Kirjat

Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnallinen osallisuus

Susan Eriksson & Eero Saukkonen

Suomessa on pitkään pidetty tärkeänä edistää kansalaisten liikunnallisuutta. Vammaisten henkilöiden liikunnallisuutta on kuitenkin alettu kunnolla ajatella vasta viime vuosikymmeninä. Tässä kirjassa tarkastellaan liikunnallisen osallisuuden toteutumista tuon kansalaisoikeuden kannalta ehkä kaikkein marginaalisimmassa ryhmässä, eli vaikeimmin vammaisten nuorten parissa.

Lisää koriin

Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan — Nuorten elinolot -vuosikirja 2022

Kekkonen, Marjatta; Gissler, Mika; Känkänen, Päivi; Isola, Anna-Maria (toim.)

Globaalin covid-19-pandemian leviäminen Suomeen helmikuussa 2020 järisytti suomalaista yhteiskuntaa ja kosketti kaikkia kansalaisia. Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan Nuorten elinolot -vuosikirja 2022 kokoaa tutkimustietoa lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kokemuksista koronasta. Julkaisu osallistuu keskusteluun siitä, miten väestön terveysturvallisuuden ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi asetetut koronasulut, kokoontumisrajoitukset ja lähikontaktien sääntely näkyivät nuorten osallisuuden kokemuksissa, sosiaalisissa suhteissa ja elinoloissa.

 

Lisää koriin

Liikkuvia utopioita, hidastamisen politiikkaa. Tutkimus nuorista liikkeessä ilmastokriisin ajassa

Mikko Piispa

Nuoret ovat kasvaneet ennennäkemättömän liikkuvuuden ajassa, jossa matkailu on tavanomainen osa elämää. Suomessa nuorilta jopa odotetaan liikkuvuutta osana nuoruutta. Samanaikaisesti ilmastokriisi etenee, mikä herättää nuorten keskuudessa huolta. Kaiken lisäksi liikkuvuus, aiheuttaessaan ilmastopäästöjä, asettuu ristiriitaan ilmastokriisin hillitsemisen kanssa.

 

Lisää koriin

Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021

Tomi Kiilakoski

Nuorten ilmastoliike on herättänyt huomiota ja näkynyt kaduilla ja vallan saleissa. Nuorten ilmastohuoli on huolestuttanut aikuisyhteiskuntaa. Vuoden 2021 Nuorisobarometri luo ensimmäisen kokonaisesityksen kestävästä kehityksestä ja ympäristöstä nuorten näkökulmasta. 
  
Teoksessa kuvataan, mistä nuoret saavat ympäristöä koskevaa tietoa, millaisia tunteita ilmastonmuutos herättää, mitä kulutusvalintoja he ovat tehneet sekä mitä asioita he pitävät tärkeinä ilmasto-ongelmien ratkaisemisessa. 
  

Lisää koriin

Sata nuorta, sata polkua aikuisuuteen. Laadullinen seurantatutkimus Nuoret ajassa.

Kaisa Vehkalahti, Sinikka Aapola-Kari & Päivi Armila (toim.)

Syksyllä 2015 käynnistyi Suomessa harvinainen seurantatutkimus Nuoret ajassa. Tutkimuksessa lähdettiin seuraamaan sadan peruskoulun yhdeksäsluokkalaisen nuoren elämää viidellä erilaisella paikkakunnalla, eri puolilla Suomea. Millaisista asioista heidän arkensa koostuu? Mitä he odottavat tulevaisuudelta? Entä mitä tulevaisuus toisi tullessaan näille nuorille, toteutuisivatko heidän unelmansa? 

 

Lisää koriin

Harrastamisen äärellä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020

Mikko Salasuo (toim.)

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020 käsittelee 7–29-vuotiaiden harrastamista erilaisista näkökulmista. Tutkimuksen tilasto-osion teemana on nuorten kulttuurin, taiteen ja median harrastaminen. Tutkimus- ja tausta-artikkeleissa syvennytään harrastamisen historiaan, musiikkifaniuteen, musiikin kuluttamiseen ja höntsäilyn ideaaleihin. 

 

Lisää koriin

Palvelu pelaa! Nuorisobarometri 2020

Päivi Berg & Sami Myllyniemi (toim.)

Palvelu pelaa! Nuorisobarometri 2020 käsittelee nuorille tarjottavia julkisia palveluita niiden käytön, tarpeen ja riittävyyden näkökulmista. Barometrissa tarkastellaan, millaisia kokemuksia nuorilla on kohtelusta ja kohdatuksi tulemisesta palveluissa. Luottavatko nuoret palvelujärjestelmään? Nuorilta kysyttiin sosiaali- ja terveyspalveluiden, TE-palveluiden ja kohdennetun nuorisotyön palveluiden lisäksi vapaa-aikaan, kulttuuriin ja avoimeen nuorisotyöhön liittyvien palveluiden käytöstä.

Maksuton verkkojulkaisu

 

Lisää koriin

Tutkien ja tarinoiden kohti pakolaistaustaisten nuorten kestävää hyvinvointia

Tiina Rättilä & Päivi Honkatukia (toim.)

Pakolaistaustaisten nuorten osallisuus suomalaisessa yhteiskunnassa on heikompaa kuin muilla. He kokevat usein, että heillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä asioihin eikä heitä kuunnella. Useilla on takanaan traumaattisia kokemuksia, ja elämän lähtökohdat ovat huonommat kuin monilla muilla nuorilla. Tämä heijastuu heidän hyvinvointiinsa ja jaksamiseensa koulussa, opinnoissa, työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa.

 

Lisää koriin