Purkutalkoot: Nuorten koulutusvalintojen taustat ja keinot koulutus- ja ammattialojen sukupuolisegregaation lieventämiseksi (2017–2019)

Hanke on päättynyt joulukuussa 2019. Tutustu hankkeen tuotoksiin alla olevista linkeistä!

 

Hankkeen loppuraportti: ”Mikä ois mun juttu” – nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä

Hankkeessa on kiroitettu kolme policy brief-julkaisua, jotka tiivistävät hankkeen kekeiset tulokset muutamiin liuskoihin.

Policy brief 1: Toisen asteen ammatillisten koulutusvalintojen sukupuolittuminen ja nuorten epätyypilliset valinnat

Policy brief 2: Nuorten toisen asteen koulutusvalinnat - mitkä mekanismit tuottavat epätyypillisiä valintoja?

Policy brief 3:  ”Mikä ois mun juttu” – Nuorten toisen asteen koulutusvalinnat ja sukupuolittuneet polut

Hankkeen ohjauryhmän puheenjohtaja Sanna Hirsivaara sekä tutkija Jenni Lahtinen kertovat hankkeen etenemisestä ja keskeisistä tuloksista tiiviisti alla olevalla videolla.  


Hankkeessa tuotettiin nuorille suunnattuja meemi-kuvia, joiden tarkoitus on herättää ajatuksia koulutus- ja ammattialojen sukupuolittumisesta. Meemejä voi hyödyntää vapasti esimerkiksi ohjaustyön tukena tai herättämään keskustelua sosiaalisessa mediassa, kunhan muistaa viitata Purkutalkoot-hankkeeseen.

Urapolkujen sukupuolittumisen purkaminen edellyttää vaikuttamista rakenteisiin. Hankkeen keskeisiä tuloksia:

Suomessa koulutuksen ja työelämän sukupuolen mukainen eriytyminen, eli segregaatio, on poikkeuksellisen voimakasta. Naiset ja miehet kouluttautuvat hyvin pitkälti eri aloille ja myös työskentelevät eri tehtävissä. Segregaatio näkyy vahvimmin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Esimerkiksi sosiaali-, terveys-, ja liikunta-alojen opiskelijoista yli 80 prosenttia on naisia, kun taas tekniikan ja luonnontieteiden alojen opiskelijoista yli 80 prosenttia on miehiä. Vaikka osa nuorista tekee pitkäjänteisiä koulutusvalintoja tähdäten juuri tiettyyn ammattiin, moni miettii seuraavaa opiskelupaikkaansa melko pikaisten ja pinnallistenkin vaikutelmien perusteella.

Purkutalkoot-hankkeen tutkimustyön tulokset osoittavat, että nuoret etsivät koulutusvalintatilanteessa ’omaa juttuaan’ pohtien eri alojen työntö- ja vetotekijöitä, kuten mielikuvia tulevan ammatin työtehtävien sisällöistä ja välimatkoja kodin ja oppilaitoksen välillä. Vaikka tutkimukseen osallistuneet nuoret puhuvat itsestään itsenäisiä koulutusvalintoja tekevinä yksilöinä, vaikuttavat työntö- ja vetotekijöiden pohdintaan erilaiset sosiaaliset tekijät. Näitä ovat esimerkiksi perheen, ystävien ja muiden nuorelle tärkeiden ihmisten vaikutukset, kuten sukulaisten ammatit ja sukulaisilta saatu kannustus. Myös paikalliset tekijät, kuten koulun oppilaanohjaus ja oman asuinalueen koulutusvaihtoehdot raamittavat nuorten koulutusvalintoja.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koulutuspoliittisessa suunnittelussa ja koulutuksen käytännön toteutuksessa tulisi tunnistaa nykyistä paremmin kunkin nuoren elämäntilanteen kokonaisuus, jossa koulutusvalintoja tehdään. Tämä on myös sukupuolittuneiden koulutusvalintojen purkamisen edellytys.

Segregaation purkamiseen tarvitaan toimia useilla eri sektoreilla

Segregaation purkaminen on tärkeää, sillä voimakas segregaatio kaventaa yksilöiden valinnanmahdollisuuksia, jolloin yhteiskunnassa hukataan paljon osaamispotentiaalia ja resursseja. Segregaatio myös jäykistää työmarkkinoita, sekä pitää osaltaan yllä miesten ja naisten palkkaeroja.

Tutkimusraportista ilmenee myös, että nuoret kohtaavat opinnoissaan ja työpaikoilla sukupuolittuneita toimintamalleja sekä vähättelyä, häirintää ja ulossulkemista. On tärkeää, ettei vastuuta segregaation purkautumisesta sälytetä yksistään nuorten harteille kannustamalla heitä valitsemaan “paremmin”, vaan huomio tulee ensisijaisesti kiinnittää niihin sosiaalisiin ja rakenteellisiin tekijöihin, joiden vuoksi osa aloista saattaa näyttää hyvinkin luotaantyöntäviltä.

Hankkeen tulokset puoltavat sukupuolittuneiden urapolkujen murtamiseksi valtakunnallisesti koordinoituja toimia, kuten yhteistyötä elinkeinoelämän ja koulutuksen järjestäjien välillä. Lisäksi tutkimus ehdottaa oppilaan ohjauksen koulutuksen ja käytäntöjen kehittämistä sukupuolitietoisempaan suuntaan. Nuorten valintojen mahdollisuushorisontteja voitaisiin avartaa hyödyntämällä TET-jaksoja nykyistä aktiivisemmin eri ammatteihin tutustumisessa sekä tukemalla nuorten monipuolista ja sukupuolistereotypioista vapaata vapaa-ajan toimintaa. Tutkimus painottaa myös median merkitystä ammattikäsitysten monipuolistamisessa.

Hankkeen tiedot:

Hanke toteutettiin Nuorisotutkimusverkoston ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen yhteistyönä. Hankkeen tutkimusryhmään kuuluivat Nuorisotutkimusverkostossa tutkimusprofessori Tommi Hoikkala, tutkija Jenni Lahtinen ja tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari sekä Otuksessa kehittämispäällikkö Elina Nurmikari (sijaisina Elina Havu ja Kristiina Kemppainen) sekä tutkijat Atte Vieno ja Juhani Saari.

Hankkeen rahoitus: Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS). Hankkeen kesto: 4/2017–11/2019.

Hankkeen tutkijat Nuorisotutkimusseurassa

Tommi Hoikkala

Tommi Hoikkala

Tutkimusprofessori

VTT, dos.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

040 542 5446

Tutkijan profiili
Sinikka Aapola-Kari

Sinikka Aapola-Kari

Tutkimusjohtaja

VTT, dosentti (sosiologia, Helsingin yliopisto)

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

044 416 5303

Tutkijan profiili
Jenni Lahtinen

Jenni Lahtinen

Tutkija

VTM, tohtorikoulutettava

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

044 416 5395

Tutkijan profiili