Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista

Miten rasismi ilmenee koulun arjessa? Millaisin ehdoin suomalaisnuoret hyväksyvät kulttuurisesti erilaisiksi mieltämiään nuoria joukkoonsa? Miten maahanmuuttajanuoret vastaavat näihin ehtoihin ja kohtaamaansa rasismiin? Miten koulu tunnistaa nuorten ryhmäsuhteita ja keskinäisiä jännitteitä? Entä miten koulu tunnistaa omia rasismia ylläpitäviä tai purkavia käytäntöjään?

Anne-Mari Souto on väitöstutkimuksessaan tutkinut joensuulaisen koulun monikulttuurisia luokkia. Tutkimus osoittaa, että rasismi jäsentää ja muokkaa monin tavoin nuorten tapoja nähdä ja kohdata toisiaan sekä muodostaa ryhmäsuhteita. Teoksessa käsitellään myös sitä, kuinka koulussa kysymykset rasismista ja sen seurauksista häivytetään näennäisesti neutraalin kulttuurieropuheen alle. ”Maassa maan tavalla” -periaatteeseen vetoaminen on keskeisimpiä tapoja tukahduttaa keskustelua kulttuurisesti joustavista pelisäännöistä. Teos valottaa myös sitä, kuinka sosiaalisesti riskialtista on ”tavallisen suomalaisuuden” normin kyseenalaistaminen nuorten keskuudessa. Hyvin dokumentoitu kuvaus nuorten kouluarjesta haastaa keskusteluun rasismin arkipäiväisyydestä ja moninaisuudesta koulussa.

Teos on tarkoitettu kaikille nuorisotutkimuksesta, nuorista, koulusta, monikulttuurisuudesta ja rasismin tutkimuksesta kiinnostuneille.

Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 110, Helsinki, 2. painos 2017. Ensimmäinen painos on vuodelta 2011. 

Kiitokset 7

I NUORET JA RASISMI? 11

1 Johdanto 13

1.1 Tutkimuksen lähtökohdat 14

1.2 Koulu ja rasismin tutkimuksen tarve 16

1.3 Tutkimuksen ympäristö: vuosituhannen vaihteen joensuulainen lähiökoulu ja rasisminvastainen nuorisotyöllinen Exit-projekti 18

1.4 Tulkinnallisia lähtökohtia 23

Arkipäivän rasismi 23

Jäsenyys – hyväksyttävyyden saavuttaminen nuorten kouluyhteisössä 28

1.5 Yhteenveto: Tutkimuksen tehtävät 30

2 Tutkimuksen toteuttaminen 31

2.1 Tutkimuksen kohde 31

Kentälle 31

Tutkimuksen aineisto 33

2.2 Nuorten havainnointi, haastattelut ja tutkijan osallisuus etnografisen tutkimuksen aineistona 34

Osallistuva havainnointi 34

Yksilöhaastattelut 38

Tutkijan osallisuus 40

2.3 Antirasistinen eetos ja tutkimuksen sitoumukset 44

2.4 Aineiston analyysi 51

II TAISTELUA JÄSENYYDESTÄ 55

3 Nuorten strategiat tilasta ja ryhmärajoista kamppailtaessa 57

3.1 Kahtiajakautunut suomalais-venäläinen 9. luokka 58

Julkista rasistisuutta 63

Passiivista suvaitsevaisuutta 66

Kulttuurista vastajärjestäytymistä 69

Kulttuurista joustamista 73

Väkivallan uhkaa ja vastakkainasettelua 75

3.2 Yhteisöllisesti toimiva monikulttuurinen 8. luokka 78

Poikkeuksena hyväksymistä 81

Suomalaisten vastuullistamista 84

Rasismin vastustamista 87

Erotta(utu)misen välttelemistä 91

Vetäytymistä venäläistyttönä 93

Yhteisyyteen provosoimista 97

Monikulttuurista hauskanpitoa 100

Pyrkimystä vastakkainasettelun purkamiseen 103

3.3 Rasismi ja nuorten ryhmäsuhteiden jähmeys koulussa 105

III ARKIPÄIVÄN RASISMI JA JÄSENYYDEN HIERARKIAT 109

4. Suomalaisnuoret ja jäsenyyden rajaaminen 111

4.1 Suomalaisuuden tavallistaminen 112

Tavallisen suomalaisuuden ehdot 112

Tavallisuus koulussa 113

4.2 Kulttuurisen etäisyyden luonnollistamista 114

Kulttuurierot yhteisyyden esteenä 115

Kulttuurierot kanssakäymisen esteenä 116

4.3 Kulttuurien hierarkkisoiminen: venäläisvastaisuus ja eurosentrismi 118

Venäläisvastaisuus 118

Länsimaalaiskeskeisyys 120

4.4 Pakolaiskliseet ja maahanmuuttajien passivoittaminen 123

Pakolaiskäsitysten ristiriitaisuus 124

Auttaminen ja hierarkian ylläpitäminen 125

Uhkan kontrollointi ja avuttomuuden olemuksellistaminen 125

Kliseiset pakolaisvitsit ja solvaamisen normalisointi 126

4.5 ”Maassa maan tavalla” -periaatteeseen vetoaminen 127

”Maassa maan tavalla” ja kieltäytyminen kulttuurisesta muutoksesta 128

Maassa maan tavat ja kuri ja järjestys koulussa 130

4.6 Rasismin yksilöllistäminen 132

Rasismi = skinien väkivalta 132

Rasismi = murrosiän muotivillitys 134

Rasismi = ihmiselle luontainen pelko erilaista kohtaan 135

4.7 Yhteenveto: Tavallisille suomalaisille rajattu jäsenyys 138

5. Maahanmuuttajanuoret ja kiistetty jäsenyys 139

5.1 ”Ulkomaalaisuus” vertaissuhteiden tasolla 139

Liikkumisvapauden rajoittuminen 140

Sosiaalinen eristä(yty)minen 142

Todistamisen taakka ja vaikeus osallistua itseen

kohdistuneiden määritysten tekemiseen 144

5.2 ”Ulkomaalaisten” erilaisuus ja hierarkkisuus 146

Maahanmuuttajapojat ja pelon herättäminen 146

Maahanmuuttajatytöt ja huorittelun kohteeksi joutuminen 150

5.3 Sukupolvien välinen katkos ja maahanmuuttajanuorten

toisenlaisen tiedon sivuuttaminen 153

Suomalaisuusperspektiivin läpitunkevuus 153

Rasismin neutralointi 155

5.4 Vertaistuki ja vastarinnan mahdollisuus: ulkomaalaisuuden politisoituminen 160

Itse määritelty ulkomaalaisuus 161

Ulkomaalaisuus vastarinnan välineenä 162

Politisoitumisen vaara – ryhmärajoja lukitsevien erotteluiden ylläpito 164

5.5 Yhteenveto: Ulkopuolisiksi suljettuja läsnäolijoita 167

6. Avauksia toisenlaiseen jäsenyyteen 168

6.1 Tytöt ja pojat muutosta tekemässä 168

Hiphopparipojat ja koulun julkisuus 169

Tytöt ja salatut monikulttuuriset suhteet 170

6.2 Kohtaamisen mahdollisuuksia 174

Erojen liiallista vähättelyä 174

Erojen liiallista kunnioittamista 176

Erojen työstämistä 179

6.3 Koulu ja rasisminvastaiset pelisäännöt 184

6.4. Yhteenveto: Kohti ”tavallisen suomalaisuuden” kyseenalaistamista 188

IV KEIDEN KOULU? 191

7 Loppupäätelmiä 193

7.1 Kulttuurierojen korostamisesta kulttuurisen rasismin tunnistamiseen 193

7.2 Rasismi ja nuorten joustamisen ja moniarvoisuuden rajat 195

7.3 Epilogi: Koulu ja aktiivinen rasisminvastaisuus 198

Lähteet 202

Liite 1. Tutkimuslupa 216

Liite 2. Haastattelurunko 217

Liite 3. Lista aineistolainauksissa käytetyistä nuorten nimistä, sukupuolista ja synnyinmaista 220

Tiivistelmä 221

Summary 223