Nuorisotutkimus 1/2019

Kulttuuriset mallit ja niiden luomat maskuliinisuudet ovat kohteena Arttu Salon artikkelissa Isyys, alkoholi ja miehisyys ammattinyrkkeilijä Jussi Koivulan mediaelämäntarinassa.Salo tarkastelee ammattinyrkkeilijä Jussi Koivulan mediassa esitetyn elämäntarinan kautta kulttuurista ymmärrystä isyydestä ja alkoholista kulttuurisen miehisyyden mallitarinan linssin läpi. Lehden toinen artikkeli käsittelee yhtä lailla julkista huolta aiheuttavaa teemaa eli nuorten digitaalisten teknologioiden käyttöä. Meri-Tuulia Kaarakainen ja Loretta Saikkonen käsittelevät artikkelissaan Pelaamisen ja sosiaalisuuden ympärille muodostuvat kolmannet tilat – nuorten teknologian käyttötavat ja vapaa-ajan harrasteet digitaalisten teknologioiden käytön kulttuurisia ulottuvuuksia. Kolmannessa artikkelissa Teppo Eskelinen ja Pia Lundblom tarkastelevat Prometheus-leirin vaikutuksia sen käyneiden nuorten maailmankuvaan. Tutkimusta varten kerättiin monipuolinen aineisto, joka koostui kirjoitelmista, videopäiväkirjoista ja kyselystä. 

Lehdessä on kaksi lektiota. Eila Kauppinen on väitellyt moniäänisestä ruokaympäristöstä ja Hanna Laitinen tarkastelee väitöksessään nuorisojärjestöjen hybridejä toimintalogiikoita. Lehdessä on myös runsaasti kirja-arvioita, joissa keskitytään sukupuoleen ja perheeseen. 

Pääkirjoitus
Lotta Haikkola
Nuorisotutkimuksellinen poikatutkimus vahvistuu 1

Artikkelit
Arttu Salo
Isyys, alkoholi ja miehisyys ammattinyrkkeilijä Jussi Koivulan mediaelämäntarinassa 3

Meri-Tuulia Kaarakainen & Loretta Saikkonen
Pelaamisen ja sosiaalisuuden ympärille muodostuvat kolmannet tilat 20

Teppo Eskelinen & Pia Lundbom
Prometheus-leirit kasvun areenana 38

Lektiot
Eila Kauppinen
Moniääninen ruokaympäristö – ruokakasvatuksen mahdollisuudet nuorisotaloilla 51

Hanna Laitinen
Nuorten, valtion vai markkinoiden asialla? 57

Arviot
Päivi Berg & Kaarlo Laine
Oikeus julkiseen tilaan, pyrkimys kunnioituksen kulttuuriin 63

Elina Lahelma
Sukupuolivastuullinen poikatutkimus lisää ymmärrystä monenlaisista pojista ja maskuliinisuuksista 67

Vaula Tuomaala
Sateenkaariperheissä voidaan hyvin, mutta mitä perheellä tarkoitetaan? 69

Hanna-Mari Ikonen
Monimuotoisesti perheistä ja monipolvisesti tunteista 72

Vesa Peipinen
Aktivismin hullut vuodet 75

Tässä numerossa kirjoittavat 37
Nuorisotiedon kirjaston uutuusluettelo 77

Nuorisotutkimuksellinen poikatutkimus vahvistuu

Tämä lehti aloittaa lehden toimituskunnan uuden kaksivuotiskauden (2019–2020). Toimituskunta täydentyi uusilla nuorisotutkimuksen asiantuntijoilla ja osa vanhasta toimituskunnasta jätti tehtävänsä, monet ansaitusti pitkän toimituskuntakauden jälkeen. Tervetuloa Leena Haanpää, Mira Kalalahti, Heta Marttinen, Marko Merikukka, Anni Rannikko ja Kari Saari ja kiitos hienosta yhteistyöstä lehden hyväksi Tomi Kiilakoski, Jarno Kokkonen, Tiina Ristikari, Jussi Ronkainen ja Ulla-Maija Salo.

Lehdessä puhutaan mieheydestä, digitaalisista teknologioista ja Prometheus-leiristä. Pojat ovat monilla mittareilla huonommassa asemassa kuin ikäisensä tytöt. Poikien koettu hyvinvointi on tyttöjä parempaa, mutta esimerkiksi oppimistulokset ovat heikompia ja poikia jää enemmän toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Poikien tilanne onkin aiheesta monen politiikkaohjelman, neuvottelukunnan ja tutkimusohjelman listalla. Samalla ymmärrys poikien ja nuorten miesten maailmasta tuntuu kaventuvan. Esimerkiksi keskeinen selitys poikien pärjäämiselle ja sen puutteelle nousee aivotutkimuksen puolelta: poikien aivot kypsyvät tutkimusten mukaan hitaammin, jolloin heidän nähdään olevan kykenemättömiä tekemään nuoruuden elämänvaiheeseen liittyviä päätöksiä. Lisäksi Suomessa väestöryhmien hyvinvointi- ja eriarvoisuustutkimuksessa painottuu korkeatasoinen väestötieteellinen rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus. 

Nuorisotutkimuksen näkökulmasta olisi suotavaa, että myös muut yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ehdot saisivat huomiota. Suomalaisessa keskustelussa esimerkiksi maskuliinisuuksien analyysi on jäänyt vähemmälle huomiolle. Harvoin kuulee esimerkiksi sukupuolentutkimuksen klassikko Raewyn Connellin teoretisointiin hegemonisesta maskuliinisuudesta tai uudempaan moninaisten maskuliinisuuksien tutkimukseen perustuvia analyysejä. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmasta poikiin kohdistuu sukupuolistuneita odotuksia, jotka luovat puitteet sille millaisena poikana tai nuorena miehenä yksilöiden on mahdollista elää. Ne määrittävät, mitkä asiat kulttuurisesti liitetään mieheyteen ja millaisia kulttuurisesti hyväksyttyjä tapoja olla mies näin rakentuu. Näiden merkitystä ei pidä vähätellä. Esimerkiksi Ruotsissa tehdyssä interventiossa pojat saatiin kiinnostumaan opiskelusta, kun opiskeluun liitetyt merkitykset saatiin muutettua. Pänttäämisestä tuli poikien keskuudessa hyväksytympää ja oppimistulokset paranivat.

Kulttuuriset mallit ja niiden luomat maskuliinisuudet ovat kohteena Arttu Salon artikkelissa Isyys, alkoholi ja miehisyys ammattinyrkkeilijä Jussi Koivulan mediaelämäntarinassa. Salo tarkastelee ammattinyrkkeilijä Jussi Koivulan mediassa esitetyn elämäntarinan kautta kulttuurista ymmärrystä isyydestä ja alkoholista kulttuurisen miehisyyden mallitarinan linssin läpi. Koivulan mediaelämäntarina on lyhyesti isän alkoholinkäytöstä ja väkivallasta kärsineen pojan kasvu osallistuvaksi ja huolehtivaksi isäksi ja mieheksi. Salon hienosyisen analyysin mukaan mediaelämäntarinassa avataan mahdollisuus pehmeämmälle, isyyttä ja hoivaa korostavalle maskuliinisuudelle, jolloin tarinalla on mahdollisuus muokata maskuliinisuuden kulttuurisia malleja. Tällainen maskuliinisuus ei kuitenkaan ole mahdollista ehdoitta. Salon mukaan se näyttää vaativan pohjakseen perinteisempää mieheyttä, johon kuuluu esimerkiksi kova työmoraali, alkoholi ja väkivalta. Koivulan kasvussa alkoholi ja väkivalta on kuitenkin otettu haltuun raittiuden ja nyrkkeilyn avulla. Salon tulkinnan mukaan Koivulan mediaelämäntarinan yhtäältä jähmettää miehisyyttä perinteiseen malliin, mutta toisaalta korostaa samalla isyyden mahdollisuutta muuttaa kulttuurista maskuliinisuutta pehmeämpään muotoon.

Lehden toinen artikkeli käsittelee yhtä lailla julkista huolta aiheuttavaa teemaa eli nuorten digitaalisten teknologioiden käyttöä. Meri-Tuulia Kaarakainen ja Loretta Saikkonen käsittelevät artikkelissaan Pelaamisen ja sosiaalisuuden ympärille muodostuvat kolmannet tilat – nuorten teknologian käyttötavat ja vapaa-ajan harrasteet digitaalisten teknologioiden käytön kulttuurisia ulottuvuuksia. Aineistona on suurehko kysely. Ensimmäisenä havaintona Kaarakainen ja Saikkonen toteavat, että digitaalisten teknologioiden käytössä pätee aktiivisuuden kasautumisen periaate, sillä nuorten digiaktiivisuus ei vähentänyt muuta harrastusaktivisuutta, toisin kuin usein ajatellaan. Lisäksi teknologioiden käytössä erottuu kolme pääulottuvuutta: pelaamiseen, sosiaalisten suhteiden ylläpitoon ja opiskeluun liittyvä käyttö. Käyttö on sukupuolittunutta, niin että pojilla korostuu pelaaminen ja tytöillä sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen sosiaalisen median palveluissa. Lisäksi artikkelissa kiinnitetään huomiota tekno­logian merkitykseen nuorten arjessa ja vertaissuhteissa. Pelaaminen ja sosiaalinen media ovat pohjimmiltaan yhteisöllisiä ja tuovat nuoria yhteisen tekemisen ääreen kuten muutkin harrastukset. Yhteisö, ystävät ja niiden parissa vietetty aika on esimerkiksi itse pelaamista merkityksellisempää. Ylipäätään digitaalisten teknologioiden käyttö muodostaa nuorille tärkeän sosiaalisen areenan, kodin ja koulun arjesta erillisen kolmannen tilan, jonka keskiössä ovat ajanvietto, viihtyminen ja jutustelu.

Kolmannessa artikkelissa Teppo Eskelinen ja Pia Lundblom tarkastelevat Prometheus-leirin vaikutuksia sen käyneiden nuorten maailmankuvaan. Tutkimusta varten kerättiin monipuolinen aineisto, joka koostui kirjoitelmista, videopäiväkirjoista ja kyselystä. Tutkimuksessa rakentuu kuva prosessinomaisesta kehityksestä. Leirin aikana tehdyissä videopäiväkirjoissa korostuivat akuutit, päivittäiset asiat, huomiot ja teemat. Puoli vuotta leirin jälkeen tehdyssä kyselyssä ajatukset olivat jäsentyneempiä. Leirit vahvistivat nuoren identiteettiä ja syvensivät maailmankuvaa, eivät niinkään muuttaneet. Lisäksi leirien vaikutus näytti keskittyvän sosiaali­siin taitoihin pikemmin kuin tietoon.

Lehdessä on kaksi lektiota. Eila Kauppinen on väitellyt moniäänisestä ruokaympäristöstä ja Hanna Laitinen tarkastelee väitöksessään nuorisojärjestöjen hybridejä toimintalogiikoita.Lehdessä on myös runsaasti kirja-arvioita, joissa keskitytään sukupuoleen ja perheeseen. Poikateema jatkuu Elina Lahelman arvioissa Poikatutkimus-kirjasta. Vaula Tuomaala arvioi kaksi rinnakkaista sateenkaariperheitä käsittelevää tutkimusraporttia Sateenkaariperheiden lasten ja nuorten hyvinvointi ja kokemukset sekä Sateenkaariperheiden vanhemmat. Kokemuksia lasten hyvinvoinnista, perhesuhteista ja tuen saannista. Hanna-Mari Ikonen taas arvioi kirjan Perhe ja tunteet. Lisäksi Päivi Berg ja Kaarlo Laine arvioivat Anni Rannikon väitöskirjatutkimuksen Kamppailua kunnioituksesta. Vaihtoehtoliikunnan alakulttuurien moraaliset järjestykset ja Vesa Peipinen Suoraa toimintaa! -kirjan.

Lähteet
Jacobson, M. (toim.) (2014) Håll i och håll ut! Erfarenheter av jämställdhetesintegrering i kommuner och landsting. Stockholm: Sveriges Kommuner och Landsting.

Lotta Haikkola
päätoimittaja

English summaries

Fatherhood, alcohol and masculinity in pro-boxer Jussi Koivula’s life as depicted by the media

Arttu Salo
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 36, (4), 3–19

This article examines the media’s depiction of pro-boxer Jussi Koivula’s life story as a culturally untypical tale of survival of a son who had an alcoholic father. Despite his difficult childhood in an alcoholic family, Koivula grew up to be a good, caring and sober father, husband and man. In such circumstances, it is more typical for a son to become a heavy drinker like his father. The article studies how Koivula’s life story, as told by the media, adhered to cultural narratives of fatherhood, men’s alcohol consumption, and masculinity. In conclusion, Koivula’s life story as related by the media could be seen as renewing, changing and modifying cultural understandings of fatherhood, alcohol and masculinity. It served to recreate the model of how a son’s tale of survival in the face of a father’s alcohol problems could be told.
Keywords: alcohol, fatherhood, masculinity, cultural studies, narrative analysis

Third spaces around gaming and socialization – young people’s technology usage and leisure activities
Meri-Tuulia Kaarakainen & Loretta Saikkonen
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 36, (4), 20–37

This paper examines the digital technology usage and leisure activities of 8,661 young Finns. Principal component analysis was used to explore the typical digital media usage habits among the participants , and whether so-called anchoring media practices that dominate other media practices duly exist. In addition, the young people’s leisure activities were analyzed by means of classification and visualization. Among boys, digital gaming emerged as an anchoring practice for other uses. For girls, maintaining social relationships through various social media services was found to be such an anchoring media practice. Both constituted an important social space for young people, a third space separate from the everyday life of home and school, with the focus on recreation, entertainment and chatter. As a result, digital technology activity did not reduce the young people’s hobby activities; rather, the vast majority were engaged in diverse leisure-time activities. The findings showed that boys gathered in order to do something together, such as digital gaming, whereas girls were more self-reliant, but sought counterparts to be and talk with for the sake of being together.
Keywords: young people, free time, third spaces, anchoring media practices

Prometheus camps as a platform for maturation
Teppo Eskelinen & Pia Lundbom
The Finnish Journal of Youth Research
(“Nuorisotutkimus”) Vol 36, (4), 38–50

This article discusses the impact of Prometheus camps on young participants. Prometheus camps are philosophically oriented ‘coming-of-age camps’ for young people who have completed the eighth grade, offering a secular alternative to attending confirmation classes. The article is based on multi-method, data-driven research, and situates itself within the multidisciplinary field of youth studies. The analysis is based on short writings and video diaries, which were produced by participants of selected camps in summer 2017, as well as an online questionnaire. The approach adopted in the research emphasised reliance on the participants’ interpretations. Theoretically, the organising concept of the research was the development of worldviews. The analysis showed that the camps contributed to deeper self-reflection, and that their impact should be seen as a process rather than an isolated learning experience. Further, the impact of the camps seemed to be manifested more in the form of social and ethical development, rather than theoretical knowledge.
Keywords: maturation, effectiveness, material triangulation, worldviews, self-understanding, Prometheus camp