Nuorisotutkimusverkoston tutkimusprofessori Tommi Hoikkala täytti 68 vuotta lauantaina 10.4.2021 ja aloitti näin ollen myös vanhuuseläkkeensä. Tutkimusaktiivisuutta on kuitenkin luvassa jatkossakin, sen takaa Nuorisotutkimusseuran kanssa solmittu emeritussopimus.
Lue lisää
Hiljattain käynnistyneissä tutkimushankkeissa tarkastellaan muun muassa lasten musiikkifaniutta, nuorten toimintaympäristöjä ja paikkatajua pääkaupunkiseudulla korona-aikana, alle 30-vuotiaiden vanhempien perhevapaiden käyttöä Pohjoismaissa sekä nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä.
Lue lisää
Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimusten sarja käsittelee 7-29 -vuotiaiden vapaa-aikaa painottuen mediaan, harrastamiseen ja liikuntaan. Vuoden 2020 vapaa-aikatutkimus on edeltäjiään laajempi ja monipuolisempi kokonaisuus. Sen painotuksena ovat lasten ja nuorten kulttuurin, taiteen ja median harrastaminen.
Lue lisää
Laajasti luettu, joka toinen vuosi ilmestyvä Nuorten elinolot -vuosikirja on vakiinnuttanut asemansa nuorten elinoloja kuvaavana julkaisuna. Seuraava vuosikirja ilmestyy marraskuussa 2022 ja sen teemana on ajalle ominainen poikkeuksellisuus: Nuoret poikkeustilassa -julkaisussa nuoruutta ja nuorten elinoloja lähestytään sukupolvikokemuksena covid-19 -pandemian hallitsemassa maailmassa.
Lue lisää
Teetkö tutkimusta nuorten mielenterveys-, päihde- tai sosiaalityön palveluista tai niiden rajapinnoista nuorten, työntekijöiden tai nuorten läheisten näkökulmasta? Ehdota esitystäsi Avoimeen tutkijaseminaariin 10.6.2021.
Lue lisää
Julkisuudessa esiintyvä urheilufanipuhe keskittyy edelleen etupäässä miesten urheiluun ja miespuolisiin kannattajiin. Naisten jalkapalloilun suosio on kuitenkin noussut viime vuosina uudelle tasolle niin Suomessa kuin maailmallakin. Fanikulttuuri.Nyt-kirjoitussarjan uudessa julkaisussa tarkastellaan sosiaalisen median palvelu Tumblr'iin muodostunutta aktiivista naisjalkapallofanien yhteisöä.
Lue lisää
Jopa 95 prosenttia nuorista koki, että oli saanut riittävästi terveydenhuollon sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palveluja. Ongelmia kohdattiin erityisesti kohdennetuissa palveluissa, kuten velkaneuvonnassa, rahapelaamisen ongelmissa tai päihdepalveluissa. Nuorisobarometrin 2020 teemana oli palvelut.
Lue lisää
Koulutukseen hakuvelvoite nuorten työmarkkinatuen ehtona -tutkimushankkeessa tehdään selvitystä, jossa kartoitetaan nuorten näkemyksiä ja kokemuksia nuorten velvoitteesta hakea koulutukseen. Kyselyyn etsitään vastaajiksi nuoria ja nuoria aikuisia eri puolilta Suomea.
Lue lisää
Tutkien ja tarinoiden -teoksessa esitellään tutkimuksia, jotka on tehty kanssatutkimuksen menetelmää hyödyntäen yhteistyössä Suomeen turvapaikanhakijoina tulleiden nuorten aikuisten ja heitä ohjaavien ammattilaisten kanssa.
Lue lisää
Nuorisotutkimusseura julkaisee nuoria ja nuoruutta käsitteleviä kirjoja. Julkaisemme sekä verkoston omissa tutkimusprojekteissa syntyneitä julkaisuja että ulkopuolisten tarjoamia käsikirjoituksia. Julkaisut voivat olla väitöskirjoja, väitöskirjan jälkeisiä monografioita, artikkelikokoelmia tai yhteiskunnallisia puheenvuoroja.
Lue lisää
Nuorisotutkimusseura etsii jälleen laadukkaita opinnäytetöitä ja palkitsee niistä parhaimmat Nuorisotutkimuksen opinnäytetyöpalkinnoilla. Kilpailussa on kaksi sarjaa: graduille ja AMK-opinnäytteille.
Lue lisää
Vuosi 2021 on tutkitun tiedon teemavuosi. Teemavuotta koordinoivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. Nuorisotutkimusseura osallistuu teemavuoden ohjelmaan useilla tapahtumilla ja teoilla.
Lue lisää
Joko sinulle tulee Nuorisotutkimuksen uutiskirje? Tilaa uutiskirje sähköpostiisi tai ehdota siihen sisältöä!
Lue lisää
Numerossa käsitellään romanttisia suhteita syrjäseuduilla kasvaneiden tyttöjen elämässä, nuorten asiakasosallisuutta monialaisessa palvelussa, nuorten työttömien orientaatioita aktivointitoimenpiteissä sekä nuorten koulussa kokeman sosiaalisen tuen yhteyttä subjektiiviseen sosiaaliseen asemaan ja liikkumiseen.
Lisää koriinPalvelu pelaa! Nuorisobarometri 2020 käsittelee nuorille tarjottavia julkisia palveluita niiden käytön, tarpeen ja riittävyyden näkökulmista. Barometrissa tarkastellaan, millaisia kokemuksia nuorilla on kohtelusta ja kohdatuksi tulemisesta palveluissa. Luottavatko nuoret palvelujärjestelmään? Nuorilta kysyttiin sosiaali- ja terveyspalveluiden, TE-palveluiden ja kohdennetun nuorisotyön palveluiden lisäksi vapaa-aikaan, kulttuuriin ja avoimeen nuorisotyöhön liittyvien palveluiden käytöstä.
Lisää koriin
Pakolaistaustaisten nuorten osallisuus suomalaisessa yhteiskunnassa on heikompaa kuin muilla. He kokevat usein, että heillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä asioihin eikä heitä kuunnella. Useilla on takanaan traumaattisia kokemuksia, ja elämän lähtökohdat ovat huonommat kuin monilla muilla nuorilla. Tämä heijastuu heidän hyvinvointiinsa ja jaksamiseensa koulussa, opinnoissa, työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa.
Lisää koriin
”Nuorten kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus” -teemanumero pureutuu kulutuksen moninaisiin kenttiin.
Lisää koriinSuomen ja muun Euroopan nuorisolle 2000-luvun talouskurimukset, kilpailullisuus ja pettymys ovat tosia, ahdistavia ja lamauttavia. Nuorisopolitiikka ja poliittinen nuoriso: objekteista subjekteiksi? -teoksen artikkelit sekä italialaisprofessori Donatella della Portan haastattelu tarjoavat nuorten osallisuudesta moniselitteisen kuvan.
Lisää koriin
Monialaisesti toimivan Ohjaamon tavoitteena on, että nuoret saisivat tarvitsemansa palvelut sujuvasti ja saumattomasti siten, että palvelut tukisivat nuorten oikea-aikaista etenemistä elämässä. Kirjassa pureudutaan tutkimusartikkelien ja puheenvuorojen kautta kysymyksiin, miten nuoret kokevat Ohjaamon palvelut, mitä Ohjaamoissa työskentely edellyttää ammattilaisilta, ja miten monialainen toimijakonsepti asettuu osaksi muuta palvelujärjestelmää. Lisäksi kirjassa pohditaan Ohjaamo-toiminnan kehittämisen suuntia: on tärkeää vahvistaa pohdinnan tilaa antavaa ja nuorten vertaissuhteet huomioivaa ohjausta sekä Ohjaamojen yhteiskunnallista tehtävää, jossa tuotetaan tietoa nuorten tarpeista sekä palvelujen pullonkauloista ja tarjotaan vastavoimia nuoria ulostyöntäville rakenteille.
Lisää koriin
Millaisia ovat lasten ja nuorten perheet? Millaisia merkityksiä perheille annetaan? Millaiset läheissuhteet voivat olla nuorille tärkeitä? Entä miksi perheiden määrittely on vaikeaa?
Lisää koriin
Tässä Nuorisotutkimus-lehden numerossa käsitellään etenkin yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja nuorten palveluita.
Lisää koriinHyvää työtä! Nuorisobarometri 2019 selvittää nuorten kuvaa työstä ja yrittäjyydestä. Barometrissa tarkastellaan työn luonteen ja työn teettämisen tapojen muutosta, mutta pääpaino on erityisesti nuorten omissa kokemuksissa ja näkemyksissä työelämästä ja sen tulevaisuudesta.
Tulosten mukaan nuoret toivovat työltä mielekkyyttä ja työelämään siirtyminen innostaa. Samalla työelämän pelätään kuormittavan niin, että joko itse tai muut uupuvat. Työelämä ei nuorille näyttäydy epävarmana, vaikka osa kantaakin huolta työn riittävyydestä tai mahdollisuudesta pysyvään työhön.
Kirjasta on saatavilla myös maksuton verkkojulkaisu. Barometrin infografiikan voi lukea täältä.
Lisää koriinMiten kahdeksasluokkalaiset kokevat Taidetestaajat-hankkeen taidevierailut luokkansa kanssa? Millaisia ennakkoajatuksia heillä vierailuista on? Ovatko he halukkaita tekemään vastaavia vierailuja uudelleen?
Minkälaista kulttuurista toimijuutta ja osallisuutta hanke tarjoaa nuorille? Millaisia ovat onnistuneen taidevierailun reunaehdot nuorten näkökulmasta?
Kirjan verkkoversio on vapaasti ladattavissa tästä linkistä.
Lisää koriin
Finland has developed a well-established youth work education and training system which helps youth workers in different stages of their careers learn the values and practices of the youth work community. This report analyses the core values and principles of Finnish education and provides both an overview of the educational system and a detailed description of youth work education.
The publication is available free of charge here.
Lasten ja nuorten tekemässä taiteessa on sille omintakeista ainesta, joka puuttuu muista kulttuurin tuotteista. Siksi se on tallentamisen ja tutkimuksen arvoista. Jälkikuvia, kuvan jälkiä – Lasten ja nuorten taiteen tallentaminen ja tutkiminen -kirja on keskustelun avaus lasten ja nuorten tuottaman kulttuuriperinnön tallentamisesta ja tutkimisesta.
Harrastustakuu: yhdenvertaisuuden asialla -raportti selvittää kuntien kulttuuri-, taide- ja liikuntapalveluiden tuottamista lasten ja nuorten yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien ja erityisesti harrastustakuun ajatuksen näkökulmasta. Tutkimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön lasten ja nuorten yhdenvertaisten harrastamismahdollisuuksien edistämiseksi tehtävää työtä.
Hiphop on Yhdysvalloissa 1970-luvulla katukulttuurina syntynyt ja 1980-luvulta lähtien maailmanlaajuiseksi kasvanut nuorisokulttuurin muoto. Sen osa-alueet – DJ-toiminta, rap-musiikki ja -lyriikka, breikkaus ja graffiti – ovat kehittyneet sekä tiiviissä vuorovaikutuksessa että kukin omaan suuntaansa. Kirja Hiphop Suomessa: puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä sisältää näkökulmia suomalaiseen hiphop-kulttuuriin sen koko kehityskaaren ajalta: vuosien 1983–1984 vaihteesta nykyhetkeen asti.
Lisää koriin
Tutkimuseettisestä sääntelystä elettyyn kohtaamiseen. Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka II -teoksessa käsitellään lasten ja nuorten tutkimuksen etiikkaan liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Teoksessa selvitetään tutkimuseettisen sääntelyn alueella tapahtuneita viimeaikaisia muutoksia, kuten EU:n tietosuoja-asetuksen seurauksia käytännön tutkimustyölle sekä ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin kysymyksiä.
Lisää koriin
