Kohti nuorten kestävää hyvinvointia Itä-Helsingissä – Break the Fight! Mahdollisuus kuulua #BTFItaHelsinki -hankkeen seuranta- ja arviointitutkimus (2018–2021)

Tutkimushankkeessa seurataan ja arvioidaan kehittävän arviointitutkimuksen menetelmin Helsingin kaupungin rahoittamaa hanketta Break the Fight! Mahdollisuus kuulua #BTFItaHelsinki, jossa katutaidetyöpajaprosesseja viedään kouluihin ja nuorisotaloille – ja prosessien lopputuotoksia esitetään julkisissa tiloissa Itä-Helsingissä. Lisäksi hankkeessa järjestetään nuorille matalan kynnyksen harrastetoimintaa kauppakeskuksessa ja kesäisin skeittiparkeissa. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida eri toimintamuotojen vaikuttavuutta ja saavutettavuutta, erityisesti niiden 5.-, 6.- ja 7.-luokkalaisten nuorten kohdalla, joilla ei ennestään ole harrastusta. Tutkimuksen rahoittaa Helsingin kaupunki / Intomieliset ry.

Tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi on valittu Tuuli Hirvilammin (2015) kestävän hyvinvoinnin teoria. Hirvilammi on teoriassaan laajentanut Erik Allardtin klassista ”having, loving, being” -kolmijakoa tuoden teoriaan mukaan ympäristön hyvinvoinnin (ts. hiilijalanjäljen ja luonnon hyvinvoinnin) sekä ”doing”-ulottuvuuden. Allardtin hyvinvointiteoriassa (esim. 1976) hyvinvointia katsotaan erilaisten tarpeiden tyydytysten näkökulmista, jolloin Having viittaa tarpeiden tyydyttämiseen yksilön omistamien tai hallitsemien resurssien kautta (mitä ihmisellä on); Loving tarpeisiin, joiden tyydytys määrittyy sen mukaan, kuinka ihminen käyttäytyy suhteessa muihin ihmisiin; ja Being viittaa siihen, kuinka ihminen on suhteessa yhteiskuntaan (ts. suhteessa muihin). Hirvilammi täydentää jaottelua Doing-ulottuvuudella, joka ulottuvuutena huomioi selvemmin ihmisten aktiivisen toiminnan hyvinvoinnin lähteenä. Lisäksi hän liittää kestävyyden idean ihmisen hyvinvoinnin ja sosiaalisten systeemien sekä ekosysteemien väliseen vuorovaikutukseen seuraavasti:

Koska ihmisten tarpeita ei voida tyydyttää saastuneissa tai tuhoutuneissa ekosysteemeissä, ihmistarpeiden kestävä turvaaminen edellyttää väistämättä maapallon ekosysteemien toimivuutta (Taylor ja Taylor 2007). Yksilön tarpeiden tyydytys vaatii myös sosiaalisia yhteisöjä ja toimivia sosiaalisia instituutioita. Kestävän hyvinvoinnin lähtökohtana onkin käsitys siitä, että sekä yksilöiden että sosiaalisten ja ekologisten systeemien on säilyttävä elinvoimaisina. Tämän vuoksi kestävän hyvinvoinnin tutkimuksessa on oleellista tiedostaa sellaiset systeemin kannalta oleelliset kynnysarvot, joiden rajoissa nykyisten sukupolvien hyvinvoinnin tavoittelun tulee pysytellä. Kestävyyttä kuvastaa siis esimerkiksi se, että ihmistarpeiden turvaaminen ei vaaranna ekosysteemien resilienssiä tai tietyn ihmisryhmän korkea elintaso ei heikennä muiden ihmisten mahdollisuuksia varantojen hyödyntämiseen. (Hirvilammi 2015, 39.)

Vaikka ilmastonmuutos, ekologisuus, pieni hiilijalanjälki tai ympäristön kanssa ekologisesti eläminen eivät ole tutkittavan Break the Fight! -hankkeen ääneen lausuttuja arvoja hankkeen toteuttajien puolelta, ovat nämä tutkitusti teemoja, joista nuoret ovat tietoisia. Nuoret sukupolvet ovat myös kaikkein eniten huolissan ympäristöuhista ja pitävät pikaisia ilmastotekoja tärkeinä (mm. Piispa & Myllyniemi 2019). 16-vuotias Ilmastoaktivisti Greta Thunberg on saanut yli miljoona nuorta yli sadassa maassa osoittamaan mieltään ilmastokriisin ratkaisemiseksi Fridays for Future -mielenilmausliikkeessä. Nämä nuoret ovat sitä mieltä, että meillä on hyvin vähän aikaa ratkaista ilmastokriisi. Sen jälkeen peli on menetetty. Arviointitutkijana, positioidessani itseäni tiedeaktivistiksi, minulla oli mahdollisuus kehystää tutkittavaa ilmiötä aikamme suuren haasteen kehykseen, jolloin päätutkimuskysymykseksi muotoutui: ”Miten Itä-Helsingissä tapahtuva BTF-toiminta tukee nuorten kestävää hyvinvointia?”.

Nyt käynnistyneessä hankkeessa Having-ulottuvuutta edustavat ilmaiset harrastukset nuorisotiloissa, koulujen maksuttomat taidetyöpajaprosessit sekä nuorten oma ilmainen BTF-harrastetila kauppakeskuksessa. Tämän ulottuvuuden kohdalla olemme kiinnostuneita tarkastelemaan, miten BTF-toiminta tukee nuorten pääsyä ilmaisiin tiloihin, joissa voi harrastaa tai löytää itselleen ilmaisen harrastuksen (ks. Susanna Jurvasen Näkökulma-teksti. Doing-ulottuvuutta on mielekäs, oikeudenmukainen ja vastuullinen toiminta, jonka kautta nuori voi toteuttaa itseään ja hyvinvointiinsa liittyviä tarpeitaan (harrastukset, vaikuttamistyö, koulutus ja oppiminen). Tällä ulottuvuudella meitä tutkijoita kiinnostaa se, kuinka hyvin nuoret ja toisaalta toiminnan ohjaajat kokevat, että kyseiset määreet toteutuvat toiminnoissa. Lisäksi tarkastelemme, osallistaako toiminta nuoria toteuttamaan itseään taiteellisesti tai yhteiskunnallisesti/paikallisesti, ja jos näin tapahtuu, koskeeko se vain tiettyjä nuoria.

Loving-ulottuvuudella BTF-hanke tuottaa parhaimmillaan laadukasta ja riittävän tiivistä vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuutta. Tarkastelemme, löytävätkö nuoret BTF-toiminnan kautta uusia merkityksellisiä aikuisia ja/tai nuoria elämäänsä, syntyykö hankkeessa uusia ystävyyssuhteita ja/tai paikallisyhteisöjä. Lisäksi selvitämme, kokevatko nuoret olonsa turvalliseksi hankkeen tarjoamissa toiminnoissa, ja tuntuuko toiminta yhtä turvalliselta kaikille. Being-ulottuvuudella katseemme arviointitutkijoina kiinnittyy nuorten elävään läsnäoloon elinympäristössään, vastakohtana vieraantumiselle: tunnistavatko nuoret itsensä toteuttamisen tarpeet, saavatko nuoret yhteyden omiin kokemuksiinsa, onko nuorten inhimillinen kasvu ja itsensä toteuttaminen toiminnassa mahdollista ja tuottaako toiminta heille elämäniloa, olemisen tyyneyttä sekä epäitsekästä käyttäytymistä.

* * *

Arviointitutkimus ja nuoriso 2.0 -kirjoitussarja pureutuu ajankohtaisesti arviointitutkimuksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin (Uutinen 3.10.2019)

Arviointitutkimuksille vaikuttaa olevan nykypäivänä tilausta. Tutkimukselta toivotaan yhä enemmän tukea ja ohjausta niin käytännön toiminnan kehittämiseen, kuin poliittisen päätöksenteon tueksi. Hanke- ja projektimaailma vaatii indikaattoreita, erilaisia mittareita, mutta myös toiminnan laadun arviointia. Viime vuosien etnografian suosion kasvu kehittämis- ja arviointitutkimuksissa perustuu muun muassa etnografisen tiedon mahdollisuuksiin ymmärtää toimintaympäristöjä kokonaisvaltaisesti elettyinä ja fyysisinä tiloina. Tästä arviointitutkimuksen ajankohtaisuudesta johtuen Nuorisotutkimusverkoston Näkökulma-sarjassa käynnistyy uusi, moniääninen Arviointitutkimus ja nuoriso 2-0 -kirjoitussarja. Se on osa laajempaa Nuorisotutkimusverkostossa tehtävän tutkimuksen tuloksia yhteiskunnallisiksi puheenvuoroiksi avaavaa Näkökulma-tekstien sarjaa.

Nuorisotutkimusverkosto julkaisi vuonna 1999 teoksen Arviointitutkimus ja nuoriso (Paakkunainen toim.). Vuonna 2003 julkaistiin Merja Kylmäkosken Arviointitutkimus osana nuorisotutkimuksen työkenttää. Tämän jälkeen Nuorisotutkimusverkostossa on toteutettu kymmenittäin erilaisia arviointitutkimushankkeita. Laajemman perspektiivin kirjoituksia arviointitutkimuksesta ei ole verkoston julkaisusarjassa juuri vuosituhannen vaihteen jälkeen ilmestynyt. Tämän kirjoitussarjan nimellä halutaankin korostaa sitä, että Nuorisotutkimusverkostossa on jo kolmella vuosikymmenellä pohdittu kyseistä teemaa. Toisaalta ”2.0” viittaa verkon ja digitaalisuuden aikakauteen. Jo kirjoitussarjan julkaisufoorumi, verkkokanava, kertoo itsessään tämän päivän tutkimuksen teon digitaalisista ulottuvuuksista ja mahdollisuuksista.

Kirjoitusarjaan inspiroi Nuorisotutkimusverkoston arviointitutkimuksissa työskentelevien tutkijoiden seminaarissa syntynyt tietoisuus siitä, että nuorten parissa tehtävissä arviointitutkimushankkeissa on paljon yhteistä, mutta kaikissa hankkeissa on myös omia erityispiirteitään. Noora Hästbackan arviointitutkimukset K-0 hankkeeseen, Jenni Lahtisen (os. Moision) tutkimus lastenkotilapsien retkistä, Karla Malmin tutkimukset raidenuorisotyöstä ja monialaisesta ja moniammatillisesta verkosto- ja ammattiyhteistyöstä, Kai Mathiaksen tutkimus sosiaalisesta sirkuksesta sekä Sofia Laineen ja Maaria Hartmanin tutkimus Taidetestaajat-hankkeesta ovat olleet käynnissä Nuorisotutkimusverkostossa lähes yhtäaikaisesti.

Toinen kimmoke kirjoitussarjalle oli Helsingin kaupungin kolmivuotinen rahoitus, joka myönnettiin Arja Tiili Dance Companyn toteuttamalle Break the Fight! Mahdollisuus kuulua #BTFitahelsinki -hankkeelle. Nuorisotutkimusverkosto toteuttaa hankkeen arviointitutkimuksen vuosina 2018–2021. Arviointitutkimuksen osatutkimuksia päätettiin julkaista Näkökulma-tekstien muodossa: napakat puheenvuorot ja analyysit verkkojulkaisuina ilmestyvät nopeammin ja ovat kentän toimijoille helpommin luettavissa kuin kirja.

Kirjoitussarja alkaa Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Sofia Laineen kirjoittamalla sarjan avaustekstillä, jossa hän pohtii arviointitutkimusta tiedeaktivismina ja kansalaistoimintana. Samalla julkaistaan tutkija Susanna Jurvasen teksti nuorten avoimista harrastetiloista kauppakeskuksissa sekä Nuorisotutkimusverkoston korkeakouluharjoittelijana toimineen Riikka Hynnisen teksti kehollisista arviointitutkimusmenetelmistä tutkittaessa harrastetoimintaa nuorisotaloilla.

Arviointitutkimus ja nuoriso 2.0 -sarjan avaavat kirjoitukset

Arviointitutkimus tiedeaktivismina ja kansalaistoimintana 
Näkökulma 49
Kirjoittaja: Sofia Laine

Kun hiphop-nuorisotila jalkautui kauppakeskukseen
Näkökulma 50
Kirjoittaja: Susanna Jurvanen

Liikkeellä tunteella - Keho ja tunteet osallistuvassa etnografisessa havainnoinnissa nuorisotalojen taidetyöpajoissa
Näkökulma 51
Kirjoittaja: Riikka Hynninen



* * *

Edellisen hankkeen kotisivut: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/hankkeet/break-the-fight

Hankkeen tietosuojaseloste 30.1.2019 (päivitetty 13.3.2019, 3.6.2019 ja 17.9.2019)

Nimi Koko Muoto
tietosuojaseloste_btflokakuu2019267 KBPDF

Hankkeen tutkijat

Sofia Laine

Sofia Laine

Erikoistutkija

VTT, dosentti

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

050 583 0019

Tutkijan profiili
Susanna Jurvanen

Susanna Jurvanen

Tutkija

HuK

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

044 416 5389 (Break the Fight! -hankkeen yhteinen numero)

Tutkijan profiili

Riikka Hynninen

Korkeakouluharjoittelija

HuK

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

044 416 5389 (Break the Fight! -hankkeen yhteinen numero)

Tutkijan profiili