Perhetausta ja taloudellinen tilanne määrittävät nuorten arjessa pärjäämistä
Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisoasiain neuvottelukunta
Tiedote 27.1.2016 klo 9.30
Rahan merkitys nuorten arjessa on tuoreen Nuorisobarometrin mukaan suuri, ja erot taloudellisissa resursseissa tuottavat myös sosiaalista eriarvoisuutta. Joka kolmas haastatelluista nuorista on jättänyt harrastuksen aloittamatta rahapulan takia, ja joka kuudes on ollut tapaamatta ystäviään. Hyvin toimeentulevat tapaavat ystäviään useammin, kokevat vähemmän yksinäisyyttä ja harrastavat useammin liikuntaa.
Nuorten taloudellinen tilanne selittää merkitsevästi tyytyväisyyttä niin vapaa-aikaan, ihmissuhteisiin kuin elämään kokonaisuutenakin. Joka kymmenes nuori on viimeisen vuoden aikana joutunut jättämään laskuja maksamatta. Kulutusluottoa kertoo ottaneensa 10 prosenttia nuorista, ja toiset 10 prosenttia olisi valmis ottamaan sitä. Asenteiden ohella taloussuhdanteet vaikuttavat nuorten taloudellisiin valintoihin, kuten siihenkin, että nuorten vanhemmiltaan saama taloudellinen apu on yleistynyt kymmenessä vuodessa. Nyt 58 prosenttia lapsuudenkodista muuttaneista sanoo saaneensa tukea viimeisten kuuden kuukauden aikana. ”Nuorten omakuva kuluttajana on muutoksessa. Ympäristötietoisuus, harkitsevuus ja säästäväisyys ovat kasvussa”, toteaa Nuorisobarometrin tekijä, tutkija Sami Myllyniemi Nuorisotutkimusverkostosta.
Arjen jäljillä – Nuorisobarometri 2015 -tutkimus selvitti nuorten jokapäiväistä elämää arjenhallinnan näkökulmasta. Taloudelliset, sosiaaliset ja käytännön arkeen liittyvät kysymykset liittyvät tulosten mukaan vahvasti toisiinsa. Lapsuudenkodista saadut eväät tukevat arjesta selviytymistä, joka puolestaan tukee kokemusta elämässä pärjäämisestä.
Arkitoimet sujuvat tytöillä paremmin
Arjen sujuvuutta selvitettiin kysymällä, miten nuoret selviytyvät ruoanlaitosta, siivouksesta ja muista arkitoimista. Yleisilme on suhteellisen myönteinen, sillä jokaisesta kysytystä asiasta enemmistö arvioi selviytyvänsä hyvin. Pojilla on oman arvionsa mukaan selvästi useammin vaikeuksia arkitoiminnoista selviämisessä kuin tytöillä. Erityisen suuria sukupuolten erot ovat pyykinpesussa ja siivouksessa pärjäämisessä. Iän myötä arkitoimet alkavat sujua yhä paremmin, ja korkeasti koulutetut nuoret pärjäävät arkitoimissaan muita paremmin. Ne nuoret, jotka kokevat selviytyvänsä hyvin arkisista toimista, ovat muita tyytyväisempiä elämäänsä.
Ruokailutottumuksissa on alueellisia eroja
Syöminen ja ruoanlaitto ovat nuorille tärkeitä. Kolme neljästä ilmaisee olevansa kiinnostunut eri maiden ruokakulttuureista, ja enemmistö pitää ruoan laittamista itselleen tärkeänä harrastuksena. Kolme neljästä sanoo valmistavansa itse usein ruokaa kotona, tytöt useammin kuin pojat. Helsinkiläisnuoret sekä kokkaavat kotona muita useammin että käyvät muita selvästi useammin ravintoloissa syömässä.
Yhteydenpitotavat nopeassa muutoksessa
Erilaisten teknisten välineiden avulla yhteydenpidon muutos on ollut hyvin nopeaa. Nuorten päivittäinen yhteydenpito kavereiden kanssa netitse (75 %) on jo päivittäistä puhelinyhteyttä (40 %) ja kasvotusten tapaamista (52 %) yleisempää. Puhelimessa puhuminen ystävien kanssa on vähentynyt nopeasti.
Yhteydenpito netitse tai puhelimitse ei ole vaihtoehtoinen kavereiden tapaamiselle kasvotusten. Pikemminkin eri yhteydenpitotavat tukevat toinen toistaan. Säännöllinen puhelinyhteys ystävien kanssa on nettiyhteydenpitoa vahvemmin yhteydessä kavereiden säännölliseen tapaamiseen kasvotusten. Säännöllinen yhteydenpito kavereihin puhelimitse näyttää nettiyhteydenpitoa paremmin myös suojaavan yksinäisyyden kokemuksilta.
Lapsuudenkodin olosuhteet vaikuttavat nuoruusiän arjenhallintaan
Lapsuudenkodin vaikeudet, kuten vanhempien alkoholiongelma ja ero, ovat vahvasti yhteydessä elämänhallinnan vaikeuksiin nuoruusiässä. Lapsuudenkodin ongelmat selittävät myös varhaista muuttoa pois vanhempien luota ja kodin heikkoa ilmapiiriä myöhemmissä elämänvaiheissa. Niin ikään nuorten kokemukset omasta alkoholinkäytöstään olivat muita ongelmallisempia silloin, kun lapsuudenkotia oli varjostanut vanhempien alkoholiongelma.
Lapsuudenperhe on hyvin merkityksellinen lapsen ja nuoren arjenhallinnan taitojen kehittymisen kannalta. ”Lapsiperheiden arjessa selviytymistä tulisi tukea ja epäsuotuisiin kehityskulkuihin vaikuttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa”, korostaa Myllyniemi.
Sami Myllyniemi (toim.) Arjen jäljillä. Nuorisobarometri 2015. Nuorisoasiain neuvottelukunta & Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura 2016. 28 euroa.
ISBN 978-952-5994-97-1 (nid.), ISBN 978-952-5994-98-8 (PDF)
Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja ISSN 1455-268X (painettu), nro 54
Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja ISSN 2341-5568 (verkkojulkaisu), nro 54
Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9219, nro 174, sarja: Kenttä
Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9227, nro 93
Lisätietoa:
Tutkija Sami Myllyniemi
Nuorisotutkimusverkosto
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
puh. 040 715 1721
Kirja on myynnissä Nuorisotutkimusverkoston verkkokaupassa osoitteessa www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/kirjat.
Verkkojulkaisuna barometri tulee maksutta ladattavaksi Nuorisoasiain neuvottelukunnan sivuille www.tietoanuorista.fi.
Nuorisobarometrin julkistustilaisuutta 27.1. klo 9.30–12 on mahdollista seurata suorana lähetyksenä internetissä osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=Kw7PgIJ5QL0.
Nuorisobarometrin tausta
Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri on mitannut suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita jo vuodesta 1994 alkaen. Seurantatietoa nuorten arvoista ja kokemuksista on siis jo yli 20 vuoden ajalta. Vuodesta 2004 lähtien Nuorisobarometri on julkaistu Nuoran ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä. Vuoden 2015 Nuorisobarometri perustuu 1894 puhelinhaastatteluun, ja sen teemana on arjenhallinta.
Nuorisobarometrin kysymyksistä osa toistuu vuodesta toiseen samanlaisina, mikä mahdollistaa muutosten seuraamisen ja todellisten ajassa tapahtuneiden trendien havaitsemisen. Pysyvien perusteemojen, työn ja koulutuksen, lisäksi pitkään seurattuja aiheita ovat olleet yhteiskunnallinen vaikuttaminen, asuminen, tulevaisuus ja sosiaalinen elämä sekä tyytyväisyys elämään ja sen eri osa-alueisiin. Vuosittain vaihtuvan teeman avulla tartutaan pysyvien seurantateemojen ohella ajankohtaisiin nuoria ja nuoruutta koskeviin aiheisiin, joista kaivataan kattavaa ajantasaista tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.