Nuorisotyön vastattava nuorten eriarvoistumiseen
Kunnallinen nuorisotyö on liikkeessä. Sen on vastattava muun muassa nuoruuden teknologisoitumiseen, monikulttuuristumiseen, vapaa-ajan kaupallistumiseen ja nuorten kasvavaan eriarvoistumiseen. Ennaltaehkäisevään työhön kohdistuvat leikkaukset saattavat vauhdittaa entisestään nuorten eriarvoistumiskehitystä. Lisäksi horjuvat kuntataloudet ja kuntaliitokset osuvat pahimmillaan kipeästi kunnallisen nuorisotyön asemaan. Nuoret kykenevät harvoin puolustamaan omia palvelujaan samalla tavalla kuin esimerkiksi lapsiperheet.
- Tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa keskeinen haaste näyttääkin liittyvän siihen, miten nuorten keskinäiseen eriarvoistumiseen vastataan nimenomaan niin, että palvelut ovat kaikkien nuorten saatavilla, toteaa Nuorisotutkimusverkoston tutkija Tomi Kiilakoski.
Tomi Kiilakoski on kahden vuoden ajan tutkinut kunnallista nuorisotyötä yhdessä Antti Kivijärven ja Veronika Honkasalon kanssa. Kiilakoski keskittyi hankkeessa talotyön kehittämiseen. Kivijärvi ja Honkasalo pohtivat nuorisotyön kehittämistä erityisesti monikulttuurisesta näkökulmasta. Nuorten vapaa-aikaa määrittävät niin vanhempien tulot, maantieteellinen sijainti kuin vapaa-aikaan pureutuva kulutuskulttuurikin. Nuorisotyön kehittäminen edellyttää tietoa siitä, miten haavoittuvassa asemassa olevat nuoret oman elämänsä, tilanteensa ja tarpeensa kokevat. Tehtävää on myös siinä, miten eri tavoin marginaalissa olevat nuoret saadaan nuorisopalvelujen käyttäjiksi.
- Keskeistä on pohtia, miten näiden nuorten ääni kuuluu nuorisotyön kehittämisessä. Kunnallista nuorisotyötä olisi kehitettävä myös niiden nuorten näkökulmasta, jotka jostain syystä eivät osallistu nuorisopalveluihin. Esimerkiksi monikulttuurisista nuorista ainoastaan noin kymmenen prosenttia osallistuu kunnallisten nuorisopalveluiden toimintoihin, tähdentää Antti Kivijärvi.
Kuka tietää, mikä on nuorille parasta? Nuoret itse vai nuorisotyö?
Nuorisotyön kehittäminen on useimmiten panostusta kasvatuksellisuuteen, puuttumiseen, oppimiseen, osallistamiseen ja viranomaisverkostoissa toimimiseen. Nuorten joutilaisuus ja hengailu näyttäytyvät julkisen kontrollin ja suorituskeskeisen vapaa-ajan radikaalina vastarintana. Keskeisen ristiriidan muodostaakin se, millä tavalla nuorisotyön toimintamuotoja voidaan ulottaa nuorten omaehtoisiin toimintaympäristöihin.
- Yksi ratkaisu on se vanha perinteinen: nuorisotyön toimintamuotoja olisi kehitettävä nuorten toiveita kuunnellen. Tuntuu vain siltä, ettei kentällä ole yksimielisyyttä siitä, kuka tietää sen, mikä nuorelle on parhaaksi, toteaa puolestaan hankkeen tutkija Veronika Honkasalo.
Nuorisotalotoimintaa ja monikulttuurisuutta kehittämässä
Talotyön kehittäminen ohjaa nuorisotyöntekijöitä suuntautumaan enemmän alueelliseen työhön yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa. Kehittämistyö on edellyttänyt myös nuorisotyöhön liittyvän hiljaisen tiedon käsitteellistämistä – talotyön merkityksen avaamista ammattirajat ylittävissä keskusteluissa.
Nuorisotyön monikulttuurisuutta käsittelevässä hankkeessa pyrittiin aikaisempiin tutkimuksiin pohjautuen laajentamaan työntekijöiden osaamista esimerkiksi käsiteltäessä työyhteisöjen kokonaisvaltaista kehittämistä ja nuorten ryhmärajat ylittävän dialogin edistämistä. Keskeisiksi nousivat koulutus- ja strategiaprosessit sekä rasisminvastaisen työotteen pohtiminen.
15.11.2011 julkaistavassa Tutkijat ja nuorisotyö liikkeellä - Tarkastelussa kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämishankkeet -teoksessa puretaan Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkoston (Kanuuna) kahden kehittämishankkeen (2009–2011) tuloksia. Tutkimuksessa esitellään nuorisotyön toimintamalleja sekä sitä, millaista nuorisotyö on kasvatus- ja ohjaustoimintana. Tutkimus pohjautuu 20 kunnan kanssa tehtyihin kokeiluihin ja aineistonkeruuseen. Se kuvaa laaja-alaisesti nuorisotyön nykyisiä kehityssuuntia sekä esittelee tulevaisuuden kehittämisen kohteita.
Teos on tarkoitettu nuorisotyöstä ja sen kehittämisestä kiinnostuneille sekä laajemmin myös nuorten kanssa työskenteleville kasvatusalan ammattilaisille.
Nuorten vapaa-ajan teemoja on käsitelty myös kahdessa aiemmassa Nuorisotutkimusverkoston kirjassa: Sami Myllyniemen Aika vapaalla -teoksessa (2009), joka perustuu 10-29-vuotiaille tehtyyn kyselytutkimukseen, sekä Annettu, otettu, itse tehty - nuorten vapaa-aika tänään -kirjassa (toim. Mirja Määttä ja Tarja Tolonen 2011). Tuore teos Tutkijat ja nuorisotyö liikkeellä sekä Annettu, otettu, itse tehty ovat Nuorisotutkimusverkoston verkkokaupassa myynnissä edulliseen pakettihintaan 40 euroa sisältäen postikulut (norm. 56 euroa plus postikulut).
Tilaa teos verkkokaupasta tai sähköpostitse: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..
Lisätietoja antavat:
Monikulttuurinen nuorisotyö:
Veronika Honkasalo
Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto
puh. 040 555 9409
Talotyön kehittäminen:
Tomi Kiilakoski
Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto
puh. 040 504 6432
Monikulttuurinen nuorisotyö:
Antti Kivijärvi
Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto
puh. 0400 624 689
Tutkijat ja nuorisotyö liikkeellä - Tarkastelussa kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämishankkeet
Veronika Honkasalo & Tomi Kiilakoski & Antti Kivijärvi
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 114.
Hinta 28 €. Ilmestyy 15.11.2011.