Nuoret taidetta testaamassa. Tutkimus Taidetestaajat-hankkeen vaikutuksista nuoriin (2018–2019)

11.11.2019

Laajennettu vastauspuheenvuoro Helsingin Sanomissa 6.11. julkaistuun mielipidekirjoitukseen  

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen ja Helsingin kaupungin toimialajohtaja Tommi Laitio kirjoittavat 6.11. Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että Taidetestaajat-hanke tulisi vakinaistaa. Taidetestaajat-hanke tarjoaa vuosina 2017–2020 kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille kaksi taidevierailua, joista toinen kohde sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Toiminnan ovat käynnistäneet ja rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden, ja hanketta on koordinoinut Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.  
 
Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Sofia Laine ja tutkija Maaria Hartman ovat keväästä 2018 tutkineet valtakunnallisesti nuorten taidevierailukokemuksia ja kulttuurista osallisuutta Taidetestaajat-hankkeessa. Tutkimushankkeen rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto. Tutkimuksen tuloksien perusteella Taidetestaajat-hanke kaipaa kehittämistä ennen sen vakinaistamista. Laine ja Hartman lähettivät tutkimustuloksiinsa pohjautuvan mielipiteensä samana päivänä (6.11.) Helsingin Sanomiin, ja se julkaistiin 14.11.2019 (Mielipide, B10). Teksti julkaistaan tässä laajennettuna vastauspuheenvuorona. Tutkijat kertoivat tutkimuksensa tuloksista myös 7.11. Nuorisotutkimuspäivillä työryhmäesityksessään. 


Taidetestaajat-hanke kaipaa kehittämistä ennen vakinaistamista

Taidetestaajat-hanke on historiallisesti ainutlaatuinen panostus kahdeksasluokkalaisten taidevierailuihin. Vastaavaa ei löydy muualta maailmasta. Kolmena lukuvuonna lähes kaikki kahdeksasluokkalaiset opettajineen, yhteensä noin 200 000 henkilöä, tekevät hankkeessa kaksi vierailua, toisen omassa maakunnassaan ja toisen pääkaupunkiseudulle. Olli Luukkainen, Teemu Hassinen ja Tommi Laitio kirjoittavat 6.11. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan (Helsingin Sanomat), että Taidetestaajat-hanke tulisi onnistuneena toimintamallina vakinaistaa ja siirtää asteittain valtion rahoituksen piiriin. Olemme viimeiset puolitoista vuotta tutkineet valtakunnallisesti nuorten taidevierailukokemuksia Taidetestaajat-hankkeessa. Tuloksiemme perusteella hanke kuitenkin kaipaa kehittämistä ennen sen vakinaistamista.

On hienoa, että kaikki kahdeksasluokkalaiset pääsevät Taidetestaajat-hankkeessa taidevierailuille asuinpaikastaan riippumatta. Tutkimuksemme perusteella maantieteellisen tasa-arvon toteutumista Taidetestaajat-hankkeessa olisi kuitenkin syytä jatkossa suunnitella tarkemmin. Olisi kriittisesti pohdittava niitä perusteita, joilla kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset tuodaan pääkaupunkiseudulle kulttuurikohteisiin silloin kun vastaava kohde löytyisi lähempää. Muun muassa ilmastoahdistuneet nuoret ovat antaneet tästä kriittistä palautetta arviointisovelluksessa. Suomi on täynnä laadukasta taidetta ja erinomaisia kulttuurikohteita. Nyt matkakustannukset syövät valtaosan hankkeen lähes seitsemän miljoonan euron vuosibudjetista. Pitkät vierailumatkat saattavat opettaa nuorille virheellisesti laadukkaan taiteen sijaitsevan kaukana heidän omasta asuinpaikastaan. Jopa 20-tuntiset taidevierailupäivät ovat rasite niin opettajille kuin oppilaille. Varsinkin ensikertalaisille taidevierailijoille pitkä retki sisältää niin paljon asioita, että emotionaalinen ja tiedollinen kuormitus saattaa kasvaa liian suureksi. Taidevierailut lähialueella tukisivat myös yleisötyön laajempia toteutusmahdollisuuksia, sen parempaa resurssointia säästynein matkakustannuksin, sekä nuorten itsenäisiä vierailuja kyseisessä taidelaitoksessa uudelleen.  
  
Tutkimukseemme osallistuneista nuorista noin puolelle vierailukohde oli taidemuotona ensikokemus. Taidetestaajat-hanke tarjoaa siis monille nuorille ainutkertaisia mahdollisuuksia kokea taidetta. Toisaalta tutkimuksessamme selviää, ettei läheskään kaikissa peruskouluissa toteuteta ennakko- ja jälkityöskentelyä hankkeessa toivotulla tavalla. Tällöin nuorten taidevierailukokemus voi värittyä hämmennykseksi, kielteiseksikin. Jatkossa olisi tärkeää panostaa opettajien motivointiin taidevierailuihin valmistautumiseen, kokemusten purkamiseen sekä vierailun integroimiseen muuhun opetukseen. Tähän työhön tarvitaan opettajille lisäresursseja. Tutkimuksemme perusteella taidevierailujen integroimista opetukseen on toteutunut yllättävän vähän.  
 
Jos Taidetestaajat-hanketta lähdetään vakinaistamaan, olisi kehittämistyössä tärkeää keskustella hankkeen roolista kuntien kulttuurikasvatustyössä kokonaisvaltaisesti. Samalla kehittämistyö parhaimmillaan tukisi kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmien päivittämistä tai laatimista niissä kunnissa, joissa suunnitelmaa ei olla vielä laadittu. Tällä hetkellä Taidetestaajat-hankkeen taidekasvatuskäsitys ei ole selkeästi linjattu, mikä osaltaan johtaa siihen että taidevierailun oppimistavoitteet ja taidekasvatus jäävät heikoiksi. Olisikin tärkeää päättää ja perustella hankkeen taidekasvatuskäsitys osana hankkeen kehittämistyötä.  
 
Jos valtakunnallinen suurhanke vakinaistetaan valtionrahoituksen piiriin, olisi sitä syytä kehittää ja linjata osaksi kulttuuripolitiikkaa. Tällaisenaan hanke edistää toki kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta, mutta muilta osin kulttuurisen oikeudet toteutuvat hankkeessa varsin heikosti. Jos Taidetestaajia haluttaisiin kehittää kulttuurin demokratisointihankkeeksi, olisi keskiöön nostettava kulttuurin hajauttaminen ja taidepalvelujen vieminen nuorten ulottuville, erilaisten kulttuuri-ilmaisujen yhdenvertaisuus, ihmisten aktiivisuus, osallisuus ja oma-aloitteisuus. Tutkimuksessamme olemme pureutuneet kahdeksasluokkalaisten taidevierailukokemuksiin ja kulttuuriseen osallisuuteen Taidetestaajat-hankkeessa. Tutkimuksemme mukaan Taidetestaajat-hankkeessa oppilaiden tukeminen kulttuurin pariin kohdentuu ensisijaisesti taide- ja kulttuuripalveluiden passiiviseen vastaanottoon, vaikka kulttuuripolitiikan tavoitteeksi on ilmaistu aidon osallisuuden tukeminen. 
 
Arvokasta tietoa Taidetestaajat-hankkeen mahdollista jatkoa ajatellen antaa vuonna 2014 julkaistun australialaisen tutkimuksen tulokset, jonka perusteella nuoret käyttäytyvät eri tavoin iltanäytöksissä ja oppilasnäytöksissä. Iltanäytöksissä, joissa on paikalla myös aikuisia ja ikäihmisiä (ts. esityslippunsa normaalisti hankkinutta taideyleisöä), oppilaat käyttäytyvät samalla tavoin kuin muu yleisö ja ovat responsiivisempia sekä tuntevat olonsa mukavammaksi. Kyseisen tutkimuksen mukaan oppilasnäytöksissä epämukavuus liittyy osittain kouluinstituution tapaan ”paimentaa” oppilaita, osittain koulun kehykseen, sosiaalisiin rooleihin ja suhteisiin. Taidetestaajat-vierailukohteisiin luokkansa kanssa matkustaa myös esimerkiksi koulukiusaamista kokevia nuoria, ja samoihin vierailuihin osallistuu kulttuureiltaan hyvin erilaisia koululuokkia. Kaikki nuoret eivät koe vierailupäivään sisältyviä erilaisia sosiaalisia ja fyysisiä tiloja turvallisina. 
 
Haluammekin kannustaa moniääniseen keskusteluun siitä, mitkä ovat ylipäätään ne sosiaaliset reunaehdot ja edellytykset taidekokemuksen mahdollistumiseksi osana yläkoulun koulupäivää oman luokan kanssa erilaisille oppilaille. Taidetestaajat-hankkeesta on tällä hetkellä tekeillä kolme tutkimusta eri tutkimusorganisaatioissa, ja olisikin tärkeää ottaa tämä sekä aiempi kansainvälinen tutkittu tieto osaksi mahdollisten jatkotoimenpiteiden suunnittelua. Tutkimuksista ensimmäisenä valmistuu tekemämme tutkimus. Kirja julkistetaan 24.1.2020 Educa-messuilla. 
 
Sofia Laine, Nuorisotutkimuksen dosentti (Tampereen yliopisto), VTT, erikoistutkija, Nuorisotutkimusverkosto 
 
Maaria Hartman, HuK, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 
 
 

1.10.2019

Tutkimustulosten esittely teatteriklovnerian muodossa Kansainvälisessä Lastenkulttuurifoorumissa

Sofia Laine ja Maaria Hartman esittelivät viimeistelyvaiheessa olevaa tutkimuskäsikirjoitustaan nuorten taidevierailukokemuksista Taidetestaajat-hankkeessa teatteriklovnerian avulla 1.10.2019 Tampereella järjestetyssä Kansainvälisessä Lastenkulttuurifoorumissa. He olivat valinneet esitysmuodoksi teatteriklovnerian, koska etnografinen työskentely on kehollista, tunnepitoista ja heittäytyvää, eikä konventionaalinen tiedepuheenvuoro tuo näitä ulottuvuuksia ja kentän kirjoa yhtä elävästi esille kuin mitä teatteriklovneria mahdollistaa. Ja olihan paikkana Tampereen Komediateatterin päänäyttämö: puitteet kokeellisemmalle puheenvuorolle olivat siis kohdillaan!

Kuten Laine ja Hartman esityksensä aluksi kertoivat, kyseessä ei ollut pelkästään tutkimustulosten esittely vaan myös analyysimenetelmä: tutkijat hyödynsivät kinesteettistä empatiaa (ks. Parviainen 2002; Laine 2015) kehollistaessaan Taidetestaajat-hankkeeseen osallistuneiden nuorten, opettajien, tutkijoiden ja Taidetestaajat-hankkeeseen lukeutuvien teatterinäyttelijöiden liikkeitä ja tunteita samalla kun antoivat dioissaan tilan nuorten kokemuskerronnalle sekä kenttähavainnoilleen. Teoksessa hyödynnetty musiikki on peräisin Taidetestaajat-hankkeessa esitetyistä teoksista sekä alkuhaastattelussa / ennakkotehtävien yhteydessä hyödynnetystä musiikista.

Yleisön antaman palautteen pohjalta näyttäisi siltä, että arviointitutkimushankkeita voisi jatkossakin olla hyödyllistä palauttaa hankkeen toimijoille vastaavanlaisina esityksinä, jotka voivat tuoda mukanaan mahdollisuuden erilaisten tunteiden ja ajatusten kollektiiviseen käsittelyyn, toisaalta tuoda helpotusta, iloa tai hoivaa. Tutkimustuloksellisesti nuorten taidekokemukset Taidetestaajat-hankkeessa ovat hyvin monenlaisia. Kokemusten tutkimisessa onkin tärkeää holistisuus: se mitä tapahtuu ennen taidekohdevierailua, paikan päällä sekä vierailun jälkeen määrittää nuoren taidekokemusta. Lisäksi on huomioitava yksilölliset ja sosiaaliset tekijät, varsinkin se, että hanke toteutetaan koulu- ja luokkakontekstissa.

Tutkimushanke "Nuoret taidetta testaamassa. Tutkimus Taidetestaajat-hankkeen vaikutuksista nuoriin" (2018–2019)

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Taidetestaajat -hankkeen vaikutuksia, erityisesti nuorten näkökulmasta. Samalla selvitetään myönteisiä vaikutuksia mahdollistavia ja toisaalta niitä estäviä elementtejä. Lisäksi arvioidaan laajemmin tarvetta viedä nuoria taide-elämysten pariin omassa maakunnassaan tai kauemmaksi.

Tutkimukseen valtakunnallisesti valikoituneissa 10 koulussa toteutettiin tutkimushaastattelut (alku- ja seurantahaastattelut). Haastateltavien kokonaismäärä tutkimuksessa on 116. Haastattelujen lisäksi kerättiin etnografista havainnoitiaineistoa niissä pääkaupunkiseudulle suuntautuneissa taidevierailukohteissa, joihin tutkimuskoulut osallistuivat. Kahden tutkimuskoulun luokan kanssa myös matkustettiin yhdessä kohteisiin.

Tutkimushanke käynnistyi toukokuussa 2018 pilottitutkimuksella, jossa tutkijat osallistuivat pilottikoulun toiseen taidevierailuun sekä haastattelivat 10 oppilasta viikko vierailun jälkeen. Tutkimus toteutetaan ajalla 1.4.2018-31.12.2019 ja sen rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto.

Tutkimus julkaistaan sekä verkkojulkaisuna että painettuna kirjana. Julkistamistilaisuus on Educa-messuilla, Messukeskuksessa Helsingissä, perjantaina 24.1.2020. Tutkimuksen aineistosta on myös tekeillä kaksi tiedeartikkelia, toinen tutkija Tarja Pääjoen kanssa. Lisäksi Maaria Hartmanin pro-gradu-tutkielma perustuu tutkimushankkeessa kerättyyn aineistoon (valmistuu 2020).

Ladattavat tiedostot: Tietosuojaseloste sekä esitys Kansainvälisessä lastenkulttuurifoorumissa Tampereella 1.10.2019

Nimi Koko Muoto
taidetestaajat_tietosuojaseloste_20_08_182 MBPDF
laine_hartman_1_10_2019_final1 MBPDF

Hankkeen tutkijat

Sofia Laine

Sofia Laine

Erikoistutkija

VTT, dosentti

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

050 583 0019

Tutkijan profiili
Maaria Hartman

Maaria Hartman

Tutkija

HuK

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tutkijan profiili