Sarjassa esitellään esimerkiksi yksittäisiä tutkijoita, tutkijaryhmiä, tutkimushankkeita ja tutkimusmaailmaan liittyviä ilmiöitä. Sarjan avaa Nuorisotutkimusverkoston vakituisena tutkimusjohtajana vuoden 2018 alussa aloittanut Sinikka Aapola-Kari.
Lue lisää
Millaisena sisällissota näyttäytyi nuorille naisille ja miten sukupuoli ja yhteiskuntaluokka vaikuttivat sodan kokemuksiin? Sini Järnström kirjoitti osana Nuorisotutkimusverkostoon tekemäänsä harjoittelua Näkökulman, jossa hän tarkastelee viimeaikaisia tutkimuksia naisista sisällissodan kokijoina ja tekijöinä. Kuva: Vapriikki.
Lue lisää
Nuorisotutkimuksen osaamiskeskuksen tutkimustyö on käynnistynyt ja siihen rekrytoidut uudet tutkijat ovat aloittaneet työskentelynsä.
Lue lisää
Nuorisotutkimuspäivät 2018 järjestetään Helsingissä 5.–6.11. teemalla nuorisokulttuurit ja hyvinvointi. Nuorisotutkimuspäivät ovat Nuorisotutkimusseuran 30-vuotisjuhlavuoden päätapahtuma.
Lue lisää
Kiusaamistapausten monisyisyys, luottamuksen puute kodin ja koulun välillä sekä viranomaisten yhteistyön epäselvyydet vaikeuttavat kiusaamiseen puuttumista kouluissa. Tutkija Noora Hästbackan tutkimusraportti osoittaa kipupisteitä, joihin kiusaamisen vastaisessa työssä tulisi kiinnittää huomiota.
Lue lisää
Suomalaiset nuoret arvostavat koulutusta ja yleissivistystä sekä uskovat koulutuksen parantavan työnsaantimahdollisuuksiaan. Taloudellinen eriarvoisuus kuitenkin kaventaa nuorten mahdollisuuksia päättää omasta opiskelualastaan tai -paikastaan. Taloudellinen eriarvoisuus seuraa helposti myös vapaa-ajalle. Tiistaina 20.3. julkaistavan Nuorisobarometrin teemana on osaaminen ja koulutus.
Lue lisää
Nuorisotutkimusverkostossa tehdään akateemisesti korkeatasoista ja yhteiskunnallisesti relevanttia tutkimusta nuorista ja nuoruuteen liittyvistä ilmiöistä käytännön työn ja päätöksenteon tueksi.
Lue lisää
Maailmanlaajuinen muuttoliike koskee ennen kaikkea lapsia ja nuoria. Myös Suomeen syksyllä 2015 saapuneista turvapaikanhakijoista reilusti yli 80 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Tästä huolimatta globaalia muuttoliikettä ja sen vaikutuksia lapsiin ja nuoriin tarkastellaan harvoin nuorisopoliittisesta ja nuorisotutkimuksellisesta näkökulmasta. Kirjoitussarja Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen.
Maksuton verkkoversio on ladattavissa täältä.
Lisää koriin
Nuorisotutkimuksen 3/2017 artikkeleissa ollaan nuorisotutkimuksen perinteisten kysymysten äärelle, sillä niissä tarkastellaan nuorten siirtymiä ja kulttuurista ymmärrystä alkoholista.
Lisää koriin
Kamppailua kunnioituksesta kertoo nuorten vaihtoehtoliikunnan alakulttuureihin paikantuvasta liikuntakulttuurin muutoksesta. Teoksessa tarkastellaan liikuntamaailman uusia lajeja – sellaisia kuin skeittaus, parkour, roller derby ja scoottaus. Näitä lajeja harrastavat nuoret pyrkivät kohti yhdenvertaista, yhä useammalle avointa ja moninaisuutta kunnioittavaa liikuntakulttuuria, mutta tavoitteen saavuttaminen ei ole aina ongelmatonta. Kunnioituksen kulttuuria korostamalla he osoittavat liikuntakulttuuriin liittyviä epätoivotuiksi määrittelemiään ilmiöitä. Näitä ovat esimerkiksi mukaan pääsemisen vaikeus, liikuntakulttuuria moniulotteisesti läpileikkaava kilpailullisuus, syrjintä ja legitiimin aseman saavuttanut hierarkkisuus.
Vaikka monessa asiassa joudutaan antamaan periksi, vaihtoehtoliikunnassa ollaan usein hyvin tietoisesti matkalla kohti liikuntakulttuurin perustavanlaatuista muutosta, joka heijastuu myös muualle yhteiskuntaan. Vaihtoehtoliikuntaa harrastavat nuoret rakentavat moraalista järjestyskoodistoaan yhteiskunnassa, jossa kunnioitukselle perustuvat sosiaaliset suhteet eivät ole itsestään selviä.
Lisää koriinPitkittyneiden koulukiusaamistapausten selvittämisessä voidaan tarvita muidenkin koulun ulkopuolisten toimijoiden kuin vanhempien apua. Aseman Lapset ry on käynnistänyt vuonna 2017 K-0 -hankkeen, jossa selvitetään Helsingin alueen peruskouluissa tapahtuneita pitkittyneitä kiusaamistilanteita. Hankkeessa kehitetään ammattilaisten työvälineitä ja verkostojen toimintaa koulukiusaamisen vähentämiseksi.
Lisää koriin
Suomi on maailmankuulu korkeatasoisesta koulutuksestaan ja osaamisestaan. Osoituksena laadusta pidetään muun muassa PISA-tutkimuksen tuloksia, joissa suomalaiset nuoret ovat loistaneet. Suomalaisnuorten osaaminen ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Tämä Nuorisobarometri kysyy, millaisia ovat sukupuolten väliset erot. Näkyvätkö lapsuudenperheen elintaso ja vanhempien koulutus nuoren oppimisessa ja koulutuspoluissa? Pitääkö paikkansa, että koulutus on kaikkien nuorten ulottuvilla taloudellisesta tilanteesta riippumatta?
Lisää koriin
