Hiphop Suomessa: puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä.

Venla Sykäri, Inka Rantakallio, Elina Westinen & Dragana Cvetanović (toim.)

Hiphop on Yhdysvalloissa 1970-luvulla katukulttuurina syntynyt ja 1980-luvulta lähtien maailmanlaajuiseksi kasvanut nuorisokulttuurin muoto. Sen osa-alueet – DJ-toiminta, rap-musiikki ja -lyriikka, breikkaus ja graffiti – ovat kehittyneet sekä tiiviissä vuorovaikutuksessa että kukin omaan suuntaansa. Kirja Hiphop Suomessa: puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä sisältää näkökulmia suomalaiseen hiphop-kulttuuriin sen koko kehityskaaren ajalta: vuosien 1983–1984 vaihteesta nykyhetkeen asti.

 

 

Varastossa
Kuvaus

Kirjassa tutkijoiden ja kulttuurin toimijoiden äänet kohtaavat. Kirja jakautuu temaattisesti kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee hiphopin vertaiskulttuurisia kehitysvaiheita graffitin, breikin ja improvisoidun räpin osalta. Kirjan toinen osa keskittyy räppäämiseen ja räppiin. Aiheina ovat autenttisuuden kysymykset sekä yhteiskunnalliset teemat sosiaalipoliittisista ja ekokriittisistä kannonotoista uskontoon, rotuun ja sukupuoleen. Kirjan kolmannessa osassa DJ:t, toimittajat, musiikintuottajat sekä hiphop-työpajojen vetäjät valottavat niitä osia hiphop-kulttuurista, jotka eivät suoraan näy yleisölle taiteellisen tuotannon tai performanssin muodossa.

Kirja on syntynyt Nuorisotutkimusseuran yhteydessä toimivan Hiphop Suomessa: suuntauksia ja sukupolvia -tutkimusverkoston piirissä osana Koneen säätiön rahoittamaa hanketta (2016–2018). Kirja heijastaa verkoston tavoitetta rakentaa siltoja akateemisen ja tutkimuskentän analyysin välille sekä edistää hiphopille ominaisen suullisen ja toiminnallisen kulttuurin kirjallista dokumentointia. 

ISBN 978-952-7175-87-3. Nid. 361 s. KL 78.89142, 30.12.
Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 219, Kenttä, 2019

Johdanto: Hiphop Suomessa 35 vuotta

Venla Sykäri, Inka Rantakallio, Dragana Cvetanović & Elina Westinen

 

I Hiphopin varhaisvaiheet ja muotoutuminen vertaisyhteisöissä:

1. Tatu Tuominen: Silmät, jotka näkevät vain nimiä

2. Jussi ”Focus” Sirviö: Vahva tahto tukijärjestelmänä

3. Dragana Cvetanović: Breikkaaja Ukko Niemi Porvoosta

4. Venla Sykäri: Freestyle osana suomalaista hiphop-kenttää: improvisoinnin taito, vaikutteet ja kehitys

 

II Räppääminen ilmaisuna ja identiteettinä

5. Antti-Ville Kärjä: Suomiräppiä ennen suomiräppiä: suomalainen rap ja historian poliittisuus

6. Elina Westinen & Inka Rantakallio: ”Keep it real” – Rap-artistien näkemyksiä autenttisuudesta

7. Dragana Cvetanović: ”Mitä merkkaa yhden emceen runous, sanat vasta alku, loppu vast vallankumous”: Avaimen Punainen Tiili -albumin sanoitukset, rap-sukupolvi ja yhteiskuntaluokka

8. Susanna Välimäki: Ympäristökriittinen suomi- ja saameräppi: Paleface, Áilu Valle ja Terttu Järvelä

9. Inka Rantakallio: Uskonto ja henkisyys suomalaisessa rap-musiikissa

10. Elina Westinen: Kuulumisen ja etnisyyden neuvottelua monimuotoisessa suomiräpissä

11. Kirsikka Ruohonen & Nora Horn: ”Hei jäbä veti hyvin!”– naisverkostojen tärkeydestä

12. Dragana Cvetanović: Räppi oli minulle rakkautta ensi silmäyksellä

 

III Taustan tekijät ja kulttuurin välittäjät

13. Kim Ramstedt: “Paljon hommaa mistä sun piti huolehtii”. DJ:n vaihtelevat tehtävät ja roolit hiphop-musiikin paikallistumisessa Suomessa

14. Mikko Mäkelä & Inka Rantakallio: Hiphop-tutkimusta radiossa: Rap Scholarin tarina

15. Marko Ylitalo: Taustan tekijät

16. Elina Westinen: Anu Manner – Pipefestin tekijä 

17. Hanna Yli-Tepsa: Rap-työpajat voimaantumisen sosiaalisena kontekstina

18. Pete ”Hende” Nieminen: Graffitit ja katutaide nuorisotyön välineinä