Nuorisotutkimus 2/2018

Lehden artikkeleissa käsitellään tulevaisuutta ja tulevaisuudensuunnitelmia eri tavoilla.

Varastossa
Kuvaus

Tämän lehden vertaisarvioiduissa artikkeleissa käsitellään tulevaisuutta ja tulevaisuudensuunnitelmia eri tavoilla. Sanna Aaltonen ja Päivi Berg tarkastelevat kymenlaaksolaisten nuorten työelämän sisäisiä siirtymiä. Marjatta Vanhalakka-Ruoho, Jussi Silvonen, Leena Koski, Merja Tamminen ja Mira Tuononen puolestaan käsittelevät itäsuomalaisten nuorten koulutusvalintoja luokkanäkökulmasta. Anna Juntusen artikkeli nuorten hyvän elämän rakennusaineista käsittelee nuorten käsityksiä siitä, mistä hyvä arki ja tulevaisuus rakentuvat. 

Eliisa Kylkilahti tarkastelee väitöslektiossaan, millaisia kulttuurisia merkityksiä arjen palveluesityksille annetaan erityisesti nuorten kohdalla. Katsauksessaan Mirja Määttä esittelee Ohjaamoja koskevaa tutkimusta ja tutkimustarpeita valtakunnallisen koordinoivan Kohtaamo-hankkeen näkökulmasta. Aino Alaverdyan, Kaisa Malinen & Johanna Moilanen nostavat puheenvuorossaan esille työelämän, koulutuksen ja asevelvollisuuden ulkopuolella olevien nuorten aikuisten vaihtelevia elämäntilanteita, jotka vaikuttavat heidän tuen tarpeisiinsa. Veronika Honkasalo arvioi bell hooksin kirjan All about love.

Pääkirjoitus

Lotta Haikkola

Nuoret ja tulevaisuususko kyselyissä ja etnografisessa tutkimuksessa          1

 

Artikkelit

Sanna Aaltonen & Päivi Berg

Nuorten aikuisten siirtymät palkkatyöhön ja yrittäjyyteen                              3

 

Marjatta Vanhalakka-Ruoho, Jussi Silvonen, Leena Koski, Merja Tamminen & Mira Tuononen

Nuori ja perhe – toimintakäytäntöjä, merkityksenantoja ja suunnanottoja koulutussiirtymässä              19

 

Anna Juntunen

”Pitää saada itkee ilosta ja surustakin” – nuoret ja hyvän elämän rakennusaineet                  35

 

Lektiot

Eliisa Kylkilahti

Kulttuurista peliä palveluissa – kuluttajataktiikoiden ja nuorten toimija-asemien esitysteoreettinen tarkastelu                                                                                                               55

 

Katsaukset

Mirja Määttä

Kehittävää tutkimusta ja tutkivaa kehittämistä Ohjaamoissa                       61

 

Puheenvuorot

Aino Alaverdyan, Kaisa Malinen & Johanna Moilanen

Palveluintegraatiolla parempia palveluita työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella oleville nuorille vanhemmille     67

 

Arviot

Veronika Honkasalo

Rakkaus muuttaa kaiken                                                                                      74

 

Tässä numerossa kirjoittavat                                                                              60

Nuorisotiedon kirjaston uutuusluettelo                                                             76

Nuoret ja tulevaisuususko kyselyissä ja etnografisessa tutkimuksessa

Nuorisotutkijoille ei tule yllätyksenä, että nuoret tuntuvat olevan koko ajan yhä kunnollisempia. Tutkimusten ja tilastojen perusteella erityisesti nuorten elintavoista ja elinympäristöstä syntyy hyvin myönteinen kuva. Kouluterveyskyselyn ja vuoden 2016 ja 2018 Nuorisobarometrien mukaan tupakoivat ja käyttävät alkoholia vähemmän kuin ennen ja harvempi tekee rikkomuksia ja rikoksia. Niiden osuus, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää on vähentynyt. Nuoret kokevat esimerkiksi koulutyön mielekkäänä. Koulunkäynnistä pitää suurin osa nuorista kaikissa ikäluokissa ja kaikissa oppilaitoksissa. Myös arviot muuttuneesta koulusta ovat positiivisia: oppilaat kokevat, että opettajat kuuntelevat heitä ja ovat kiinnostuneita siitä mitä heille kuuluu. Kiinnostavaa nuorten ajatuksissa on myös se, että he näkevät teknologian roolin kasvun väistämättömänä, mutta eivät erityisesti toivo sitä..

Positiivisista kehityskuluista huolimatta nuorten usko tulevaan näyttää kuitenkin olevan koetuksella. Nuorisobarometrin 2016 mukaan luottamus Suomen tulevaisuuteen on heikentynyt, samoin kuin on vähentynyt usko siihen, että oman ikäluokan taloudellinen tilanne muodostuu paremmaksi kuin vanhemmilla. Nuoret toivovat tulevaisuudelta melko tavallisia asioita, kuten työtä, perhettä ja hyvää terveyttä, mutta toisaalta usko näiden saavuttamiseen ei ole selvää. Erityisesti naiset ovat huolissaan työllistymisestään ja työssä jaksamisestaan.

Samaan aikaan kun maailma, tulot ja työelämä yleisesti huolettavat, usko omaan henkilökohtaiseen tulevaisuuteen ei ole vastaavalla tavalla heikentynyt, vaan suurin osa Nuorisobarometrin vastaajista näkee sen valoisana. Yleinen huoli heijastanee julkista keskustelua, jossa työelämän muutokset ja yleinen kriisitietoisuus ovat jatkuvia teemoja. Nuorten usko omaan tulevaisuuteensa ja nuorten elämäntapojen muutos kunnollisempaan suuntaan liittynevät toisiinsa. Kun on vaikeampi luottaa siihen, että tulevaisuus järjestyy, voi ainakin luottaa siihen, että yksilönä on tehnyt kaikkensa oman tulevaisuutensa eteen. Jos yhteiskunta ei turvaa, niin varmuutta voi hakea itsestä. Tällöin hyvä terveys, päihteettömyys ja opiskeluun panostaminen voivat olla keinoja hallita epävarmuutta.

Tämän lehden artikkeleissa käsitellään tulevaisuutta ja tulevaisuudensuunnitelmia eri tavoilla. Sanna Aaltonen ja Päivi Berg tarkastelevat kymenlaaksolaisten nuorten työelämän sisäisiä siirtymiä. Haastateltujen nuorten työmarkkina-asemat ovat hyvin erilaisia ja on selvää, että heidän tulevaisuutensa ei ole valmis. Aaltonen ja Berg kirjoittavat, että ensimmäiseen työsuhteeseen pääsy ei tarkoita, että työelämässä voisi asettautua paikoilleen. Useimpien on siirryttävä eteenpäin joko työelämän rakennemuutosten ja yt-neuvottelujen takia tai omasta halusta. Nuoret olivat hämmästyttävän joustavia ja avoimia sekä itse suunnittelemilleen että itsestä riippumattomille muutoksille ja osa siirtyi myös joustavasti yrittäjyyden, itsensätyöllistämisen ja palkkatyön välillä.

Marjatta Vanhalakka-Ruoho, Jussi Silvonen, Leena Koski, Merja Tamminen ja Mira Tuononen puolestaan käsittelevät itäsuomalaisten nuorten koulutusvalintoja luokkanäkökulmasta. Siirtymä on perheen koulutusasteen mukaan jäsentynyttä. Alemmasta koulutuksesta odotetaan alempaa koulutusuraa, korkeammasta korkeaa. Tällöin koulutusvalinnat ja tätä kautta niiden tarjoamat tulevaisuudet eivät ole vain siirtymä kouluasteelta toiselle vaan siirtymä tietystä perheperinnöstä, elämänkentästä ja tulevaisuusorientaatiosta valitulle koulutusreitille. Artikkeli tuo myös esiin, että tulevaisuudesta, työllistymisestä ja koulutuksen kannattavuudesta ovat huolissaan nuorten lisäksi myös heidän perheensä.

Anna Juntusen artikkeli nuorten hyvän elämän rakennusaineista käsittelee puolestaan nuorten käsityksiä siitä, mistä hyvä arki ja tulevaisuus rakentuvat. Juntusen aineistonkeruu koostui monista menetelmistä, joilla nuoret visualisoivat elämänsä keskeisiä hyvinvoinnin ja huolen ulottuvuuksia. Nuorten käsitys hyvästä elämästä rakentui tavallisten asioiden, kuten hyvien sosiaalisten suhteiden varaan. Kiinnostava tulos on, että teknologian liian suuri ja erityisesti älypuhelimien liika käyttö heikensivät nuorten hyvinvointia ja aiheuttivat pelkoa yhdessäolon vähenemisestä.

Tutkimus tuo kuitenkin esiin, että erityisesti kompetenssi eli nuoren oma luottamus selviytyä elämänkulkuun kuuluvista haasteista ja tehtävistä näyttelee merkittävää roolia hyvän elämän rakennusaineena. Kompetenssi tarkoittaa luottamusta itseensä ja tulevaisuuteensa vaikeissa elämäntilanteissa. Juntusen mukaan luottamusta itseen ja omiin taitoihin tarvittiin myös harrastuksissa ja itsen toteuttamisen tavoissa, jotka rakensivat nuorten kokemusta hyvästä elämästä. Tästä syntyy valoisampi selitys Nuorisobarometrissa havaitulle uskolle omaan tulevaisuuteen. Se voikin perustua luottamuksen ja pystyvyyden kokemuksiin omassa arjessa, ei niinkään epävarmuudesta kumpuavaan tarpeeseen panostaa omaan itseensä pääomana.

Eliisa Kylkilahti tarkastelee väitöslektiossaan, millaisia kulttuurisia merkityksiä arjen palveluesityksille annetaan erityisesti nuorten kohdalla. Katsauksessaan Mirja Määttä esittelee Ohjaamoja koskevaa tutkimusta ja tutkimustarpeita valtakunnallisen koordinoivan Kohtaamo-hankkeen näkökulmasta. Aino Alaverdyan, Kaisa Malinen & Johanna Moilanen nostavat puheenvuorossaan esille työelämän, koulutuksen ja asevelvollisuuden ulkopuolella olevien nuorten aikuisten vaihtelevia elämäntilanteita, jotka vaikuttavat heidän tuen tarpeisiinsa. Veronika Honkasalo arvioi bell hooksin kirjan All about love.

 

Lotta Haikkola

päätoimittaja

Young adults’ transitions to wage work and entrepreneurship

Sanna Aaltonen & Päivi Berg

The Finnish Journal of Youth Research

(“Nuorisotutkimus”) Vol 36, (2), 3–18

This article applies one of the classic concepts of youth studies – transition – in order to examine the moves made both to and within working life by young adults who used to be in working life without having  permanent full-time positions. Drawing upon 41 interviews conducted among 20- to 37-year-olds  from South-Eastern Finland, the article examines how their paths in working life were shaped by choices and limitations. The article analyses three kinds of transitions: from school to work; from one occupation to another; and from wage-earner to entrepreneur to illustrate the various, mainly horizontal moves in working life. The analysis demonstrates the questionable value of education and highlights the importance of networks and regional context in making career-related choices.

Keywords: change of occupation, atypical work, becoming employed, entrepreneurship

 

The adolescent and the family in educational transition: Practices, meaning-making and future orientations

Marjatta Vanhalakka-Ruoho, Jussi Silvonen, Leena Koski, Merja Tamminen & Mira Tuononen

The Finnish Journal of Youth Research

(“Nuorisotutkimus”) Vol 36, (2), 19–34

This study analyses how adolescents and their parents construct the educational pathways from comprehensive school to upper secondary education in families with different educational statuses.  The study is part of a larger research project concerning educational transitions and the family.

The interview sample consisted of 16 families from Eastern Finland. The interviews were conducted in three forms: a family discussion interview, a thematic interview with the adolescents, and a life-history interview with the parents. In the end, data from 10 families were used in the study. The pathways compared were: from vocational family to vocational school; from vocational family to general upper secondary school; and from academic family to general upper secondary school. From case descriptions of the selected families, three main themes were extracted: practices, meaning-making, and future orientations. The results show the similarities and differences between the educational pathways studied. The findings are discussed by stressing the importance of considering the social structures and cultures within families when studying this area, and when counselling young people on their educational pathways.

Keywords: educational pathway, transition, adolescent, educational status, family       

 

“You need to cry for joy and in grief”: Adolescents and the building materials for a good life

Anna Juntunen

The Finnish Journal of Youth Research

(“Nuorisotutkimus”) Vol 36, (2), 35–54

This study examines the aspects that constitute the experience of meaningfulness in the lives of 14- to 20-year-old adolescents. Meaning in life and  the experience of meaningfulness were studied using the concept of spirituality. Spirituality refers to a person’s internal thought processes, values, and beliefs, which shape the notion of oneself, other people, and the world around oneself. Spirituality means searching for and finding a meaningful life. The research material consisted of interviews with 20 adolescents, the photographs they brought with them to the interviews, and the spirals (life spiral and future spiral) drawn during the interview.

On the basis of the material, four main themes emerged, all of which contributed to the experience of meaningfulness among the adolescents who participated in the study: 1) other people, home and pets, 2) own stance, attitudes and beliefs, 3) holistic wellbeing, and 4) an understanding of the past as a basis for future goals, choices and dreams. Reflecting on spiritual questions dealing with meaning in life may evoke adolescents’ human agency through which they assign value to the most important things in life. By contemplating questions dealing with the meaningfulness of life, young people are able to appraise their past, present and future, which in turn guides their own human agency through aspects such as objectives and choices.

Keywords: meaning in life, spirituality, meaning­ful­ness, human agency