Nuorisotutkimus 2/2019

Teemanumero tarjoaa tulokulmia musliminuorten elämään ja toimijuuteen monenlaisten haasteiden, mutta myös mahdollisuuksien, odotusten ja haaveiden keskellä.

Varastossa
Kuvaus

Tämä teemanumero tarjoaa tulokulmia musliminuorten elämään ja toimijuuteen monenlaisten haasteiden, mutta myös mahdollisuuksien, odotusten ja haaveiden keskellä. Artikkelit ja muut tekstit asettuvat julkisuudessa esiintyvän huolipuheen yli, kuitenkaan unohtamatta syrjäytymistä, työllistymishaasteita tai arjen rasismia ruokkivia rakenteellisia tekijöitä. Kirjoittajat tarkastelevat erilaisia keinoja, joilla nuoret käsittelevät ja haastavat heihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja ulkoapäin (yhteiskunnasta ja myös omista yhteisöistä) määriteltyjä elämänkulkuja. Samalla tarkastellaan sitä, millä tavoin eri taustoista tulevat nuoret edistävät tulevaisuuden haaveitaan ja mahdollisuuksiaan yksin ja yhdessä muiden kanssa. 

Lehden ovat toimittaneet VTT Henri Onodera (Helsingin yliopisto), Dos. Marja Tiilikainen (Siirtolaisuusinstituutti) ja TaT Helena Oikarinen-Jabai (Helsingin yliopisto).

Pääkirjoitus

Henri Onodera, Marja Tiilikainen & Helena Oikarinen-Jabai

”Me ollaan tavallisia ihmisiä, mitä eroa onko muslimi vai ei!” – näkökulmia muuttuvaan nuoruuteen Suomessa             1

Artikkelit

Liila Holmberg & Anna-Maija Niemi

Sinnikäs ja taipuisa toimijuus nuoren musliminaisen koulutuspolun kerronnassa 7

Nina Tokola, Tiina Rättilä, Päivi Honkatukia, Fath E. Mubeen & Irmeli Mustalahti

”Haluan tulla nähdyksi huiviltani”. Nuorten musliminaisten kokemuksia kuulumisesta työelämässä           21

Riikka Korkiamäki

Eletty uskonto nuorten turvapaikanhakijoiden ystävyyksiä jäsentämässä 36

Elina Westinen

”Hassan Maikal, aina paikal” – vloggaaminen, kuuluminen ja intersektionaalisuus  53

Marko Juntunen & Ville Laakkonen

”Mitä te tutkitte? Että mikä meissä mamuissa on vikana?” Musliminuorten yhteiskuntakriittinen ironia Turun Varissuolla    70

Lektiot

Teemu Pauha

Nuorten muslimien identiteetin rakentuminen Suomessa              84

Puheenvuorot

Abdi Cisman, Elina Niinivaara & nuorten työryhmä

”Me ollaan tavallisia ihmisiä, mitä eroa onko muslimi vai ei!”        90

Karim Maiche

Nuorten muslimien arkikokemukset katseesta    97

Tuulia Hämäläinen & Wisam Elfadl

Numur – Islam ja minä -näyttely oppimisympäristönä      102

”Me ollaan tavallisia ihmisiä, mitä eroa onko muslimi vai ei!”
– näkökulmia muuttuvaan nuoruuteen Suomessa

Julkinen keskustelu maahanmuuttotaustaisista nuorista on usein ongelmakeskeistä. Muslimi­nuorten kohdalla – joista monet tai heidän vanhempansa ovat tulleet Suomeen maahanmuuttajina ‒ tämä huolipuhe kiertyy erityisesti mahdolliseen ylisukupolviseen syrjäytymiseen, sosiaalisiin ongelmiin, asuinalueiden eriytymiseen, radikalisoitumisuhkaan ja naisia alistavaan perhedynamiikkaan. Tämä teemanumero pyrkii osaltaan purkamaan ja monipuolistamaan näitä vallalla olevia yksinkertaistavia käsityksiä ja nostamaan esiin musliminuorten elämää ja arjen kokemuksia tämän huolipuheen varjossa 2010-luvun Suomessa.

Lähtökohtamme on, että musliminuoret, kuten nuoret ylipäätään, ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. “Musliminuoria” ei ole olemassa absoluuttisena kategoriana, vaan viittaamme termillä nuoriin, joiden suhde islamiin vaihtelee: osa on syntynyt muslimiperheeseen, osa on saattanut kääntyä islamiin tai uskonto on tullut tärkeäksi vasta jossain tietyssä elämänvaiheessa, osa harjoittaa islamia aktiivisesti ja osalle side uskontoon merkitsee lähinnä perheen uskonnollista taustaa. Musliminuoret ovat heterogeeninen ryhmä myös siinä mielessä, että he ovat kasvaneet erilaisten islamilaisten oppisuuntien vaikutuspiirissä ja heillä voi olla erilaisia opillisia näkemyksiä uskonnosta. Nuoret eroavat myös kulttuuristen, kielellisten ja perhetaustojensa sekä poliittisten näkemystensä osalta, osa on syntynyt Suomessa ja osa on tullut Suomeen maahanmuuttajina. Tästä variaatiosta huolimatta nuoria yhdistää se, että ympäröivä yhteiskunta olettaa heidät muslimeiksi ja näin asemoi heidät osaksi keskusteluavaruutta, jonka ulkopuolelle he eivät voi helposti astua.

Musliminuorten navigointia arjessa

Teemanumeron otsikon huudahdus ”Me ollaan tavallisia ihmisiä, mitä eroa onko muslimi vai ei!” heijastelee hyvin sitä arkitodellisuutta, jossa musliminuoret kohtaavat ja haastavat elämässään useita kategorisointeja ja ennakkoluuloja. Se on lainattu nuorten kanssa käydyistä keskusteluista, joista Abdi Cisman, Elina Niinivaara ja nuorten työryhmä kirjoittavat puheenvuorossaan tässä numerossa. He toteavat:

Se on yhtäältä vaatimus – nähkää meidät ennen kaikkea yksilöllisinä ihmisinä toisten joukossa, ei kategoriana – ja toisaalta toteamus – ”muslimius” on tavallinen asia, ei muista ihmisistä ja arkielämän peruskysymyksistä irrottava tekijä. Siinä missä muutkin asiat, uskonto ja sen eläminen arjessa on pohdinnan, keskustelun ja merkitysten rakentamisen aihe ja aines. (s. 90–91)

Muslimien määrän on Suomessa arvioitu olevan 70 000–100 000, mukaan lukien tataarimuslimit, islamiin kääntyneet sekä merkittävimpänä ryhmänä maahanmuuttajina tulleet muslimit ja heidän lapsensa. Suurin osa Suomen muslimeista on alle 30-vuotiaita. (Esim. Pauha 2018, 4; Pajala 2019.) Maailman konfliktit heijastuvat myös muslimien määrään Suomessa, sillä pakolaisista ja turvapaikanhakijoista monet ovat olleet lähtöisin muslimienemmistöisistä maista (esim. Somaliasta, Afganistanista, Irakista ja Syyriasta). Valtaosa muslimitaustaisesta nuorisosta elää arkeaan harrastaen, opiskellen, hengaillen ja työssä käyden kuten muutkin suomalaiset nuoret. Taustansa vuoksi he kuitenkin joutuvat kohtaamaan tilanteita ja pohtimaan kysymyksiä, joita monet muut ikätoverit eivät tavallisesti kohtaa.

Nuoret ovat kasvaneet globaalilla aikakaudella, jota kuvaavat vahvat ennakkoluulot islamia ja muslimeja kohtaan – monet kokevat islamofobiaa arjessaan (esim. Bayrakli & Hafez 2018). Myös suomalaisten asennoituminen islamia kohtaan on ollut melko kielteistä. Pew-tutkimuskeskuksen (Pew Research Center 2018, 65–66) selvityksen mukaan noin 62 prosenttia vastaajista katsoi, että islam on yhteensovittamaton suomalaisen kulttuurin ja arvojen kanssa. Prosenttiluku oli korkein 15 tutkitun länsieurooppalaisen maan joukossa. Samaan aikaan valtaosa (83 prosenttia) suomalaisista oli kuitenkin valmis hyväksymään muslimeja naapureikseen. Asenteet muslimeja kohtaan näyttävät siis olevan positiivisempia kuin islamia kohtaan. Negatiivisia asenteita islamia kohtaan on selitetty muun muassa sillä, että suomalaiset ylipäätään ovat ennakkoluuloisia voimakasta uskonnollisuutta kohtaan, jota esimerkiksi islamin katsotaan edustavan (Ketola 2011, 76–78).

Islamiin liittyvä ennakkoluuloisuus Suomessa liittyy 2000-luvun maailmanlaajuisiin tapahtumiin. Erityisesti Yhdysvalloissa syyskuun 11. päivän terrori-iskun (vuonna 2001) ja sen jälkeen useissa Euroopan kaupungeissa tapahtuneiden, militanttien muslimien tekemien iskujen jälkeen, islam on nähty yhä vahvemmin uhkana. Islamin ”turvallistaminen” (Wæver 1995), terrorisminvastaiset toimet ja politiikat ovat vahvistuneet niin Pohjois-Amerikassa, Euroopan Unionin alueella kuin Suomessakin. Lähi-idän sodat ja levottomuudet, suurten pakolaismäärien saapuminen Eurooppaan vuonna 2015 sekä mediakuvastot islamista väki­valtaisena uskontona ovat ruokkineet islamiin ja muslimeihin liittyviä pelkoja sekä vastakkainasetteluja eri uskontojen ja ryhmien välillä. Vastakkainasettelua ovat tukeneet myös ulkomaalaisvastaisten populististen liikkeiden nousu Euroopassa.

Samalla muslimien turvallistaminen heijastuu erityisesti nuoriin rodullistettuihin miehiin, jotka voivat esimerkiksi joutua pysäytetyiksi julkisissa tiloissa (Keskinen ym. 2018). Heidän ajatellaan olevan nuoria naisia alttiimpia rikoksille, väkivallalle ja uskonnolliselle radikalisoitumiselle (esim. Tiilikainen 2019; Creutz & Saarinen & Juntunen 2015). Islamista on tullut yhä selvemmin rodullistava kategoria, joka kietoutuu ihonvärin ja etnisyyden kategorioihin. Viidessätoista EU-maassa kerätyn aineiston perusteella noin 27 prosenttia muslimeista ilmoitti kokeneensa syrjintää etnisen alkuperänsä tai maahanmuuttotaustansa vuoksi, ja 17 prosenttia uskontonsa takia. Maahanmuuttajien Euroopassa syntyneet lapset puolestaan kokivat syrjintää enemmän kuin heidän vanhempiensa sukupolvi (22 vs. 15 prosenttia) (FRA 2018, 27). Suomessa 45 prosenttia muslimeista, joiden tausta oli Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, kertoi kokeneensa syrjintää etnisen alkuperänsä tai maahanmuuttotaustansa vuoksi (FRA 2018, 45). Somalialaisten erityisesti Suomessa kokemasta syrjinnästä on raportoitu myös aiemmissa tutkimuksissa (FRA 2009).

Samalla musliminuoret herkästi ”uskonnollistetaan” (Martikainen 2008, 66–68), halusivatpa he sitä tai eivät: heitä ei nähdä ensisijaisesti nuorina suomalaisina vaan pikemminkin muslimien yhteisön edustajina, jotka joutuvat olemaan tilivelvollisia esimerkiksi islamin nimissä tehdyistä terroriteoista ja joiden valintoja tai tarpeita tulkitaan ensisijaisesti uskonnollisesta kehikosta käsin. Heihin kohdistuvat uskonnollistavat asenteet ja käytänteet hämärtävät heidän keskinäisiä eroavaisuuksiaan sekä arkielämän moninaisuutta – esimerkiksi omien rajojen kokeiluja ei ole syytä tulkita suoraan etnisyyden, maahanmuuttotaustan tai uskonnon avulla.

Suomalaisessa yhtenäiskulttuurissa kansallisuutta tarkastellaan usein etnisyyteen ja kieleen pohjautuvana kuviteltuna yhteisönä. Erityisesti sellaisille suomalaisille nuorille, joilla on juuria Euroopan ulkopuolella ja muslimimaissa, tämä herättää usein kysymyksen omista identifioitumisista ja kuulumisista. Vaikka nuori on päiväkodista asti kasvanut osaksi suomalaista yhteiskuntaa, niin häntä saatetaan kohdella vanhempien taustan vuoksi ulkopuolisena. Esimerkiksi nuoren ammatillisia tavoitteita ei aina oteta vakavasti, vaan hänet ohjataan opintoihin, jotka eivät vastaa hänen taitojaan ja kiinnostuksen kohteitaan (mm. Tokola ym. tässä lehdessä). 

Nuorten asemointi suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan, maailmanpolitiikkaan ja globaaleihin diskursseihin vaikuttaa monella tavalla heidän arjen kokemuksiinsa ja määrittää heidän mahdollisuuksiaan (vrt. Prins 2018). Yhtäältä he elävät ja tasapainottelevat moniulotteisten turvallistavien, uskonnollistavien ja rodullistavien valta- ja vuorovaikutussuhteiden keskellä. Toisaalta monet muslimitaustaiset nuoret kokevat itsensä maailmankansalaisina tai kansainvälisinä suomalaisina, jotka eivät halua sitoutua tiukkoihin kansallisuuden tai kansalaisuuden määrittelyihin, maahanmuuttajan kategoriasta puhumattakaan (vrt. Juntunen & Laakkonen sekä Westinen tässä lehdessä; Haikkola 2012).

Kasvaminen kahden tai useamman ajattelutavan, kulttuurisen toimintakehikon, kansallisuuden ja diasporisen yhteisön välimaastossa (vrt. Tiilikainen 2016; Martikainen ja Haikkola 2010) rikastuttaa nuorten muslimitaustaisten kokemuksia sekä heidän näkemyksiään kulttuurien ja niiden kohtaamisten monimuotoisuudesta (Oikarinen-Jabai 2018). Siitä huolimatta erilaisten todellisuuksien synkronoiminen tai yhteensovittaminen on myös haasteellista. Esimerkiksi perheen ja kaveripiirin ajatukset nuorten velvollisuuksista, oikeuksista ja vapauksista voivat poiketa olennaisesti toisistaan (ks. myös Oksanen 2010).

Erityisesti nuoret naiset saattavat kokea sekä valtaväestön että muslimiyhteisöjen heitä määrittelevät ja heille asetetut odotukset omaa elämäänsä ja valintojaan rajoittaviksi ja jopa uhriuttaviksi (vrt. Isotalo 2016; Keaton 2006; Oikarinen-Jabai 2018). Ulkoapäin tuotetut määrittelyt myös kannustavat nuoria lähestymään uskontoa tuoreista tulokulmista. Diasporassa elävien musliminuorten parissa onkin heräämässä uudenlaisia kriittisiä tapoja tarkastella islamia ja sen oppi- ja koulukuntakiistoja (vrt. El Younssi 2018). Myös Suomessa nuorten keskuudessa on noussut sukupuolten tasa-arvoa ja identiteettipoliittisia kysymyksiä käsitteleviä uusia keskusteluja (Oikarinen-Jabai 2019). Uudelleentulkintaa tapahtuu myös uskonnollisen perinteen sisällä; esimerkiksi nuoret musliminaiset ovat alkaneet kyseenalaistaa ja tulkita uudelleen uskonnollisia opetuksia koskien naisten asemaa (Al-Sharmani 2015).

Teemanumeron sisältö

Tämä teemanumero tarjoaa tulokulmia musliminuorten elämään ja toimijuuteen monenlaisten haasteiden, mutta myös mahdollisuuksien, odotusten ja haaveiden keskellä. Artikkelit ja muut tekstit asettuvat julkisuudessa esiintyvän huolipuheen yli, kuitenkaan unohtamatta syrjäytymistä, työllistymishaasteita tai arjen rasismia ruokkivia rakenteellisia tekijöitä. Kirjoittajat tarkastelevat erilaisia keinoja, joilla nuoret käsittelevät ja haastavat heihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja ulkoapäin (yhteiskunnasta ja myös omista yhteisöistä) määriteltyjä elämänkulkuja. Samalla tarkastellaan sitä, millä tavoin eri taustoista tulevat nuoret edistävät tulevaisuuden haaveitaan ja mahdollisuuksiaan yksin ja yhdessä muiden kanssa. 

Liila Holmberg ja Anna-Maija Niemi tarkastelevat artikkelissaan nuoren naisen kerrontaa hänen koulutuspolustaan ja pyrkimyksistään kohti lääkärin haaveammattia. Lukio-opintojaan päättävän Faizan refleksiiviset ajatukset herättävät huomiota muun muassa toimijuuden tunnon merkityksestä elämänkulkunäkökulmasta. Artikkelissa todetaan, että valtaväestö kokee islamin harjoittamisen usein valtavirrasta poikkeavaksi. Suomessa syntyneen Faizan esimerkki kuitenkin osoittaa, kuinka islam on tavanomainen osa hänen elämäänsä ja toimii myös tärkeänä voimavarana.

Nuorten naisten näkökulmaa tarkastelevat myös Nina Tokola, Tiina Rättilä, Päivi Honkatukia, Fath E. Mubeen ja Irmeli Mustalahti artikkelissaan pakolaistaustaisten naisten kuulumisen kokemuksista ja työelämään siirtymistä. Vaikka naiset pitkälti jakavat vallitsevan työntekijäkansalaisuuden ihanteen, sen saavuttamiselle on monenlaisia sukupuolittuneita esteitä: esimerkiksi huivin käyttö vaikeuttaa naisten työllistymistä.

Nuoriin turvapaikanhakijoihin keskittyvässä artikkelissaan Riikka Korkiamäki erittelee, kuinka arjen eletty uskonto määrittää ja järjestää heidän ystävyys- ja ikätoverisuhteitaan. Uskonnollisuuden rooli ei ole kuitenkaan yksiselitteisen määräävä, vaan ilmenee monina vaihtoehtoisina ja samanaikaisesti läsnä olevina sävyinä. Yhtäältä uskonto on tärkeä ystävyyksien ja henkisen hyvinvoinnin kannalta, toisaalta jaettu elämäntilanne sekä kulttuurinen ja uskonnollinen tausta asemoi nuoret yhteiskunnan marginaaliin, ja uskonto voi toimia myös merkityksellisten suhteiden esteenä. 

Elina Westinen käsittelee sosiolingvistisen analyysin avulla tubettaja ja rap-artisti Hassan Maikalin tuotantoa ja sitä, kuinka Maikal rakentaa kuulumistaan sekä suhteessa muslimiyhtei­söön että valtakulttuuriin, ja risteyttää yhteiskunnallisen kiinnittymisen eri elementtejä sosiaalisen median tarjoamassa julkisuudessa. 

Varissuon lähiöön keskittyvässä etnografisessa tutkimuksessaan Marko Juntunen ja Ville Laakkonen tarkastelevat, kuinka ulkoapäin määritellyt kategoriat toimivat käänteisen identifikaation resursseina – nuorten arkipäivän ironia, jossa valtaväestön ennakkoluuloihin investoidaan uusia sisältöjä, avaa näköaloja myös identiteettineuvottelujen, kulttuurisen kritiikin ja vastapuheen muodossa.   

Teemanumeron muut tekstit koostuvat lektiosta ja kolmesta puheenvuorosta. Väitöstutkimukseensa perustuvassa lektiossaan Teemu Pauha pohtii uskonnollisten ja kansallisten identiteettien rajapintoja nuorten muslimien elämässä (ks. myös Pauha 2018). Abdi Cisman, Elina Niinivaara ja nuorten työryhmä tarjoavat keskustelevan puheenvuoron musliminuoria koskettavista asioista kuten heidän kohtaamistaan ennakkoluuloista, syrjinnästä, työnhausta ja seurustelusta. Karim Maiche purkaa puheenvuorossaan vähemmälle tarkastelulle jäänyttä asiaa, katseen merkitystä toiseuttavana käytäntönä nuorten arjessa. Tuulia Hämäläinen ja Wisam Elfadl kirjoittavat Islam ja minä -taidenäyttelyn toteutuksesta Helsingissä ja Turussa osana Nuoret muslimit ja resilienssi -tutkimushanketta, ja sen mahdollisuuksista toimia oppimisympäristönä oppilaille ja laajemmalle yleisölle.

Islamiin ja muslimeihin Suomessa liittyy paljon kiinnostusta, mutta usein uskontoon ja arkielämään liittyvät kysymykset ovat jääneet taka-alalle esimerkiksi kotoutumista tai pakolaisuutta koskevissa tutkimuksissa. Aihepiiristä on Suomen kontekstissa julkaistu kaksi suomenkielistä kokoomateosta (Sakaranaho & Pesonen 1999; Martikainen & Sakaranaho & Juntunen 2008). Tämä teemanumero asettuu tähän kirjallisuuteen keskittyen erityisesti nuorten kokemuksiin. Edellinen musliminuoriin keskittyvä Nuorisotutkimus-lehden teema­numero ilmestyi kymmenen vuotta sitten (Martikainen 2009), joskin muslimivaltaisissa maissa nuorista tehtyä tutkimusta on julkaistu myös suomeksi (Dahlgren 2016). Aihepiiri vaatii päivitystä jo senkin takia, että muslimitaustaisten nuorten määrä on Suomessa kasvanut selvästi ja heidän elämäänsä vaikuttavat reunaehdot niin Suomessa kuin globaalisti ovat myös muuttuneet. Anu Isotalon (2015) tutkimus somalitytöistä ja Teemu Pauhan (2018) tutkimus nuorista muslimeista ovat tuoneet lisävalaistusta Suomessa kasvavien nuorten kokemuksiin.

Kokonaisuutena teemanumeron tekstit havainnollistavat eri menetelmin toteutettuja tutkimuksia ja tapoja tarkastella ja ymmärtää muslimitaustaisten nuorten elämää. Toivomme, että näkökulmien temaattinen ja menetelmällinen kirjo ilmentää heidän moninaisuuttaan 2010-luvun Suomessa. Kirjoituksia yhdistää pyrkimys huomioida uskonnon, uskonnollisuuden ja mahdollisen maahanmuuttotaustaisuuden merkityksellisyys yhtenä asiana muiden nuorten arkea määrittävien ja rikastuttavien asioiden rinnalla.

Helsingissä 27. kesäkuuta 2019

Henri Onodera, Marja Tiilikainen ja Helena Oikarinen-Jabai

Kiitokset
Toimittajat kiittävät kaikkia kirjoittajia, tutkimuksiin osallistuneita henkilöitä ja Nuorisotutkimus-lehden toimitusta sekä teemanumeron vertaisarvioijia. Teemanumeron taustalla on Koneen Säätiön rahoittama osallistava tutkimushanke Nuoret muslimit ja resilienssi (2016–2019), jossa muslimitaustaiset nuoret aikuiset tutkivat taiteen keinoin kuulumisen ja voimaantumisen kokemuksiaan. Toimittajat kiittävät Koneen säätiötä tutkimusrahoituksesta, joka teki mahdolliseksi myös tämän julkaisun tekemisen. 

Lähteet
Al-Sharmani, Mulki (2015) Striving against the ‘Nafs’: Revisiting Somali Muslim Spousal Roles and Rights in Finland. Journal of Religion in Europe 8 (1), 101–120.

Bayrakli, Enes & Hafez, Farid (toim.) (2018) European Islamophobia Report 2017. Ankara & Istanbul & Washington D.C. & Cairo: SETA.

Creutz, Karin & Saarinen, Juha & Juntunen, Marko (2015) Syrjintä, polarisaatio ja väkivaltainen radikalisoituminen. SYPONUR-väliraportti. Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet.

Dahlgren, Susanne (toim.) (2016) Teheranin kodeissa, Kairon kaduilla: Nuorten elämää islamin maissa. Helsinki: Otava.

El Younssi, Anouar (2018) Maajid Nawaz, Irshad Manji, and the Call for a Muslim Reformation. Politics, Religion and Ideology 19 (3), 305–325.

FRA (2009) EU-MIDIS. European Union Minorities and Discrimination Survey: Main Results Report. Luxembourg: European Union Agency for Fundamental Rights.

FRA (2018) Toinen Euroopan unionin vähemmistöjä ja syrjintää koskeva tutkimus: Muslimit – Poimintoja tuloksista.Wien: FRA – Euroopan Unionin Perusoikeusvirasto. 

Haikkola, Lotta (2012) Muuttoliikkeen tutkija jää maahanmuuttajan kategorian vangiksi. Teoksessa Lotta Haikkola & Niko Pyrhönen & Merja Pentikäinen & Teemu Pauha (toim.) Ulos kammioista! Muuttoliikkeiden ja etnisyyden tutkimus yhteiskunnallisena vaikuttamisena. Tampere: ETMU, 86–99.

Isotalo, Anu (2015) Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitykset. Turku: Turun yliopisto.

Isotalo, Anu (2016) Rasismi kaupunkitilassa: tilallinen valkoisuusnormi ja somalialaistaustaisten naisten vastarinta. Sukupuolentutkimus 29, 7–21.

Keaton, Trica (2006) Muslim Girls and the Other France: Race identity Politics & Social Exclusion. Bloomington: Indiana University Press.

Keskinen, Suvi & Atabong Alemanji, Aminkeng & Himanen, Markus & Kivijärvi, Antti & Osazee, Oyi & Pöyhölä, Nirosha & Rousku, Venla (2018) Pysäytetyt - Etninen profilointi Suomessa. Helsinki: Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet.

Ketola, Kimmo (2011) Suomalaisten uskonnollinen suvaitsevaisuus. Teoksessa Kimmo Ketola & Kati Niemelä & Harri Palmu & Hanna Salomäki (toim.) Uskonto suomalaisten elämässä: Uskonnollinen kasvatus, moraali, onnellisuus ja suvaitsevaisuus kansainvälisessä vertailussa. Tampereen yliopisto: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 60–89.

Martikainen, Tuomas (2008) Muslimit suomalaisessa yhteiskunnassa. Teoksessa Tuomas Martikainen & Tuula Sakaranaho & Marko Juntunen (toim.) Islam Suomessa: Muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 62–84.

Martikainen, Tuomas (toim.) (2009) Musliminuoret -teemanumero. Nuorisotutkimus 27 (3).

Martikainen, Tuomas & Haikkola, Lotta (toim.) (2010) Maahanmuutto ja sukupolvet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 

Martikainen, Tuomas & Sakaranaho, Tuula & Juntunen, Marko (toim.) (2008) Islam Suomessa: Muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Oikarinen-Jabai, Helena (2018) Young Finnish Somalis exploring their belonging within participatory research. Teoksessa Kathy Davis & Halleh Ghorashi & Peer Smets (toim.) Contested belonging: Spaces, practices, biographies. Bingley: Emerald, 233–259.

Oikarinen-Jabai, Helena (2019) Young Finnish people of Muslim background: Creating “spiritual becomings” and “coming communities” in their artworks. Open Cultural Studies 3/2019, 148–160.

Oksanen, Saara (2010) Nuoret somalinaiset sukupuolen ja etnisen identiteetin rajoja etsimässä. Teoksessa Tuomas Martikainen & Lotta Haikkola (toim.) Maahanmuutto ja sukupolvet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 239–256.

Pajala, Mikko (2019) Uskonto monipuolistuu Suomessa. Helsingin Sanomat 2.6.2019, A4.

Pauha, Teemu (2018) Religious and national identities among young Muslims in Finland: A view from the social constructionist social psychology of religion. Väitöskirja. Helsinki: Unigrafia.

Pew Research Center (2018) Being Christian in Western Europe. https://www.pewforum.org/2018/05/29/being-christian-in-western-europe (Viitattu 2.6.2019.)

Prins, Jacomijne (2018) Longing to Belonging: Moroccon-Dutch Young People’s Narration of National Belonging. Teoksessa Kathy Davis & Halleh Ghorashi & Peer Smets (toim.) Contested Belonging: Spaces, Practices, Biographies. Bingley: Emerald, 289–311.

Sakaranaho, Tuula & Pesonen, Heikki (toim.) (1999) Muslimit Suomessa. Yliopistopaino: Helsinki.

Tiilikainen, Marja (2016) Somalialaisten nuorten ylirajainen liikkuminen. Teoksessa Antti Kivijärvi & Marja Peltola (toim.) Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 185, 119–131.

Tiilikainen, Marja (2019) Raising children of Somali descent in Toronto: Challenges and struggles for everyday security and wellbeing. Teoksessa Marja Tiilikainen & Mulki Al-Sharmani & Sanna Mustasaari (toim.) Wellbeing of Transnational Muslim Families: Marriage, Law and Gender. Abingdon: Routledge, 147‒165.

Wæver, Ole (1995) Securitization and desecuritization. Teoksessa Ronnie D. Lipschutz (toim.) On Security. New York: Columbia University Press, 46‒86.

Determined and flexible agency in a young Muslim woman’s educational-path narrative
Liila Holmberg ja Anna-Maija Niemi
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 37, (2), 7–20

Public discussions concerning both Muslim youth and young people with immigrant backgrounds are often characterized by different societal concerns and problem discourses. In this article, we analyse the personal educational-path narrative of one young woman who ‘belongs’ to the aforementioned groups. The article focuses on Faiza, who finalizes her upper secondary studies and is determined to pursue higher education and a profession as a medical doctor. Through the analysis of qualitative longitudinal interview data, we look at the way in which Faiza makes sense of her educational path while navigating the cultural contexts of school and society towards her dream job. We investigate how she describes her educational path and her action in the school context, and the kind of agency that is built through her narrative. Even though Faiza’s life course is experienced personally, it is also socially and culturally constructed, and hence it is part of a large body of young Muslims’ narratives, which take shape within societal concerns and structural inequalities. Positive and determined Faiza disentangles herself in an intriguing way from societal problem discourses by highlighting her opportunities to maintain a sense of agency within her life changes.      

Keywords: educational path, young people with immigrant backgrounds, agency


“I want to be seen as an individual even though I wear a headscarf”. Young Muslim women’s experiences of belonging within working life.
Nina Tokola, Tiina Rättilä, Päivi Honkatukia, Fath E Mubeen & Irmeli Mustalahti         
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 37, (2), 21–35

In this article, we analyze young Muslim women’s narratives about their working-life experiences in Finland based on interviews. Our conceptual standpoint is lived citizenship, which we understand as the negotiation of everyday social and cultural relationships and practices. Our data portray the women’s difficulties in working-life transitions, related to processes of structural segregation, labour market structures, prejudices towards immigrants, and everyday racism. Our results provide grounds for a critical appraisal of the current normative ideas and practices that allow space for belonging in the sphere of Finnishness only via labour market citizenship. For many young Muslims, this citizenship model offers a desirable life course trajectory, yet for many it is difficult to obtain. This paradox leads to serious problems when it comes to building a socially sustainable society and when facing rapid changes within the future labour markets.

Keywords: young Muslim women, belonging, labour market citizenship, lived citizenship, co-research


Lived religion and friendships of young asylum seekers in Finland
Riikka Korkiamäki
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 37, (2), 36–52

Previous research has recognised the meaning of religion in young asylum seekers’ ability to cope, but the role of religion in negotiating the everyday practices in asylum has been studied less. This article explores the lived experience of asylum from the viewpoint of friendship. Drawing on interviews with 22 13- to 18-year-old Muslim youths seeking asylum in Finland, it reveals how religion can form the basis of friendship, but how it may also act as an obstacle to potential friendships. Furthermore, it shows how young people’s views towards their religion are not stable but subject to change in terms of making new friends. The article emphasizes friendship as an element that identifies asylum-seeking youths as ‘ordinary young people’, while revealing the particular need for negotiating social relationships in the context of asylum.

Keywords: asylum seeker, friendship, integration, peer relations, religion

 

“Hassan Maikal, always around” – vlogging, belonging and intersectionality 
Elina Westinen
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 37, (2), 53–69

This article explores the intersectional construction of belonging and non-belonging in Finnish youth culture through a case study. More specifically, it examines how Hassan Maikal, a young Finnish man with a Somali background, and an active vlogger and rapper, uses language, discourse, the (moving) image and sound to construct social, discursive and affective

(non-)belonging. Ethnicity, religion and gender, along with age, language and place of residence are also taken into account in viewing (non-)belonging from a multi-dimensional viewpoint. Theoretically and methodologically, the study draws on sociolinguistic discourse studies and the study of multimodality. The data consist of an interview between Hassan Maikal and the researcher as well as a YouTube video by the artist. The aim of this article is to examine a) how (non-)belonging is constructed and negotiated in a globalizing and polarizing Finnish society, and b) what kind of role faith and religion have in this process. The study also sheds light on how social media can function as a significant site and channel for new, critical voices and how, in its own way, it can contribute to the processes of belonging and non-belonging.

Keywords: intersectionality, Islam, belonging, Finnish Somali, vlogging (videoblogging)

Are you researching what’s wrong with us immigrants? Young Muslims in Varissuo, Turku and their critical societal irony.
Marko Juntunen & Ville Laakkonen
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 37, (2), 70–83

Based on an ethnographic study, this article analyses irony as both a way of speaking and as a means of conveying particular meanings among Muslim youth in Finland’s most international suburb – Varissuo, Turku. The crux of our argument is that irony becomes a way to relate to the ambiguous local context produced by various histories of migration, diasporic social relations, tensions within the Muslim world, Islamophobia, and rapid transformations in the globalising urban space. Instead of mere banter, unruliness and dissent, for young people irony serves as a crucial instrument for political analysis and commentary; a vehicle for perceptive criticism in a rapidly evolving suburban space. Irony offers ways to affirm both personal agency and that of one’s peers within the dominant social structures. It shows that there are no complete, immutable socio-cultural or political frameworks for life as such. This approach, highlighting the processual nature of culture, is necessary in the context of rapid and dramatic social transformations. It shows that the young people we worked with are, contrary to popular belief, prepared for social analysis – they simply do not adhere to traditional, institutionalised forms of expression. 

Keywords: ethnography, irony, Islam, Turku, minority youth