Uutuusjulkaisu: Kuntalaisia ei kuulla riittävästi liikuntapaikkojen kehittämisessä
Kansalaisten mielipiteitä kuntien liikuntapaikkojen ja -palveluiden kehittämisestä kerätään kunnissa puutteellisesti. Asia käy ilmi uudesta opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta ja Nuorisotutkimusseura ry:n toteuttamassa tutkimuksesta.
Kuntalaiset liikuntapaikkoja arvioimassa -tutkimuksen lähtökohtana oli kehittää liikuntapaikkoja yhteistyössä eri-ikäisten kuntalaisten ja päättäjien kanssa, hankkia tietoa liikuntapaikkojen tilasta eri väestöryhmien näkökulmista sekä luoda kunnallisten palvelujen arviointiin toimintamalli. Tutkimukseen valituissa kolmessa kunnassa, Mikkelissä, Oulaisissa ja Vantaalla yhteensä lähes parisataa kuntalaista lapsista ikäihmisiin osallistui kuntansa liikuntapaikkojen arviointiin. Mukana oli myös erityisliikunnan harrastajia. Tutkimuksen aikana esiinnousseista kehittämisehdotuksista noin kolmannes toteutui heti tai syksyn 2012 aikana ja yhteensä 40 prosenttia jossakin vaiheessa.
- Tutkimus nostaa esille eri väestöryhmien tarpeita liikuntapaikkojen suhteen. Näitä ovat esimerkiksi puhtaan lumen leikkipaikat, skeittipaikat nuorille, erilaiset reitistöt tai vammaisystävälliset uimarannat. Kunnissa salivuorojen jaossa painotetaan tällä hetkellä lasten ja nuorten liikuntaa sekä kilpaurheilua. Sen sijaan omatoimiset liikkujat jäävät usein vähemmälle huomiolle, kuvaa valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Leena Harkimo.
Suomen perustuslain mukaan liikunta luetaan sivistyksellisiin perusoikeuksiin. Valtion liikuntapolitiikan keskeisenä tavoitteena on, että liikunta on kansalaisille yhdenvertaisesti saavutettavissa. Liikuntalain mukaisesti kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Vuosittain kunnat ylläpitävät liikuntapalveluja yli 700 miljoonalla eurolla ja kuntien liikuntatoimi työllistää n. 5 000 ihmistä. Suomen 30 000 liikuntapaikasta 70 prosenttia on kuntien omistamia, hoitamia tai ylläpitämiä. Kuntakohtaiset vaihtelut liikuntapalveluiden toteuttamisessa ovat suuret.
- Nyt on aika toimia. Näyttö vähäisen liikunnan seurauksista on kirinyt vaarallisuudessaan jo tupakointiin ja lihavuuteen rinnastettavaksi haitaksi. Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle paljon. Pelkästään diabeteksen osalta liikkumattomuuden hinta on vuosittain Suomessa noin 700 miljoonaa euroa.
- Liikunnan merkitystä osana väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ei tällä hetkellä täysin tunnisteta. Vain kolmannes kunnista raportoi tällä hetkellä liikuntaa koskevia tietoja lakisääteisessä hyvinvointikertomuksessa. Osasyynä tähän on, että suuressa osassa kuntia kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden määrää, kuntalaisten tyytyväisyyttä liikuntapaikkoihin ja -palveluihin saati liikuntapaikkojen käyttöastetta ei seurata systemaattisesti. Tyypillisintä kerättävää tietoa ovat suurimpien liikuntapaikkojen, kuten uima-, jää- ja liikuntahallien kävijämäärätilastot. Tietoja raportoidaan harvoin luottamuselimille. Näyttö liikunnan merkityksestä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä jää näin ollen pimentoon päätöksenteossa, sanoo Harkimo.
Valtion liikuntaneuvosto korostaa, että liikunnan edistäminen tulisi näkyä nykyistä vahvemmin osana kuntien strategista suunnittelua. Liikuntaneuvosto painottaa, että kuntiin kohdistuvaa valtion informaatio-ohjausta tulee vahvistaa. Kuntia koskevaa tiedonkeruuta ja kyselyitä tehdään eri tulokulmista paljon. Liikuntaneuvosto kannustaa ministeriötä jatkamaan tiedonkeruiden koordinointia ja liikunnan sisältöjen vahvistamista osana valtakunnallisia tiedonkeruita. Tällä hetkellä vain viidenneksessä kuntia järjestetään asukkaiden kuulemistilaisuuksia. Kuntalaisten äänen kuulemisella päätöksenteon eri vaiheissa on mahdollista edesauttaa sitä, että olemassa olevat liikuntapaikat ja -palvelut vastaavat paremmin kuntalaisten tarpeisiin.
Tiedote, Valtion liikuntaneuvosto 4.2.2013
Linkki julkaisuun: http://www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut/valtion_liikuntaneuvoston_julkaisusarja/kuntalaisten_kokemustieto_liikuntapaikkojen_laadun_arvioinnissa.491.news
Leena Harkimo
valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja
Minna Paajanen
valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Valtion liikuntaneuvosto on opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntalaissa määritelty asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on käsitellä liikunnan ja liikuntapolitiikan kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita. Valtion liikuntaneuvosto seuraa liikunnan kehitystä, antaa lausuntoja liikuntamäärärahoista ja arvioi valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella.
Lisätietoja:
Minna Paajanen
Pääsihteeri, Valtion liikuntaneuvosto
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
www.liikuntaneuvosto.fi
GSM 040 584 9459, p. 0295 3 30239
Anu Gretschel
Tutkija FT, Researcher Ph.D
Nuorisotutkimusverkosto, The Finnish Youth Research Network
sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
http://www.nuorisotutkimusseura.fi
gsm. 040-516 91 89
Sofia Laine
VTT, tutkija
Nuorisotutkimusverkosto, The Finnish Youth Research Network
sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
http://www.nuorisotutkimusseura.fi
gsm. 050 583 0019Tiedote, Valtion liikuntaneuvosto 4.2.2013