opiskelun kyvyistä tukea nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja pohdintaa koulun kasvatustehtävästä. Lisäksi mukana on runsaasti kirja-arvioita feministisestä pedagogiikasta, hip-hop -kulttuurista, lasten ja nuorten tutkimuksen etiikasta, yhteiskunnallisesti osallistumisesta ja poliittisten ääriliikkeiden kannatuksesta sekä osallistuvasta arvioinnista.
***
Katso Pauliina Pitkäjärven ja Tarja Juvosen keskustelu Vanhempiensa velkaannuttamat -artikkelinsa teemasta Helsingin virtuaalisilla kirjamessuilla Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien osastolla syksyllä 2020.
Lotta Haikkola
Nuorisotutkimuksen ydin löytyy lehden historiaa tarkastelemalla 1
Päivi Berg & Mikko Salasuo
Valinnanvapautta vai yhdenvertaisuutta? Lasten ja nuorten ohjatut liikuntaharrastukset sosiaalisen median keskusteluissa. 4
Pauliina Pitkäjärvi & Tarja Juvonen & Anna Nikupeteri
Vanhempiensa velkaannuttamat – taloudellisen hyväksikäytön kokemukset ja nuorten toimijuus 23
Pauliina Lampela & Elsa Saarikkomäki
Nuorten kohtaaminen kauppakeskuksissa. Onnistumisia ja haasteita järjestyksenvalvojien näkökulmasta. 40
Anu Isotalo
Seurustelusuhdeväkivalta tyttöjen pahoinpitelyistä tehdyissä rikosilmoituksissa 54
Lotta-Sofia Aaltonen
”Miks mä lukisin kirjaa?” Digitaalinen lukukokemus nuoren lukumotivaation herättäjänä. 69
Paula Nissilä
Körttinuoret ja herättäjäjuhlat festivaaleina 84
Susanna Ågren & Mari Kettunen
Miten ammatillinen koulutus edistää nuorten yhteiskunnallista osallisuutta? 90
Satu Olkkonen
Koulun kasvatustehtävä ja esitys muutoksen välineenä 96
Merja Kylmäkoski
Tutkimuseettiset kysymykset vaativat tutkijalta monipuolista osaamista 100
Eeva Sinisalo-Juha
Nuorisotyön osallistavan arvioinnin erityisyys 102
Niko Pyrhönen
Nuorten poliittista passiivisuus ja poliittisten ääriliikkeiden kannatus 104
Georg Boldt
Nuorten eurooppalaisten kansalaisaktivismi ja yhteiskunnallinen osallisuus 107
Susanna Kultalahti
Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta 109
Olivia Maury
En handbok för feministisk pedagogik 112
Susan Eriksson
Hiphop Suomessa 115
Tässä numerossa kirjoittavat 117
Nuorisotiedon kirjaston uutuusluettelo 118
Minkälainen tutkimus on nuorisotutkimusta? Miten Nuorisotutkimus haluaa kehittää tutkimusalaa Suomessa? Lehden päätoimittaja ja toimituskunta joutuvat pohtimaan näitä kysymyksiä suhteellisen usein, kun toimituskunnassa tehdään päätöksiä artikkelien sopivuudesta lehden profiiliin. Joskus rajanveto on vaikeaa ja perusteita sille, onko joku yksittäinen artikkeli nuorisotutkimuksellinen vai ei, on hankalaa määritellä. Ohjenuorana ja pääkriteerinä rajanvedoissa on kuitenkin toiminut se, että lehti ei pääsääntöisesti julkaise artikkeleita, joissa nuoret ovat vain tutkimuksen kohde tai kuten lehden kuvauksessa todetaan, ”ilmiön tapahtumapaikka”. Näitä artikkeleita on usein ohjattu toisiin julkaisuihin.
Arkisessa toimitustyössä kokonaisuus saattaa joskus olla hukassa, mutta nuorisotutkimuksen profiili löytyy tietenkin selvittämällä, mitä lehteen on sitten oikeastaan päätynyt vuosien saatossa. Historiansa aikana lehdessä käsitellyt teemat ja ovat pysyneet yllättävän samanlaisina. Koulu ja koulujen vertaissuhteet, oppiminen, nuorisotyö ja hyvinvointi, osallisuus ja osallistuminen, vapaa-aika, media ja liikunta toistuvat artikkeleissa ja kertovat nuorisotutkimuksen ytimestä. Lehdessä on myös runsaasti metodologisia artikkeleita ja siinä on käsitelty harvinaisempia teemoja, kuten sotaa, psyykeä ja kuolemaa. Tämän pääkirjoituksen kirjoitushetkellä on selvää, että uusina teemoina lehdessä alkavat näkyä esimerkiksi palvelut ja erilaisia ohjelmia ja toimenpiteitä arvoivat tutkimukset.
Kiinnostavaa on myös se, mistä ei kirjoteta. Verrattuna esimerkiksi Journal of Youth Studies -lehteen, suomalainen nuorisotutkimus näyttää painottuvan hieman eri tavoin. Journal of Youth Studies -lehdessä teksteissä ovat korostuneet esimerkiksi finanssikriisin seuraukset nuorten asumiseen, työmarkkina-asemiin tai subjektiviteeteille. Suomalaisessa nuorisotutkimuksessa yhteiskunnallisen eriarvoisuuden teemoja tunnutaan käsittelevän hieman eri lähtökohdista. Artikkelien ytimessä on usein haavoittuvuuden, eriarvoisuuden tai sosiaalisten hierarkioiden analyysi, mutta näiden yhteiskunnallisten ehtojen analyysi jää joskus vähemmälle.
Lehden otsikoita tutkimalla selviää myös, että lapsia ja nuoria tutkivien ajattelu ja lähtökohdat tuntuvat olevan hyvinkin erilaisia kuin yhteiskunnallinen keskustelu ja poliittisen linjaukset. Viimeisen kymmenen vuoden aikana syrjäytyminen ei ole ollut yhdenkään artikkelin otsikossa. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö artikkeleissa olisi käsitelty eriarvoisuutta, lasten ja nuorten hyvinvointia tai vaikeuksia päästä kiinni kouluun, työelämään ja sosiaalisiin suhteisiin. Sen sijaan lapsia ja nuoria tutkivat eivät selvästikään hahmota eriarvoistumisen logiikkaa statuksina ja määrinä, joihin pitää pyrkiä vaikuttamana. Lähtökohdat ovat enemmänkin lasten ja nuorten kokemusmaailmassa ja nuorten elämänkulussa. Tästä nuorilähtöisyydestä ja sitoutumisesta ymmärtämään ja tulkitsemaan lasten ja nuorten elämäntilanteiden monimutkaisuutta löytyy varmasti lisäkriteeri nuorisotutkimuksen määritelmälle.
Lehden linjauksista käydyn keskustelun perusteella toimituskunta uudisti syksyllä lehden kuvauksen. Uusi kuvaus on alla ja se linjaa toimituskunnan työtä tulevaisuudessa ja toimii ohjeena kiinnostuneille kirjoittajille. Nuorisotutkimuksen määritelmän ongelmaa linjaus ei sentään ratkaise kokonaan:
Nuorisotutkimus on vuodesta 1983 lähtien ilmestynyt vertaisarvioitu tieteellinen aikakauslehti, jota julkaisee Nuorisotutkimusseura ry. Lehti julkaisee artikkeleita, jotka käsittelevät lapsiin tai nuoriin, lapsuuteen tai nuoruuteen, nuorisokulttuureihin, nuorisopolitiikkaan, nuorten elinoloihin tai palveluihin kohdentuvia käytänteitä, käsitteitä, instituutioita, puhetapoja ja politiikkaa. Artikkelit voivat olla empiiriä, teoreettisia tai metodologisia.
Vertaisarvioitujen artikkelien lisäksi Nuorisotutkimuksessa julkaistaan katsauksia, haastatteluja, ajankohtaisia puheenvuoroja nuoriso- ja yhteiskuntapolitiikasta, kirja-arvioita ja lektioita.
Nuorisotutkimus on poikkitieteellinen lehti, joka rohkaisee tieteiden väliseen vuoropuheluun ja eri teorioiden, ajatteluperinteiden, menetelmien tai tieteenalojen yhdistämisiin ja rajanylityksiin. Nuorisotutkimuksen on hyvä olla yksi tarjottavien tekstien läpileikkaava teema, mutta lehteen voi tarjota artikkeleita eri tieteenaloilta. Lehti painottaa artikkeleita, joissa nuori tai nuoruus ei ole vain ilmiön, esimerkiksi oppimisen, tapahtumapaikka.
Lehteen tarjotut artikkelikäsikirjoitukset arvioi kaksi nimetöntä arvioitsijaa.
******
Tässä lehdessä vertaisarvioidut artikkelit käsittelevät käsityksiä harrastusten yhdenvertaisuudesta ja kustannuksista, vanhempiensa velkaannuttamien nuorten toimijuutta sekä nuorisotyöntekijän ja järjestyksenvalvojan toimenkuvaa yhdistelevän työmuodon osittain ristiriitaista suhdetta nuorten kanssa toimimiseen kauppakeskuksissa.
Päivi Berg ja Mikko Salasuo tarkastelevat sosiaalisessa mediassa olleita viestejä, jotka käsittelevät lasten ja nuorten urheilu- ja liikuntaharrastusten kustannuksia. Artikkelissa näitä käsitellään vanhemmuuskäytäntöjen ja luokkaerontekojen näkökulmista ja taustalla on harrastusten kallistuminen ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien heikentyminen. Kaikki keskustelijat jakavat käsityksen liikkumisesta ja urheilusta hyvänä ja tavoittelemisen arvoisena asiana. Silti lasten ja nuorten harrastamiseen voi vanhemmuuskäytännöissä liittyä sosiaalisia erontekoja, jolloin on vaikeampi tunnustaa lasten yhdenvertainen oikeus osallistua mihin tahansa harrastukseen ja harrastusten hinnan merkitys.
Pauliina Pitkäjärven, Tarja Juvosen ja Anna Nikupeterin artikkeli käsittelee nuoria, jotka ovat velkaantuneet vanhempiensa toimien seurauksena. Lasten ja nuorten taloudellinen hyväksikäyttö on ylipäätään vähälle huomiolle jäänyt asia, eikä perhesuhteissa tapahtunutta velkaantumista ole juurikaan tarkasteltu. Velkaantuminen vaikeuttaa elämää monitahoisesti, mutta perhesuhteissa tapahtunut velkaantuminen vaikuttaa lisäksi nuorten suhteeseen velkaantumisen aiheuttaneeseen vanhempaansa. Se muuttuu ristiriitaiseksi, sillä vaikka he menettivät luottamuksen, vanhempien tärkeys säilyi. Silti velkaantumiseen liittyi myös pärjäämisen kokemuksia. Ilmiö on pieni, mutta erilaisten ammattilaisten tiedon lisääminen olisi tärkeää.
Pauliina Lampela ja Elsa Saarikkomäki käsittelevät artikkelissaan järjestyksenvalvojien uutta toimintatapaa kauppakeskuksissa. Järjestyksenvalvojat ottavat uudenlaisen roolin ja toimivat myös nuorisotyöllisessä viitekehyksessä. Koulutuksen ja toimintamallin avulla järjestyksenvalvojat luovat paremmat suhteet kauppakeskuksissa oleskeleviin nuoriin, mutta samalla syntyy ristiriita kontrollivallan ja nuoria tukevan toiminnan välille.
Anu Isotalon käsittelee artikkelissaan harvemmin tutkittua asiaa, eli nuorten seurustelusuhteessa kokemaa väkivaltaa. Artikkelin aineistona on poliisille tehdyt rikosilmoitukset. Tyttöjen rikosilmoituksiin johtanut väkivalta on usein ollut pitkäkestoista ja melko vakavaa. Toisaalta ilmoittaja on usein tyttö itse, mikä herättää pohtimaan sekä vanhempien että nuorten kanssa työskentelevien aikuisten roolia ja valmiutta huomata väkivalta ja tehdä siitä rikosilmoitus.
Lotta-Sofia Aaltosen artikkeli tarkastelee nuorten lukemista ja etsii tukea nuorten lukumotivaatiolle digitaalisista sovelluksista, joista kirjoja voi lukea ja kuunnella. Nuorten lukeminen on vähentynyt, mutta tukea lukemiselle ei ole juurikaan etsitty digisovelluksista. Aaltosen pilottitutkimuksen perusteella digitaalisuus tekee kaunokirjallisuuden lukemisesta helpompaa ja auttaa nuoria löytämään kiinnostavia kirjoja. Lukemaan innostamisen tulisi siis tapahtua vuorovaikutuksessa lukemisen kulttuurisen murroksen kanssa.
Lehdessä on myös puheenvuorot ammatillisen opiskelun kyvyistä tukea nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja pohdintaa koulun kasvatustehtävästä. Lisäksi mukana on runsaasti kirja-arvioita feministisestä pedagogiikasta, hip-hop -kulttuurista, lasten ja nuorten tutkimuksen etiikasta, yhteiskunnallisesti osallistumisesta ja poliittisten ääriliikkeiden kannatuksesta sekä osallistuvasta arvioinnista.
Lotta Haikkola
päätoimittaja
Freedom of choice or equality? Social media discussions on organized sports activities for children and young people
Päivi Berg & Mikko Salasuo
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 37 (3–4), 4–22
This article examines how parenthood is discussed in social media in terms of the accessibility and cost of children’s and young people’s organized sports activities. The article also elaborates on the values associated with hobbies in these age groups. Analysing the issue within a framework of social class and parenting practices offers a new approach to the discussions and decision-making related to social and economic inequality and the hobbies that children and young people engage in. The dominant discourses are 1) freedom of choice, 2) equality, and 3) social hierarchies. The shared value is that hobbies involving physical activity are positive and worth pursuing. The most apparent conflict relates to whether young people and their families have an opportunity to choose where and what kind of physical activity they take part in, or whether the choices relating to sports are conceived of as inequal, in other words, as possible only for some.
Keywords: children and young people, organized sports activities, parenthood, social media, social class, values
Encountering young people in shopping malls: Successes and challenges from the perspective of security guards
Pauliina Lampela & Elsa Saarikkomäki
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 37 (3–4), 23–39
Relations between young people and security guards are typically negative, and young people tend to get moved along in shopping malls. This article studies a newly developed work format entitled ‘Young people’s own security guard’, whose role is to enhance these encounters. It uses security guards’ reports to study the nature of typical encounters as well as their positive aspects and challenges. According to our findings, typical encounters consist of a) getting to know each other and chatting b) controlling those hanging around c) intervening in crimes and substance use and d) helping and supporting. The study concludes that security guards succeeded in creating trust while interacting with young people. However, it also found control aspects that restricted young people’s space and activities. Furthermore, security guards faced challenges in balancing their role between supporting and controlling young people. Lastly, the article discusses the changing nature of city space and its effects on young people.
Keywords: shopping centre, control, trust, youth work, private security branch
Debt problems caused by parents – Experiences of economic abuse, and the agency of young adults
Pauliina Pitkäjärvi, Tarja Juvonen & Anna Nikupeteri
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 37 (3–4), 40–53
The objective of this study is to explore the experiences and agency of young adults who have debt problems caused by their parents. We approach indebtedness as a form of economic abuse, and investigate how these problems affect the agency of young adults. The qualitive data consist of six theme interviews with young people aged between 19 and 26 years. The data-driven analysis employs a phenomenological method. Based on the analysis, we identified four themes describing the way in which the young adults experienced indebtedness: various emotional experiences, splintered relationships, narrowed possibilities for consumption and self-fulfilment, and coping. As a consequence of economic abuse and indebtedness, the agency of the young adults as well as their chances of becoming independent were narrowed. Our study shows that economically abused young adults need multi-professional support in their everyday lives.
Keywords: becoming independent, young people, economic abuse, agency, indebtedness
Intimate partner violence in police reports on assaults against girls
Anu Isotalo
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 37 (3–4), 54–68
The article examines adolescent intimate partner violence through recorded offences. The research data consist of police reports on assaults from 2013 in which a girl aged 15 to 17 had been suspected of being a victim of physical abuse perpetrated by a current or former boyfriend (N=57). The reports were analysed qualitatively using thematic content analysis, and focusing on three themes: forms of physical violence, contacting the police, and concealing repeated victimization before disclosing it to the police. The analysis shows that violence reported to the police is severe. Most of the reports describe repeated assaults as well as varying forms of physical violence. Both descriptions of girls turning to family members for help, and girls attempting to conceal violence from them are included in the data. The analysis also indicates that violence does not necessarily stop by ending the relationship or filing a report. Since adolescent intimate partner victimization has received limited attention in Finland, the article emphasizes the importance of recognizing, analysing and targeting violence in young people’s relationships as well.
Keywords: assault, intimate partner violence, police reports, romantic relationship, young people
Digital reading experiences as a reading stimulus for young people
Lotta-Sofia Aaltonen
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 37 (3–4), 69–83
This article examines the possibilities that digital reading has to increase young people’s reading motivation and to boost the voluntary reading of fiction. My analysis is based on the pilot data of my forthcoming broader research, which was carried out using qualitative surveys and interviews conducted with a group of students in grades 7 to 9.
Based on the pilot data, tentative conclusions can be drawn that the digital format makes it easier to read fiction and to find an interesting book, and offers young people in the digital age a natural platform for experiencing reading, thereby lowering the threshold for reading a book. My research backs up the notion that inspiring young people to read should happen in interaction with the cultural turning point of reading.
Keywords: e-books, fiction, motivation, young people, audio books
