Sosiaalinen albumi: sukupolvien muutoksen sietämätön hitaus
Uutuusjulkaisu Sosiaalinen albumi – elämäntavat sukupolvien murroksissa nostaa perheen sukupolvien tarkastelun keskiöön. Perheen piirissä yhtäältä pidetään kiinni pysyvistä käytännöistä yhteiskunnan ajamia muutoksia vasten ja toisaalta koetaan sukupolvien väliset ristiriidat, jotka voivat olla yhteiskunnallistenkin muutosten alkuna. Tällaiseen rooliin asetetun perheen metaforana on ruokapöytä, jonka ääressä sukupolvet ja eri elämänalueisiin liittyvät arvostukset ja käsitykset kohtaavat. Kirjassa näitä elämänalueita ovat ruokailu, liikunta ja työ.
Tutkimuksessa hyödynnetään päijäthämäläisten ruokapöytien ääressä 20 eri sukuun kuuluneiden, saman suvun kolmen eri sukupolven, yhteensä 67 eri henkilön kertomuksia. Aineistoa on laajennettu myös muilla elämäkertahaastatteluilla ja arkistoaineistoilla, jolloin ajallinen perspektiivi ulottuu aina 1700-luvun alusta nykypäivään saakka.
Moderniksi sanottu elämäntapa muistuttaa haastatteluaineiston mukaan kaikessa arkisuudessaan hämmästyttävän paljon samoja käytäntöjä, joita agraariyhteisössä on eletty satojen vuosien ajan. Näitä rutiineja ovat murtaneet vain poikkeusajat. Monen suvun näkökulmasta koko 1800-luku oli vaikeaa aikaa. Tuo edistyksen vuosisadaksikin nimetty aikakausi oli tavallisen kansalaisen kannalta kurjuuden ja nälän aikakautta, lyhenevän eliniän ja hallavuosien kierrettä. Moni ratkaisi toimeentulon ongelmat muuttamalla maasta pois. Jotkut muuttivat kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin.
Ruokakulttuuri ja liikkuminen murroksessa
Suomalaisen ruokakulttuurin ja kotien ruokatalouden muutokset 1950-luvulta 2000-luvulle kytkeytyvät länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan elintasokehitykseen. Suhdetta syömiseen rakennetaan nykyään syömiseen liittyvien eettisten ja ekologisten tekijöiden kautta luottamuksen ja epäluottamuksen keinulaudalla.
Liikuntaan liittyen tarkastellulla aikajaksolla on siirrytty fyysisestä pakkoaktiivisuudesta liikkumattomuuteen. Aiemmin, agraariyhteiskunnassa liikunta oli välttämättömyys ja ehto hengissä selviämiselle, eikä erillisen liikunnan harrastamisen ajateltu kuuluvan tavallisten ihmisten elämään. Nykyään liikuntaa kyllä harrastetaan, mutta liian vähän: uhkana väestön terveydelle ovat liikkumattomuus ja siitä johtuvat sairaudet. Muun muassa nuorten liikalihavuus on yleistymässä.
1970-luvun lama ei tutkimuksen mukaan tuottanut 70-luvun kasvateille yhteisesti jaettua sukupolvitietoisuutta. Lama ei myöskään ollut sukupolvea lamaannuttava tekijä. Sen sijaan 1990-luvun lamaan liittyvää puhetta on jaettu niin lamapolveen kuuluvien kuin heidän vanhempiensa ja lastensa kesken.
Metodina tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivista ja kvalitatiivista elämänkulkuanalyysia, joka pyrkii sijoittamaan ihmiselämän analyysin yhteiskunnan rakenteellisiin, kulttuurisiin ja sosiaalisiin konteksteihin.
Antti Häkkinen, Anne Puuronen, Mikko Salasuo & Anni Ojajärvi:
Sosiaalinen albumi. Elämäntavat sukupolvien murroksissa.
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 139. ISBN 978-952-5994-35-3, 234 s., 28 euroa.
Julkistustilaisuus
Sosiaalinen albumijulkistetaan tiistaina 14.5. klo 17 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Fabianinkatu 33 luentosalissa 7. Kirjaa esittelevät Antti Häkkinen ja Mikko Salasuo. Kahvitarjoilu.
Kirjasta keskustellaan myös keskiviikkona 22.5. klo 15–16 Gaudeamus Kirja & kahvissa, Vuorikatu 7. Tuolloin mukana keskustelemassa ovat Anne Puuronen, Antti Häkkinen ja Mikko Salasuo. Molempiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Lisätietoja:
Sosiaalihistorian dosentti, akatemiatutkija Antti Häkkinen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 09 191 24833
Sosiologian dosentti, nuorisotutkija Anne Puuronen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 044 340 3683
Talous- ja sosiaalihistorian dosentti, nuorisotutkija Mikko Salasuo, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 040 548 5520