Avoimen nuorisotyön arviointivälineen käyttöönotto (2018–2021)

Lounais-Suomessa otettiin käyttöön avoimelle nuorisotyölle kehitettyä monitahoarvioinnille pohjautuvaa arviointivälinettä vuosina 2018-2021. Käyttöönotossa oli mukana kuntia, seurakuntia ja järjestöjä. Arviointivälineen toimivuutta testatattiin arvioimalla sen avulla Lounais-Suomen alueella tuotettuja nuorisotyön lähipalveluja sekä kahta valtakunnallista verkkopalvelua. Käyttöönottoa koordinoi Satakunnan ja Varsinais-Suomen kuntien nuorisopalvelujen yhteistyötä koordinoivat hankkeet, joita rahoittaa Lounais-Suomen Aluehallintovirasto (AVI). Koordinointitahoina toimivat Loimaan (-2018), Turun (2019-) ja Rauman kaupungit. Arviointidatan keräämisessä hyödynnettiin soveltuvin osin kehitteillä olevia sähköisen dokumentoinnin työkaluja yhteistyössä Kanuunan ja Kuntaliiton kanssa. Arviointivälineen käyttöönotossa tutkimusyhteistyötahona toimi Nuorisotutkimusverkosto. Kanuunan rahoituksella välineen käyttöönotto alkoi myös Tampereella vuonna 2021. Tutkimusyhteistyön tuloksena syntynyt menetelmätietous on koottu alla tarjolla oleviin ohjeisiin ja lomakkeisiin, joita voi käyttää vapaasti. 

Palvelun käyttöasteen määrittäminen ohjeet sekä lomake palvelun käyttöasteen kirjoittamiselle ja lomake itse- ja vertaisarvioinnille.

Tyytyväisyys ja kokemus vaikutuksista kyselyn ohjeet sekä kyselymalli nuorisotyön palveluissa mukana oleville nuorille sekä kyselymalli nuorisovaltuuston toiminnassa mukana oleville nuorille.

Palvelun tarpeisiin vastaavuuden selvittäminen keskustelupäivän avulla ohjeet sekä lomake keskustelupäivän raportin kirjoittamiseen ja lomake keskustelupäivän tulosten muuntamiseen tunnusluvuksi.

Yhdenvertaisuussuunnitelman kirjoittamisen ohjeet palvelukohtaiselle toiminnalliselle suunnitelmalle sekä lomake suunnitelman kirjoittamiseen.

Arviointiprosessin kokonaistuloksen eli toiminnallisen tehokkuuden määrittämisen ohjeet ja lomake. 

 

arviointi nuoret nuorisotyö nuorisotyöntekijät päätöksenteko

Kuviossa esitellään avoimen nuorisotyön arviointiväline viiden soikion muodossa, joita yhdistävät nuolet. Arviointi alkaa palvelun käyttöasteen määrittämisellä, jossa palvelun kävijämäärät suhteutetaan palvelun luonteeseen. Arvioinnin toisessa vaiheessa toteutetaan kysely, jossa nuoret arvioivat tyytyväisyyttään palveluun ja kertovat kokemistaan vaikutuksista. Kolmannessa vaiheessa arvioidaan palvelujen tarpeisiin vastaavuutta järjestämällä vuorovaikutteinen arviointi keskustelupäivämenetelmän avulla. Päivän aikana nuoret ensin arvioivat palveluja ja sitten yhdessä päättäjien kanssa neuvottelevat, miten esille tulleita kehittämistarpeita saataisiin toteutettua. Neljännessä vaiheessa palvelua arvioidaan yhdenvertaisuuden näkökulmasta, tätä osuutta kutsutaan palvelutasoiseksi toiminnalliseksi yhdenvertaisuussuunnitelmaksi, jonka voi liittää osaksi laajempia yhdenvertaisuussuunnitelmia. Viidennessä vaiheessa kaikki aiemmat arviointitulokset tuodaan yhteen laskien niistä keskiarvoksi muodostuva luku, joka kuvaa palvelun toiminnallista tehokkuutta.

Kuvio 1. Avoimen nuorisotyön arviointiväline tuottaa tietoa ja tunnuslukuja viidestä eri näkökulmasta: palvelujen käyttöaste, tyytyväisyys palveluun, kokemus palvelun vaikutuksista, palvelujen tarpeisiin vastaavuus, yhdenvertaisuus sekä toiminnallinen tehokkuus. 

Lisätietoja arviointiprosessin kehittämistyöstä:

Kooste Nuorisotyön kuumat perunat I -etäseminaarista 6.5.2020 löytyy osoitteesta https://dreambroker.com/channel/1xou3dy3/aby7equv

Allianssi (2019) Keskustelutilaisuuspäivän järjestäjän menetelmäopas. Uudistettu painos oppaasta “Nuoret palveluita arvioimassa - menetelmäopas nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskäytäntöjen kehittämiseen” (alkuperäinen julkaisuvuosi 2010).

Gretschel, Anu (2017b) Nuorisotyön tarpeellisuutta kuntapäättäjille perustelemassa: ehdotus arvioinnin menetelmäpaketiksi. Teoksessa Tommi Hoikkala & Johanna Kuivakangas (toim.) Kenen nuorisotyö? Yhteisöpedagogiikan kentät ja mahdollisuudet. Humanistinen ammattikorkeakoulu, julkaisuja 42 & Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 196. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu & Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 295–304. 

Gretschel, Anu (Ed.) & Cupar, Tina & Linno, Merle & Kiilakoski, Tomi & Hästbacka, Noora & Korhonen, Antti (2017) Studying the impact of international youth work – Towards developing an evaluation tool for youth centres. Helsinki: Finnish Youth Centres Association. Suomen nuorisokeskusyhdistyksen julkaisuja, 1/2017. Finnish Youth Research Society/Finnish Youth Research Network, Internet Publications 113. 

Gretschel, Anu (2016) Nuorisotyön verkko- ja lähipalveluiden arvioinnin kehittäminen. Teoksessa Anu Gretschel, Pirjo Junttila-Vitikka ja Anne Puuronen. Suuntaviivoja nuorisotoimialan määrittelyyn ja arviointiin. Verkkojulkaisuja 96. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/-seura, 63–113. 

Cooper, Sue & Gretschel, Anu (2018) Evaluating youth work in its contexts. Teoksessa Pam Alldred, Fin Cullen, Kathy Edwards and Dana Fusco (toim.) SAGE Handbook of Youth Work Practice. Lontoo: Sage, 608–622.

Gretschel, Anu (2019) Mittaamattoman arvokasta, nuorten osallisuuden tunne. Teoksessa Satu Hotari (toim.) Osallisuudesta elämään – nuorten ajatuksia osallisuudesta. Virrat: Nuorisokeskus Marttinen, 49-50.

Gretschel, Anu & Korhonen, Antti (2019) What the European co-operation teach us about the nature of tools used in evaluation of (open) international youth work. International Journal of Open Youth Work, Issue 3, 83-92. 

 

Tutkijat

Anu Gretschel

Anu Gretschel

Erikoistutkija

FT

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

040 516 9189

Tutkijan profiili