Koulutukseen hakuvelvoite nuorten työmarkkinatuen ehtona. Tarkoituksenmukaisuuden tarkastelua rekisterien, oppilaitosten, työvoimahallinnon ja nuorten näkökulmista (2020–2021)

Työmarkkinoiden osaamisvaatimukset kasvavat ja pelkän peruskoulun varassa olevien henkilöiden työllisyys on heikompaa kuin muiden. On tärkeä, että peruskoulun ja lukion päättäviä nuoria kannustetaan ja ohjataan hakeutumaan toisen asteen opintoihin tai jatko-opintoihin. Yhtenä aktivointikeinona nuoret, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, ovat työttömyysturvan ehtona velvoitettuja hakemaan vuosittain vähintään kahta syyslukukaudella alkavaa opiskelupaikkaa (työttömyysturvalaki 1290/2002, 13 §). Toimiakseen tehokkaasti hakeutumisvelvoitteen pitäisi kannustaa nuoria hakeutumaan aloille, joihin nuorilla on motivaatio, valmiudet suorittaa tutkinto ja jatkaa työhön kyseisellä alalla. Muuten velvoitteella on riski lisätä koulutuksen keskeyttämistä, kuormittaa hakujärjestelmää ja oppilaitoksia ja aiheuttaa kustannuksia. Velvoite lisää myös riskiä, että oppilaitoksiin pyrkii opiskelijoita, joiden valmiudet opiskeluun eivät ole riittävät.

Tässä tutkimushankkeessa tarkastellaan koulutukseen hakeutumisvelvoitteen tarkoituksenmukaisuutta rekisteriaineistojen, oppilaitosten ja nuorten näkökulmista. Hanke liittyy sisältönsä puolesta laajasti ottaen nuorten syrjäytymistä ja ulkopuolisuutta (NEET-status) kartoittavaan tutkimukseen ja sosiaalipolitiikan kehittämiseen. Hankkeessa kerätään kyselyaineiston, koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten haastatteluita ja fokusryhmähaastatteluita TE-toimiston työntekijöiltä ja toisen asteen oppilaitosten opettajilta. Lisäksi hankkeessa testataan "nuorten digiraatia" tiedontuottamisen ja kehittämisen menetelmänä.

Yhteistyökumppanit ovat Kelan tutkimusosasto ja THL. Hanke on valtioneuvoston kanslian tutkimus- ja selvitystoimintaa.

Koulutukseen hakuvelvoite -kyselyn tietosuojaseloste