Suomessa on pitkään pidetty tärkeänä edistää kansalaisten liikunnallisuutta. Vammaisten henkilöiden liikunnallisuutta on kuitenkin alettu kunnolla ajatella vasta viime vuosikymmeninä. Tässä kirjassa tarkastellaan liikunnallisen osallisuuden toteutumista tuon kansalaisoikeuden kannalta ehkä kaikkein marginaalisimmassa ryhmässä, eli vaikeimmin vammaisten nuorten parissa.
Vaikeimmin vammaiset nuoret elävät edelleen elämäänsä pitkälti ikätovereistaan erillään, kuten asumisyksiköissä, erityiskouluissa ja omissa harrastusryhmissä. Näissä puitteissa nuorille pyritään silti tarjoamaan mahdollisuuksia merkitykselliseen liikunnalliseen toimintaan. Viitseliäät perheenjäsenet ja oma-aloitteiset ammattilaiset luovat vaivannäöllään nuorille monipuolisempaa vapaa-aikaa, mutta heitä rajoittavat palvelujärjestelmän ja elinympäristön puutteet.
Tässä teoksessa esitellään uutta tutkittua tietoa, joka on tarpeellista vammaisten nuorten liikunnallisen osallisuuden kehittämiseksi Suomessa. Teos myös tarjoaa uusia kysymyksiä vähän kartoitetulle tutkimuskentälle.
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 241
2022
Sarja: Kenttä
ISSN 1799-9219
ISBN 978-952-372-039-8
Nid.
157 s.
Lisätietoja 30.11. järjestettävästä julkistustilaisuudesta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, eikä osallistuminen edellytä ennakkoilmoittautumista.
Tekijöiden kiitokset 7
Esipuhe 9
1 Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnallinen osallisuus – johdatus tutkimukseen 11
Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunta tutkimustiedon katveessa 12
Teoreettisina lähtökohtina kansalaisuuden vaatimus, ruumis ja ableismin dominanssi 15
Etnografinen tutkimusaineisto liikunnan kentiltä ja aineiston tiheä kuvaus 20
Tutkimuskentälle suuntautuminen ja kenttäkokemus 21
Asemoituminen tutkimuskentälle, tutkimusetiikka ja nuoria koskevan tutkimuksen validiteetti 26
Tutkimuksemme nuoret osallistujat 29
Aineistonkeruun institutionaaliset yhteydet, aineiston
analyyttiset välineet ja tutkimuksen rakenne 32
2 Nuorten liikunta vammaispalveluissa: kuntoutuksen institutionaalistunut arki ja tapahtumissa vahvistuva osallisuus 38
Lääketieteen relevanssi liikunta-aktiviteeteissa ja sen määrittämät valtasuhteet 41
Psykofyysinen kokonaisvaltaisuus ja liikunnallisuus kuntouttamisessa 45
Mukaanotto ja osallisuus arkisessa toiminnassa 50
Liikuntatapahtumat osallisuuden näyttämöinä 53
Vammaispalvelut ja ammatillinen osallisuuden tukeminen
liikunta-aktiviteeteissa 58
3 Oppilaitosten inklusiiviset käytännöt ja mieluisan liikunnan mahdollisuudet 62
Fysioterapian merkitys kouluissa 63
Inkluusio ja mukaan ottaminen liikunnassa 67
Kykyjen tunnustaminen osallisuuden ja inkluusion
toteutumisessa 71
Liikuntaan innostaminen kouluissa 74
Liikunnallisen osallisuuden ja inkluusion käytännöt
yhdenvertaisuuden vahvistajina erityisoppilaitoksissa 76
4 Kodit ja perheet liikunnallisen toiminnan mahdollistajina 79
Vanhemmat vaikeimmin vammaisen nuoren asiaa ajamassa 80
Liikkuminen kotona, perheen kanssa ja perheen avustamana 86
Liikunnan keholliset vaatimukset ja vaikutukset
vanhempien puheissa 95
Liikunnan hauskuus ja sosiaalisuus arvoina 98
Vanhemmista ja verkostoista riippuvainen liikunnallisuus 101
5 Liikunnalliset harrastukset ja vapaa-aika 106
Tuen ja avun tarve liikunnallisissa harrastuksissa: soveltavat liikuntamuodot 108
Harrastusten innostava merkitys ja mahdollisuudet valita 112
Mielekkäät liikuntalajit ja liikunnallisen kyvykkyyden merkitys 116
Taiteen merkitys liikunnallisen kyvykkyyden tunnustamisessa 118
Aistimuksellisuus ja liikunnallinen inspiraatio 122
Vapaa-ajan liikunnan riemu ja moninaiset kyvykkyydet 125
6 Vaikeimmin vammaisten nuorten asema liikunnassa ja kamppailu kyvykkyyttä koskevasta ymmärryksestä 127
Ableismin rakenteet vs. kykyjen moninaisuus 130
Vaikeimmin vammaiset nuoret ja nuoren kansalaisuus 133
Vaikeimmin vammaisten nuorten ihmisoikeuksien
toteutuminen liikunnallisissa mahdollisuuksissa 137
Jatkotutkimusaiheita ja konkreettisia kehittämisehdotuksia 139
Kirjallisuusluettelo 144
Liite: Tutkimuksen suostumuslomake 152
