Kansalaisten osallisuuden kehittämisestä on Suomen kunnissa puhuttu jo toistakymmentä vuotta. Demokratiaoppitunti-teoksessa esitellään laaja-alaisesti, millainen on lasten ja nuorten osallisuuden tila suomalaisissa kunnissa 2010-luvun alussa ja otetaan kantaa siihen, millainen sen tulisi olla.
Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa
Kansalaisten osallisuuden kehittämisestä on Suomen kunnissa puhuttu jo toistakymmentä vuotta. Demokratiaoppitunti-teoksessa esitellään laaja-alaisesti, millainen on lasten ja nuorten osallisuuden tila suomalaisissa kunnissa 2010-luvun alussa ja otetaan kantaa siihen, millainen sen tulisi olla.
Kyseessä on ensimmäinen teos Suomessa, jossa lasten ja nuorten osallisuudessa erotellaan systemaattisesti ryhmä- ja yksilötason osallisuus. Osallisuutta tarkastellaan sekä yhteisöllisyyttä rakentavana ja putoamista ehkäisevänä sosiaalisena toimintana että poliittisena toimintana, jossa jaetaan valtaa ja päätetään yhteisistä asioista. Demokratiassa toimimisen mahdollisuuksia tulisi olla lapsille ja nuorille tarjolla monipuolisesti: demokratiaan kuuluu edustuksellisen, osallistuvan, keskustelevan ja suoran päätöksenteon lisäksi myös ajoittaista vastarintaa. Teoksessa osoitetaan kuntien osallisuustyön nojanneen tähän asti yksipuoliseen keinovalikoimaan.
Osallisuustoiminnan vaikuttavuutta ja laatua arvioitaessa keskeisessä roolissa ovat lasten ja nuorten omat kokemukset osallisuudesta ja mielipiteet heidän oman kuntansa vastaanottavaisuudesta. Kirjan tutkimusaineisto on pääosin kerätty suoraan lapsilta ja nuorilta.
Teos on arvioiva kokonaisesitys suomalaisesta yhteiskunnasta osallisuuden näkökulmasta. Siinä tarkastellaan lapsi- ja nuorisopolitiikan lisäksi laajemminkin suomalaista hallintokulttuuria ja sukupolvisuhteita Kirjoittajina on 24 asiantuntijaa eri tieteenaloilta. Kirja yhdistää useita teorioita, näkökulmia ja tieteen tekemisen tapoja. Se soveltuu koulutuskäyttöön ja toimii perustietopakettina osallisuudesta.
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 118.
Tekijä | Anu Gretschel & Tomi Kiilakoski |
ISBN | 978-952-5994-05-6 |
Julkaisuvuosi | 2012 |
Ulkoasu | nidottu |
Sivumäärä | 303 |
Julkaisukieli | suomi |
Osallisuus, kansalaisuus, hyvinvointi
Tomi Kiilakoski, Anu Gretschel, Elina Nivala
1.1 Lasten ja nuorten kunta -tutkijaverkoston jaettu näkemys
1.2 Osallisuus yksilön ja yhteisön suhteena
1.3 Kansalaisuus poliittisen yhteisön jäsenyytenä
1.4 Kirjassa käytetty osallisuuden arviointikehys
Yksilöt, ryhmät ja yhteisöt
Sosiaalinen ja fyysinen ympäristö
1.5 Kirjan osat
I Kunnallinen päätöksenteko
2 Lapset ja nuoret subjekteina kunnallisessa päätöksenteossa
Teppo Eskelinen, Anu Gretschel, Tomi Kiilakoski, Johanna Kiili, Sini Korpinen, Pia Lundbom, Aila-Leena Matthies, Niina Mäntylä, Reetta Niemi, Elina Nivala, Aimo Ryynänen, Pia Tasanko
2.1 Tieto subjektiuden lähtökohtana
2.2 Demokratiaihanteet
Edustuksellinen demokratia
Suora demokratia
Osallistuva demokratia
Deliberatiivinen demokratia
Vastademokratia
2.3 Lain ja strategian puutteet
2.4 Suositeltavia toimintaperiaatteita
II Lasten ja nuorten palvelut
3 Lapset ja nuoret subjekteina koulujärjestelmässä
Maija Gellin, Jatta Herranen, Pirjo Junttila-Vitikka, Tomi Kiilakoski, Sanna Koskinen, Niina Mäntylä, Reetta Niemi, Elina Nivala, Kirsi Pohjola, Sari Vesikansa
3.1 Koulu kasvuyhteisönä
3.2 Koulu demokraattisena yhteisönä
Oppilaskunta kouludemokratian välineenä
Oikeus tulla kuulluksi koulussa
3.3 Koulu oppimisen paikkana
Oppilaiden ääni ja toimijuus opetuksessa
Case luokkahuone: Purnauslupamenettely
Case opetussuunnitelma: Arviointi
3.4 Koulu nuorisokulttuurisena näyttämönä
Sosiaaliset suhteet oppitunneilla
Nuorten hierarkiat ja syrjintä oppituntien ulkopuolella
Nuoret konfliktiensa omistajina: esimerkkinä vertaissovittelu
3.5 Koulu palvelujen risteyskohtana
3.6 Koulu kunnan ja yhteiskunnan osana
Lapset ja nuoret koulunpihojen suunnittelijoina
Koulu keskellä kylää
3.7 Kouluosallisuuden monet muodot
4 Lasten ja nuorten asema hyvinvointipalveluissa
Maija Gellin, Anu Gretschel, Aila-Leena Matthies, Elina Nivala, Mikko Oranen, Riikka Sutinen, Pia Tasanko
4.1 Tieto palveluista
4.2 Osallisuus palvelujen käyttäjänä ja kehittäjänä
4.3 Osallisuus palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja
päätöksentekoon
4.4 Oma toiminta hyvinvoinnin tukemiseksi
4.5 Yhteenvetoa: Lapset ja nuoret hyvinvointiyhteiskunnan kansalaisina
5 Päiväkotien tarjoama osallisuusympäristö
Päivi Virkki, Elina Nivala, Tomi Kiilakoski, Anu Gretschel
6 Kunnallisen nuorisotyön osallisuusympäristöt
Pirjo Junttila-Vitikka, Anu Gretschel, Tomi Kiilakoski
7 Yhdyskunta- ja liikuntasuunnittelu: esimerkkinä skeittialueet ja leikkipuistot
Anu Gretschel, Sanna Koskinen, Pirjo Junttila-Vitikka
III Kansalaistoiminta
8 Lapset ja nuoret kansalaistoimijoina
Teppo Eskelinen, Maija Gellin, Anu Gretschel, Pirjo Junttila-Vitikka, Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Sanna Koskinen, Sofia Laine, Pia Lundbom, Elina Nivala, Riikka Sutinen
8.1 Kansalaistoiminta yksin ja yhdessä
8.2 Lähiyhteisöt toiminnan ja vaikuttamisen areenoina
Koti, kaveripiiri ja nuorten omaehtoiset ryhmät
Järjestöt, esimerkkinä liikunta- ja urheiluseurat
Media- ja verkkojulkisuus
Tekemisen ja olemisen mahdollistava lähiympäristö
Toimintaympäristönä koko maailma
Monitaitureita, mutta myös loppuunpalamista
Teesejä lasten ja nuorten kansalaistoiminnan mahdollistamisesta
IV Yhteiskunnan tila
9 Demokratiaremontin työkaluja
Tomi Kiilakoski, Elina Nivala, Aimo Ryynänen, Anu Gretschel, Aila-Leena Matthies, Niina Mäntylä, Maija Gellin, Kimmo Jokinen, Pia Lundbom
9.1 Osallisuus Suomessa
9.2 Yksilö ja ryhmä
9.3 Lakimuutostarpeet
9.4 Lasten ja nuorten kansalaisuus: raamittamista vai toimimaan vapauttamista?
9.5 Lasten ja nuorten palveluiden kehittäminen
9.6 Osallisuuden tukeminen vaatii toimintakulttuurin muutosta
Lähteet
Kirjoittajat
Tiivistelmä
Sammanfattning
Abstract