Nuorisotyön opetussuunnitelma NUPS

Idea nuorisotyön opetussuunnitelmasta on lähtöisin Brittein saarilta, jossa nuorisotyötä on kuvattu opetussuunnitelmana. Saarivaltiossa sen lähtökohtana on ollut usein pikemminkin hallinnollinen kuin työyhteisön itsensä omistama prosessi. (Ord 2016.) Suomalainen nuorisotyön opetussuunnitelma sai brittiläisestä taustaideastaan poikkeavan muodon. Tarkoituksena ei ollut ottaa jotakin ideaa ja kuljettaa sitä Suomeen, vaan britti-idealle annettiin paikallinen tulkinta.
 

Suomalainen opetussuunnitelma-ajattelu perustuu 5 periaatteeseen:

  1. Nuorisotyö on tavoitteellista toimintaa, kasvatusta, ja voidaan kuvata sellaisena.
  2. Nuorisotyö voidaan kuvata rehellisesti vain työyhteisön itsensä toimesta.
  3. Nuorisotyön opetussuunnitelma kuvaa käytäntöä sellaisena, kuin se on.
  4. Nuorisotyön opetussuunnitelma pitää kuvata prosessina, ei lopputuloksina tai tavoitteina.
  5. Nuorisotyön opetussuunnitelma voidaan toteuttaa toimintatutkimuksena, jossa työyhteisö ja tutkimus voivat yhdessä kehittää toimintaa.

(Kauppinen, Kiilakoski, Kinnunen & Perho, julkaistaan 2021.)

Taustalla on myös Tomi Kiilakosken (2015, 160–168) kehittämään nuorisotyön suhdeteoriaan, jonka lähtökohtana on, että nuori kasvaa ja kehittyy suhteessa muihin ihmisiin ja ympäristöönsä. Nuorisotyön prosesseista keskeistä on nuorten sekä nuorten ja aikuisten välinen vuorovaikutus.

Mikä on nuorisotyön opetussuunnitelma NUPS

Nuorisotyön opetussuunnitelma -prosessissa kuvataan kunnan nuorisotyöntekijöiden yhteisen työskentelyn kautta nuorisotyö lähtökohdat ja peruslinjaukset. Se perustuu ajatukselle nuorisotyön käytännön arvokkuudesta ja työskentely rakentuu työntekijöiden ammattiymmärryksen, yhteisöllisen oppimisen ja käsitteellisen työn varaan (Kiilakoski 2013, 21).

NUPS-prosessin tavoitteena on rakentaa yhteinen ymmärrys siitä, mikä on keskeistä kunnan / kaupungin nuorisotyössä, kirkastaa perustehtävä ja oppia paremmin ymmärtämään eri tehtävissä ja eri yksiköissä tai toimipaikoissa tekevien työtä. Jaetun kuvauksen avulla pystytään myös paremmin perustelemaan nuorisotyötä sidosryhmille, nuorille ja kuntalaisille. Mukana olleissa kunnissa / kaupungeissa prosessin aikana syntynyttä kuvausta kutsutaan joko nuorisotyön opetussuunnitelmaksi tai perussuunnitelmaksi.

NUPS-prosessin toteutumista ja kehittämistyötä tukee toimintatutkimus. Prosesseissa on luotu laaja aineistokokonaisuus, joka toimintatutkimukselle tyypillisesti yhdistää eri menetelmiä. Aineisto on yhdistelmä nuorisotyöntekijöiden ja johdon haastatteluja sekä heidän pitämiä päiväkirjoja, nuorten tarinoita, kenttämuistiinpanoja, videotallenteita ja hallinnollisia dokumentteja.

NUPS-prosessissa käytetään käsitteellisiä työkaluja, joiden avulla erotella nuorisotyön työmuodot (mitä nuorisotyö tekee), niihin liittyvät menetelmät (miten nuorisotyö jotakin tekee) ja työkalut (millä välineillä nuorisotyötä tehdään). Työmuodot eivät ole erillisiä kokonaisuuksia, vaan yhdessä rakentavat nuorisotyön kokonaisuuden. Tavoitteena on ymmärtää eri työmuotojen tavoitteita ja keskinäisiä yhteyksiä. (Kinnunen, Djupsjund & Kiilakoski 2015, 72–86.)

Missä NUPS-prosesseja on toteutettu?

Ensimmäistä NUPS-prosessia toteutettiin Kokkolassa vuodesta 2011 alkaen. Kokkolan prosessin aikana kehitettiin NUPS-prosessin mallia, jota sen jälkeen voitiin hyödyntää muilla paikkakunnilla. (Kiilakoski & Kinnunen 2017, 103–125.) Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana prosesseja on toteutettu Kokkolan lisäksi Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Oulussa ja Torniossa sekä alueellisia NUPSeja Etelä-Karjalassa (”Oikeesti Oikeella Asialla”: Parikkala, Ruokolahti, Rautjärvi, Imatra, Luumäki, Lemi, Taipalsaari sekä Lappeenranta) ja Lapissa (”Lappi NYT”: Enontekiö, Muonio, Kolari, Ylitornio, Kittilä, Sodankylä, Utsjoki, Inari, Kemi, Tornio, Tervola, Kemijärvi, Salla, Keminmaa, Simo, Ranua, Savukoski ja Posio).

Kuva NUPS-prosessit vuosina 2011–2020

Lisätietoa Helsingin prosessista ja Helsingin nuorisopalveluiden nuorisotyön perussuunnitelma – NUPS.

 

NUPS-prosessin kehittyminen

NUPS-prosessin kehittymisessä voidaan nähdä kolme spiraalia. Kokkolassa toteutetun NUPS-prosessin aikana hahmoteltiin ensimmäinen kehittämisen spiraali, jossa luotiin käsitteet työntekoa varten. Toinen kehittämisen spiraali rakentui, kun kuvattiin nuorisotyötä opetussuunnitelmana. Tässä vaiheessa Kokkolan lisäksi myös neljä muuta kuntaa toteuttivat NUPS-prosessit ja NUPS-ajattelu laajeni myös maakunnallisiksi kokeiluiksi Lapissa ja Etelä-Karjalassa. Tämän syklin aikana puheavaruuden ohella kehittyi myös työkulttuuri.

Vuonna 2019 käynnistyneen Helsingin prosessin aikana syntyi ymmärrys kolmannesta syklistä. Niin Kokkolan prosessien oppien kuin Helsingin prosessissa havaittujen, isoon organisaatioon liittyvien haasteiden myötä, syntyi tarve pohtia sitä, miten syntynyttä NUPS-kuvausta pidetään elävänä, seurataan, arvioidaan ja päivitetään. Kolmas kehittämisen spiraali on edelleen kehkeytymisen tilassa.

Kuva NUPS-prosessin kehittyminen ensimmäisen kymmenen vuoden aikana (Kauppinen, Kiilakoski, Kinnunen & Perho 2021)

Lisätietoja

Eila Kauppinen

Eila Kauppinen

Tutkimusjohtaja (ma.)

FT, KTM, KM, aineenopettaja

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

044 416 5335

Tutkijan profiili
Tomi Kiilakoski

Tomi Kiilakoski

Vastaava tutkija

FT

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

040 504 6432

Tutkijan profiili