Nuorisotutkimuspäivien 2021 teemana on Käännekohtia, joka tarjoaa mahdollisuuden tarkastella laajojen yhteiskunnallisten muutosprosessien ja käännekohtien vaikutuksia nuoruuteen ja nuorten elämään sekä nuorten asemaa toimijoina muutosten keskellä. Haemme nyt esityksiä työryhmiin sekä postereita.
Lue lisää
Nuorten kokemuksia korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana tarkastelleen Poikkeusolot-kirjoitussarjan viimeiset kirjoitukset ovat ilmestyneet. Viimeisissä julkaisuissa tarkastellaan terveyspalveluiden käyttöä ja luottamusta palveluihin sekä nuorten avovastauksissa kertomia kokemuksia korona-ajalta.
Lue lisää
Nuorisotutkimusverkoston toteuttama hanke nuorten kokemuksista korona-aikana on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä jatkorahoituksen. Pandemiatilanteen pitkittyminen ja laaja-alaiset rajoitustoimenpiteet ovat vaikuttaneet monin tavoin lapsiin ja nuoriin, joten seurantatieto heidän kokemuksistaan on äärimmäisen tärkeää.
Lue lisää
Koulu on yhteiskunnan palveluverkoston solmukohta, jossa työskentelee joukko nuorten hyvinvointia tukevia ammattilaisia. 2000-luvulla oppilaitoksissa tehtävä nuorisotyö on lisääntynyt voimakkaasti ja sen potentiaali on tunnistettu myös valtiovallan tasolta. Mutta miksi kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää nuorisotyötä oikeastaan pitäisi kutsua tai mikä on sen rooli suhteessa muihin koulussa työskenteleviin ammattiryhmiin?
Lue lisää
Monipuolisesti kulttuuria harrastavat nuoret kokevat hyvinvointinsa muita paremmaksi, ja tyytyväisyys hyvinvointiin lisääntyy, mitä monipuolisemmin kulttuuria harrastetaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin monipuolisesti myös esim. median käyttöä, jonka merkitys on kasvanut – mutta ei täysin ilman ristiriitoja.
Lue lisää
Nuorisotutkimusverkoston tutkimusprofessori Tommi Hoikkala täytti 68 vuotta lauantaina 10.4.2021 ja aloitti näin ollen myös vanhuuseläkkeensä. Tutkimusaktiivisuutta on kuitenkin luvassa jatkossakin, sen takaa Nuorisotutkimusseuran kanssa solmittu emeritussopimus.
Lue lisää
Hiljattain käynnistyneissä tutkimushankkeissa tarkastellaan muun muassa lasten musiikkifaniutta, nuorten toimintaympäristöjä ja paikkatajua pääkaupunkiseudulla korona-aikana, alle 30-vuotiaiden vanhempien perhevapaiden käyttöä Pohjoismaissa sekä nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä.
Lue lisää
Nuorisotutkimusseura julkaisee nuoria ja nuoruutta käsitteleviä kirjoja. Julkaisemme sekä verkoston omissa tutkimusprojekteissa syntyneitä julkaisuja että ulkopuolisten tarjoamia käsikirjoituksia. Julkaisut voivat olla väitöskirjoja, väitöskirjan jälkeisiä monografioita, artikkelikokoelmia tai yhteiskunnallisia puheenvuoroja.
Lue lisää
Vuosi 2021 on tutkitun tiedon teemavuosi. Teemavuotta koordinoivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. Nuorisotutkimusseura osallistuu teemavuoden ohjelmaan useilla tapahtumilla ja teoilla.
Lue lisää
Joko sinulle tulee Nuorisotutkimuksen uutiskirje? Tilaa uutiskirje sähköpostiisi tai ehdota siihen sisältöä!
Lue lisää
Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020 käsittelee 7–29-vuotiaiden harrastamista erilaisista näkökulmista. Tutkimuksen tilasto-osion teemana on nuorten kulttuurin, taiteen ja median harrastaminen. Tutkimus- ja tausta-artikkeleissa syvennytään harrastamisen historiaan, musiikkifaniuteen, musiikin kuluttamiseen ja höntsäilyn ideaaleihin.
Lisää koriin
Numerossa käsitellään romanttisia suhteita syrjäseuduilla kasvaneiden tyttöjen elämässä, nuorten asiakasosallisuutta monialaisessa palvelussa, nuorten työttömien orientaatioita aktivointitoimenpiteissä sekä nuorten koulussa kokeman sosiaalisen tuen yhteyttä subjektiiviseen sosiaaliseen asemaan ja liikkumiseen.
Lisää koriinPalvelu pelaa! Nuorisobarometri 2020 käsittelee nuorille tarjottavia julkisia palveluita niiden käytön, tarpeen ja riittävyyden näkökulmista. Barometrissa tarkastellaan, millaisia kokemuksia nuorilla on kohtelusta ja kohdatuksi tulemisesta palveluissa. Luottavatko nuoret palvelujärjestelmään? Nuorilta kysyttiin sosiaali- ja terveyspalveluiden, TE-palveluiden ja kohdennetun nuorisotyön palveluiden lisäksi vapaa-aikaan, kulttuuriin ja avoimeen nuorisotyöhön liittyvien palveluiden käytöstä.
Lisää koriin
Pakolaistaustaisten nuorten osallisuus suomalaisessa yhteiskunnassa on heikompaa kuin muilla. He kokevat usein, että heillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä asioihin eikä heitä kuunnella. Useilla on takanaan traumaattisia kokemuksia, ja elämän lähtökohdat ovat huonommat kuin monilla muilla nuorilla. Tämä heijastuu heidän hyvinvointiinsa ja jaksamiseensa koulussa, opinnoissa, työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa.
Lisää koriin
”Nuorten kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus” -teemanumero pureutuu kulutuksen moninaisiin kenttiin.
Lisää koriinSuomen ja muun Euroopan nuorisolle 2000-luvun talouskurimukset, kilpailullisuus ja pettymys ovat tosia, ahdistavia ja lamauttavia. Nuorisopolitiikka ja poliittinen nuoriso: objekteista subjekteiksi? -teoksen artikkelit sekä italialaisprofessori Donatella della Portan haastattelu tarjoavat nuorten osallisuudesta moniselitteisen kuvan.
Lisää koriin
Monialaisesti toimivan Ohjaamon tavoitteena on, että nuoret saisivat tarvitsemansa palvelut sujuvasti ja saumattomasti siten, että palvelut tukisivat nuorten oikea-aikaista etenemistä elämässä. Kirjassa pureudutaan tutkimusartikkelien ja puheenvuorojen kautta kysymyksiin, miten nuoret kokevat Ohjaamon palvelut, mitä Ohjaamoissa työskentely edellyttää ammattilaisilta, ja miten monialainen toimijakonsepti asettuu osaksi muuta palvelujärjestelmää. Lisäksi kirjassa pohditaan Ohjaamo-toiminnan kehittämisen suuntia: on tärkeää vahvistaa pohdinnan tilaa antavaa ja nuorten vertaissuhteet huomioivaa ohjausta sekä Ohjaamojen yhteiskunnallista tehtävää, jossa tuotetaan tietoa nuorten tarpeista sekä palvelujen pullonkauloista ja tarjotaan vastavoimia nuoria ulostyöntäville rakenteille.
Lisää koriin
Millaisia ovat lasten ja nuorten perheet? Millaisia merkityksiä perheille annetaan? Millaiset läheissuhteet voivat olla nuorille tärkeitä? Entä miksi perheiden määrittely on vaikeaa?
Lisää koriin
Tässä Nuorisotutkimus-lehden numerossa käsitellään etenkin yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja nuorten palveluita.
Lisää koriinHyvää työtä! Nuorisobarometri 2019 selvittää nuorten kuvaa työstä ja yrittäjyydestä. Barometrissa tarkastellaan työn luonteen ja työn teettämisen tapojen muutosta, mutta pääpaino on erityisesti nuorten omissa kokemuksissa ja näkemyksissä työelämästä ja sen tulevaisuudesta.
Tulosten mukaan nuoret toivovat työltä mielekkyyttä ja työelämään siirtyminen innostaa. Samalla työelämän pelätään kuormittavan niin, että joko itse tai muut uupuvat. Työelämä ei nuorille näyttäydy epävarmana, vaikka osa kantaakin huolta työn riittävyydestä tai mahdollisuudesta pysyvään työhön.
Kirjasta on saatavilla myös maksuton verkkojulkaisu. Barometrin infografiikan voi lukea täältä.
Lisää koriinMiten kahdeksasluokkalaiset kokevat Taidetestaajat-hankkeen taidevierailut luokkansa kanssa? Millaisia ennakkoajatuksia heillä vierailuista on? Ovatko he halukkaita tekemään vastaavia vierailuja uudelleen?
Minkälaista kulttuurista toimijuutta ja osallisuutta hanke tarjoaa nuorille? Millaisia ovat onnistuneen taidevierailun reunaehdot nuorten näkökulmasta?
Kirjan verkkoversio on vapaasti ladattavissa tästä linkistä.
Lisää koriin
Finland has developed a well-established youth work education and training system which helps youth workers in different stages of their careers learn the values and practices of the youth work community. This report analyses the core values and principles of Finnish education and provides both an overview of the educational system and a detailed description of youth work education.
The publication is available free of charge here.
Lasten ja nuorten tekemässä taiteessa on sille omintakeista ainesta, joka puuttuu muista kulttuurin tuotteista. Siksi se on tallentamisen ja tutkimuksen arvoista. Jälkikuvia, kuvan jälkiä – Lasten ja nuorten taiteen tallentaminen ja tutkiminen -kirja on keskustelun avaus lasten ja nuorten tuottaman kulttuuriperinnön tallentamisesta ja tutkimisesta.
Harrastustakuu: yhdenvertaisuuden asialla -raportti selvittää kuntien kulttuuri-, taide- ja liikuntapalveluiden tuottamista lasten ja nuorten yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien ja erityisesti harrastustakuun ajatuksen näkökulmasta. Tutkimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön lasten ja nuorten yhdenvertaisten harrastamismahdollisuuksien edistämiseksi tehtävää työtä.
Hiphop on Yhdysvalloissa 1970-luvulla katukulttuurina syntynyt ja 1980-luvulta lähtien maailmanlaajuiseksi kasvanut nuorisokulttuurin muoto. Sen osa-alueet – DJ-toiminta, rap-musiikki ja -lyriikka, breikkaus ja graffiti – ovat kehittyneet sekä tiiviissä vuorovaikutuksessa että kukin omaan suuntaansa. Kirja Hiphop Suomessa: puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä sisältää näkökulmia suomalaiseen hiphop-kulttuuriin sen koko kehityskaaren ajalta: vuosien 1983–1984 vaihteesta nykyhetkeen asti.
Lisää koriin
Tutkimuseettisestä sääntelystä elettyyn kohtaamiseen. Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka II -teoksessa käsitellään lasten ja nuorten tutkimuksen etiikkaan liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Teoksessa selvitetään tutkimuseettisen sääntelyn alueella tapahtuneita viimeaikaisia muutoksia, kuten EU:n tietosuoja-asetuksen seurauksia käytännön tutkimustyölle sekä ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin kysymyksiä.
Lisää koriin
