Kirjat

Nuorisotutkimusseuran historiaa 1987–2018. Vapaaehtoisten yhdistysinnosta sykkiväksi tutkimusorganisaatioksi

Kari Paakkunainen

Vuonna 1987 opetusministeriöstä kannustettiin nuorisotutkijoita järjestäytymään. Näin haluttiin organisoida suomalaisten osallistumista nuorisotutkimuksen pohjoismaiseen yhteistyöhön. Tuolloin perustettu Nuorisotutkimusseura on vähitellen laajentunut omaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa harjoittavaksi monitieteiseksi verkostoksi alaverkostoineen ja kumppanuushankkeineen. Nuorisotutkimuspäivät, Nuorisobarometri ja Nuorisotutkimus-lehti ovat seuran tunnettuja toimintamuotoja.

 

Lisää koriin

Suomi lasten kasvuympäristönä - Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä

Ristikari, Tiina; Keski-Säntti, Markus; Sutela, Elina; Haapakorva, Pasi; Kiilakoski, Tomi; Pekkarinen, Elina; Kääriälä, Antti; Aaltonen, Mikko; Huotari, Tiina; Merikukka, Marko; Salo, Jarmo; Juutinen, Aapo; Pesonen-Smith, Anna; Gissler, Mika

Suomessa vuonna 1997 syntyneet ovat eläneet valtaosan lapsuudestaan 2000-luvulla ja tulleet täysi-ikäiseksi vuonna 2015. Heistä on tallentunut monenlaista tietoa viranomaisrekistereihin. Rekisteritietoa tutkimalla saadaan kokonaiskuva siitä, millainen kasvuympäristö Suomi on ja mitä esteitä hyvinvoinnille on.

Julkaisu on tilattavissa THL:n kirjakaupasta ja saatavilla myös maksuttomana verkkojulkaisuna.

Miten tutkia nuoria ja nuorisotyötä

Kiilakoski, Tomi; Honkatukia, Päivi (toim.)

Tietoa nuorista tarvitaan yhteisöelämän eri alueilla. Nuorisotutkimusta on tehty useamman vuosikymmenen ajan, ja ala kehittyy edelleen. Vielä ei ole kuitenkaan julkaistu perusteosta nuorisotutkimuksen menetelmistä ja sen asemasta Suomen tiedekentässä. Tämä teos kokoaa yksiin kansiin keskeiset tutkimusmenetelmät, joita on käytetty nuorten ja nuorisotyön tutkimuksessa.

 

Lisää koriin

Väkivallattomuuden sanomaa yläkouluihin hiphop-kulttuurin keinoin Break the Fight! -hankkeen seuranta- ja arviointitutkimus

Sofia Laine (toim.)

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus itseilmaisuun ja itsetunnon vahvistamiseen taiteen, katukulttuurin ja liikunnan avulla. Kiusaaminen on iso ongelma suomalaisissa peruskouluissa. Breakdance oli vaihtoehto väkivallalle sen syntysijoilla New Yorkin Bronxissa. Samalla tavoin Break the Fight! tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja vahvistaa itsetuntoaan katutaiteen avulla.

 

Lisää koriin

Itsenäistyvä nuori, vahvistuva toimija

Karla Malm

Tutkimusraportissa kuvataan moniammatillista yhteistyötä ja vastuun jakautumista, viranomais- ja järjestötoimijoiden näkökulmia sekä itsenäistymiselle asetettuja tavoitteita. Keskeiseen asemaan nousevat nuoren toimijuus ja sosiaalisen verkoston merkitys.

Lisää koriin

Poikatutkimus

Kivijärvi Antti, Huuki Tuija ja Lunabba Harry (toim.)

Poikatutkimus on ajankohtainen katsaus suomalaiseen poika- ja maskuliinisuustutkimukseen. Teos monipuolistaa kuvaa pojista ja poikuudesta ja samalla se antaa lukijalleen eväitä jäsentää kriittisesti poikia koskevia julkisia keskusteluja.

 

Lisää koriin

Tyttöenergialla kasvaneet. Postfeministisen populaarikulttuuri-ilmiön yhdessä muistellut merkitykset

Aino Tormulainen

Oliko Spice Girls -bändin tyttöenergia aitoa tyttöjen voimaa ja vapautta vai läpeensä kaupallinen tuote? Entä millainen rooli populaarikulttuurilla ylipäätään on nuorten ja erityisesti tyttöjen elämässä? Millaisina nuoruudessa koettu tyttöenergiailmiö ja sen merkitys näyttäytyvät, kun niitä muistellaan ja tulkitaan aikuisina yli vuosikymmen myöhemmin?

 

 

Lisää koriin

Monialainen verkostotyö ja koulukiusaaminen

Noora Hästbacka

Pitkittyneiden koulukiusaamistapausten selvittämisessä voidaan tarvita muidenkin koulun ulkopuolisten toimijoiden kuin vanhempien apua. Aseman Lapset ry on käynnistänyt vuonna 2017 K-0 -hankkeen, jossa selvitetään Helsingin alueen peruskouluissa tapahtuneita pitkittyneitä kiusaamistilanteita. Hankkeessa kehitetään ammattilaisten työvälineitä ja verkostojen toimintaa koulukiusaamisen vähentämiseksi.

 

Lisää koriin

Opin polut ja pientareet. Nuorisobarometri 2017.

Elina Pekkarinen & Sami Myllyniemi (toim.)

Suomi on maailmankuulu korkeatasoisesta koulutuksestaan ja osaamisestaan. Osoituksena laadusta pidetään muun muassa PISA-tutkimuksen tuloksia, joissa suomalaiset nuoret ovat loistaneet. Suomalaisnuorten osaaminen ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Tämä Nuorisobarometri kysyy, millaisia ovat sukupuolten väliset erot. Näkyvätkö lapsuudenperheen elintaso ja vanhempien koulutus nuoren oppimisessa ja koulutuspoluissa? Pitääkö paikkansa, että koulutus on kaikkien nuorten ulottuvilla taloudellisesta tilanteesta riippumatta?

Lisää koriin