Toimet koronaviruksen (Covid-19) leviämisen ehkäisyssä kotimaassa ja maailmanlaajuisesti näkyvät ja tuntuvat kaikkialla suomalaisessa yhteiskunnassa maaliskuusta 2020 alkaen. Poikkeusolojen mukanaan tuomat määräykset ja rajoitukset vaikuttavat liikkumiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen, koulutukseen, palveluihin, talouteen, terveyteen ja hyvinvointiin. Tilanne on haastava koko väestölle, mutta rajoitustoimilla on selkeitä sukupolvipoliittisia vaikutuksia. Erityinen huoli kohdistuu toisaalta ikäihmisten, toisaalta lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen.

Tässä tutkimushankkeessa korona-ajan poikkeusoloja lähestytään lasten ja nuorten palveluiden käytön ja käyttökokemusten näkökulmasta tilastollisin menetelmin. Puhelinkyselyn keinoin selvitetään sitä, mitä ja millaisia palveluita lapset ja nuoret (12–25v) käyttävät/käyttivät koronan aiheuttamien poikkeusolojen aikana, millainen on/oli heidän palvelutarpeensa ja miten palvelut vastasivat näihin tarpeisiin.

Tutkimushankkeen tarkoituksena on luoda mahdollisimman tarkka kuva siitä, miten lapsille ja nuorille suunnatut palvelut tavoittivat kohderyhmän korona-aikana, miten palveluntarjonta vastasi lasten ja nuorten tarpeita, millä tavalla lasten ja nuorten osallisuus huomioitiin ja miten nuorille tarjottavia palveluita tulisi jatkossa kehittää. Samalla selvitetään myös, millaisia palveluja lapset ja nuoret toivoisivat koronatilanteen mahdollisesti pitkittyessä, ja millaista tukea he mahdollisesti tarvitsisivat palvelujen paremman saavutettavuuden osalta.

Tutkimushankkeen tuloksia julkaistaan loppuvuodesta 2020 lähtien verkkojulkaisuteksteinä Nuorisotutkimusverkoston verkkosivuilla.

Hankkeen julkaisu-uutinen

Miten palvelut onnistuivat vastaamaan lasten ja nuorten tarpeisiin korona-ajan poikkeustilanteessa?, 16.9.2020

Hankkeen rahoitus

Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.